Kultakuume

on 29.2.2012

  • 49 min
  • tillsvidare

Kultakuumeen haastattelussa on Katja Leppäkoski, joka on valittu Musiikkitalon uudeksi toimitusjohtajaksi. Professori Seppo Kimanen arvioi valintaa. Kuvataiteilija Jan Neva kritisoi suomalaista taidekoulutusta. Hän lähti hakemaan lisäoppia Pietarin Taideakatemiasta. Ranskalainen Michel Foucault on tämän hetken lainatuin yhteiskuntatieteilijä. Helsingin kaupunginmuseon näyttely "Enemmän funkista, Reino!" johdattaa vanhojen Helsingissä kuvattujen elokuvien maailmaan. Kolumnistina on Minna Lindgren. Lähetyksen juontaa Tuomas Karemo.

Sändningar

  • on 29.2.2012 15.05 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Taiteilija näyttää, miten maailma kärsii käsissämme. Nastja Säde Rönkön for those yet to be -videoperformanssiteos vie Tshernobylistä Talvivaaraan, Isolta valliriutalta Patagoniaan.
    Rönkön päällisin puolin hellä ja kaunis teos esittelee näyttää 22 paikkaa, jotka ihmisten kosketus tavalla tai toisella on tuhonnut.

    Ilmastonmuutos näkyy suomalaisessa kirjallisuudessa monin tavoin. Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen vinkkaa viisi erilaista kotimaista ilmastofiktiota. Miten ilmastonmuutosta käsittelevät mm. Risto Isomäki, Emmi Itäranta ja Antti Tuomainen?

    Suomessa puhutaan alkuperäiskansoista myös taiteen keinoin. Baltic Circle -nykyteatteri festivaalin tuottama dokumentaarinen esitys Autonomian aika nosti esille alkuperäiskansojen ja valtioiden suhteen. Teatterikriitikko Maria Säkö ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kommentoivat esitystä.

    Kultakuumeen juontaa Pauliina Grym.

  • Kirjallisuudella voidaan vaikuttaa lasten oikeuksiin. Maanantaina 20.11. vietetään YK:n lastenoikeuksien päivää. Suomen Unicefin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki tuntee paitsi lastenoikeuksien sopimuksen ja pakolaislasten tilanteen, myös sen, miten kirjallisuus on vaikuttanut lasten oikeuksiin.

    Suomalaiset kirjailijat kirjoittavat pakolaislapsista. Unicefin Pieniä tarinoita -kampanjassa kirjailijat kirjoittavat lasten oikeuksien viikolla lyhyitä tarinoita Facebookiin. Tämän vuoden teema on ”pakolaislapsen koti”. Juha Itkonen on yksi kirjoittajista.

    Valokuvaaja tutki saunassa syntymisen ja ”saunahulluuden” suhdetta. Saksalainen valokuvaaja Alexander Lembke etsi saunassa syntyneitä suomalaisia, ikuisti heidät potretteihin ja pyysi kertomaan suhteestaan saunaan. Yksi saunassa syntyneistä, Teuvo Mecklin on Kultakuumeen haastattelussa.

    Fantasia- ja kauhuelokuvafestivaali nostaa esiin unohdetun elokuvan. Night Visions on pohjoismaiden suurin fantasia-, scifi-, kauhu- ja toimintaelokuviin keskittyvä tapahtuma. Uusien kansainvälisten elokuvien lisäksi festivaali näyttää unohdetun kotimaisen elokuvan.

  • Marilyn Manson ravistelee hyvän maun rajoja ja ylittää ne. Amerikkalaisen keskiluokan provosoinnille omistautunut rocktähti Marilyn Manson teki kansainvälisen läpimurtonsa 1990-luvulla. Hänelle sysättiin myös vastuu Columbinen järkyttävästä verilöylystä. Aseteema kulkee pasifistiksi itseään kutsuvan Mansonin taiteessa yhä mukana.

    Nastja Säde Rönkön vievät tuhon partaalle. Rönkön videoteos ja performanssi "for those yet to be" vie Tshernobylin, Talvivaaran ja Australian Ison valliriutan ympäristökatastrofien äärelle. Kultakuume vieraili näyttelyn avajaisissa helsinkiläisgalleriassa ja aisti tuhojen nostamia tunteita.

    Kirjallisuustoimittaja haltioituu esikoisteoksesta. Pietari Kylmälä luki Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saaneen Marko Tapion runokirjan, joka käsittelee maailman pahuutta.

    Näkökulmia viikon varrelta. Väitöskirjatutkija Sini Mikkola on tutkinut Lutherin ihannekuvia naisesta ja miehestä. Teatterikorkeakoulun liikunnanopettaja Seppo Kumpulainen on nähnyt, miten vallitseva ihmiskuva muokkaa näyttelijäkoulutusta.

    Kolumni. Siri Kolu kirjoittaa ja puhuu kehumisen taidosta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Kulttuurin ajankohtaisohjelma.

    Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinto meni tänä vuonna ensimmäistä kertaa Ruotsiin. Tapasimme palkitun The Square -elokuvan ohjaajan Ruben Östlundin ja elokuvan Hollywood-tähtiä Cannesissa.

    50 vuotta täyttävällä Ryhmäteatterilla on merkittävä paikka Suomen teatterihistoriassa. Teatteritoimittaja Kirsikka Moring on todistanut teatterin eri vaiheita ja kertoo esityksistä, jotka ovat tehneet häneen vaikutuksen.

    Teatterikorkeakoululla parhaillaan käynnissä olevassa konferenssissa puhutaan toiseuden, erilaisuuden, esittämisestä taiteessa. Toiseutta purkavat kuvataiteilija-ohjaaja Teemu Mäki ja teatteritieteen professori Tiina Rosenberg.

    Helsingin Vallilan alueen kulttuurikortteleiden kehittäjäksi on nyt kutsuttu miljönääri Bruce Oreck.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa toimittaja Janne Junttila.

  • "Tippukivitapaus" on ensimmäinen Kansallisteatterin päänäyttämölle kirjoitettu lastennäytelmä. Anarkistisen koko perheen musikaalin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, kirjoittanut ja ohjannut Laura Ruohonen.

    Rankkoja juttuja, vuorovaikutusta ja osallisuutta maailmaan. Q-teatterin Nuorten teatterin ohjaaja Jaana Taskinen ja Teatterikorkeakoulun teatteripedagogiikan opettaja Irene Kajo keskustelevat Kultakuumeessa siitä, miten nuorta näyttelijää ohjataan, kun esitysten aiheet ovat rankkoja ja vaikeita.

    Muokkaako vallitseva ihmiskuva näyttelijäkoulutusta? Teatterikorkeakoulussa 1980-luvun alusta näyttämöliikuntaa opettanut professori Seppo Kumpulainen on paitsi nähnyt, myös tutkinut sitä, miten näyttelijäkoulutuksen painotukset muuttuvat.

    Vanhoista filmeistä on syntynyt uusia lyhytelokuvia taiteilijoiden ja tavisten toimesta. Yle on julkaissut joka kuukausi vanhaa filmimateriaalia, josta kuka tahansa voi leikata omia lyhytelokuvia. "Oi maamme!" –videotaideprojektin elokuvia näytetään nyt Yle Teemalla. Osa elokuvista on esillä Jyväskylän taidemuseossa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • "The Symphony of Extremes - Äärimmäisyyksien sinfonia" on sävelletty suomalaisten DNA:sta. Teoksen on säveltänyt jousiyhtye Apocalyptican Eicca Toppinen.

    Lutherin ihannekuvat naisesta ja miehestä eivät päteneet käytännössä. Esimerkiksi itselle ja lähipiirin arvostetuille naisille sallittiin ihanteesta poikkeavaa käytöstä. Väitöskirjatutkija Sini Mikkola on tutkinut Lutherin ihmiskäsitystä sukupuolen, ruumiillisuuden ja lihallisuuden näkökulmista.

    Lukeminen on tylsää, eivätkä kirjat voisi vähempää kiinnostaa. Tätä mieltä on yhä useampi nuori. Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen on huolissaan siitä, että nuorten sanavarasto kapenee ja kirjoitustaidot heikkenevät.

    Vapaiden teatteriryhmien ja laitosteattereiden kumppanuutta kannattaa vahvistaa. Tätä mieltä on Turun kaupunginteatterin johtaja Mikko Kouki, jonka väki on nyt syksyllä - muutaman evakkovuoden jälkeen - palannut Aurajokirantaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat valitsi riitaisa raati. Perusteellisten keskustelujen jälkeen syntyi lista, josta raati on hyvin ylpeä. Raadin puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi esittelee ehdokkaat.

    Hupiooppera "Vanhapiika ja varas" sävellettiin varta vasten radioon. G.C. Menottin oopperafarssi on kieroutunut tarina moraalista ja naisten pahuudesta. Piskuinen Saaristo-ooppera esittää oopperaa parhaillaan Turun Logomo-teatterissa.

    "Sinä oot ruma, lihava ja ärsyttävä!" Kolumnistina on kirjailija Antti Heikkinen.

    "L'etoile du Nord - Pohjantähti" -ooppera kuvaa suomalaisia 1800-luvun puolivälissä. Ranskalais-saksalainen säveltäjä Giacomo Mayerbeer sävelsi oopperan vuonna 1854. Kokkolan oopperan esittää teoksen 100-vuotisen Suomen itsenäisyyden kunniaksi.

    "Satu Sammosta" on suurmusikaali "Monty Python" -hengessä. Jalasjärvellä kantaesityksensä saavassa musikaalissa on mukana 64-henkinen sinfoniaorkesteri, lähes 50-päinen kuoro, tanssijoita sekä seitsemän solistia.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Kirjallisuus tarjoaa paikan ilmastonmuutoksen käsittelemiselle. Ilmastonmuutos koskee meitä jokaista, mutta saa vähän tilaa julkisessa keskustelussa. Kirjailija Johanna Sinisalo ja kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen keskustelevat siitä, millainen paikka kaunokirjallisuus on ilmastouhkien käsittelemiselle. Voiko kirjallisuuden avulla prosessoida ilmastoahdistusta? Tiina Laitila Kälvemark kirjoitti romaanin, jossa luonnossa tapahtuvalla ja ihmisten elämällä on symbolinen yhteys.

    Uusissa rekilauluissa lauletaan lapsista ja lapsettomuudesta, työpaineista ja tietenkin rakkaudesta. Ilo Ensamble modernisoi omilla sävellyksillään, teksteillään ja sovituksillaan kansan suussa 1800-luvulla syntynyttä rekilauluperinnettä.

    Ensimmäistä kertaa lastenkirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaava Mauri Kunnas teki Koiramäen sukupuun. Kunnaksen Suomen historiassa Koiramäen lasten esi-isät seikkailevat Ruotsi-Suomen historiallisissa tapahtumissa.

  • Suomen ensimmäistä Etnogaalaa juhlitaan Helsingin Tavastialla. Gaalalla etsitään näkyvyyttä kansanmusiikille, -tanssille ja maailmanmusiikille sekä arvostusta tekijöille.

    Yksityinen rahoitus antaa taiteellisen vapauden. Näin sanoo Australian Chamber Orchestran sellisti Timo-Veikko "Tipi" Valve. PianoEspoo-festivaalilla vierailevalla maailman parhaaksi kamariorkesteriksikin kutsutulla ryhmällä on kotimaassaan yli 10 000 kausikorttilaista. Alati reissaava 17-henkinen joukko kiertää nyt Eurooppaa, ja 11 vuotta mukana kulkeneen Valveen matkalaukku onkin aina valmiina lähtöön.

    Lapset muotoilevat tulevaisuutta. Arabian taideosastoyhdistys kutsui neljäsluokkalaiset ideoimaan tulevaisuuden esineitä. Syntyi esimerkiksi Lääketikkari, Aika-avaruuden madonreikägeneraattori ja Entistuttaja. Kuvanveistäjä ja suunnittelija Pekka Paikkari ja koululaiset kertovat esineiden tulevaisuudesta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

  • Osaa tietokirjoista vaivaa fokuksen tai tarinallisuuden puute. Tätä mieltä on Tieto-Finlandian esivalintaraadin puheenjohtajana toiminut viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa. Tänään on julkistettu kuusi Tieto-Finlandia -ehdokasta.

    Taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio on herättänyt voimakasta vastustusta. Alkuvaiheessa sitä pidettiin hyödyttämänä sekä valokuvan tallentavan ja esittävän luonteen vastaisena. Suomen Valokuvataiteen museon tuore näyttely rakentaa vuosisadan mittaisen tarinan suomalaiselle abstraktille valokuvalle. Kultakuumeen vieraina ovat näyttelyn kuratoinut, aiheesta väitöskirjaa tekevä valokuvaaja Laura Nissinen ja valokuvataiteilija Marko Vuokola.

    Dokumentti "Munkki lietsoo vihaa" kertoo Myanmarin muslimivihasta. Sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin "pahuuden trilogian" päättää dokumentti munkki Ashin Wirathusta, joka on ääri-buddhalaisliikkeen kärkihahmo. Myanmarissa on meneillään etninen puhdistus Burman valtion hiljaisessa hyväksynnässä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • "Seitsemän veljeksen" ensi-ilta jännittää Lauri Maijalaa. Tänään Turun Kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa Maijalan ohjaama versio Aleksis Kiven klassikosta. Vuoden 1972 esitys Turussa jäi teatterihistoriaan. Maijalaa uskoo, että Kalle Holmbergkin "olisi katsonut tämän vuoden toimintaa hyväksyvästi".

    "Kalevalanmaa" on Kansallisoopperan Suomi 100 -juhlavuoden suurteos. Kantaesityksensä saava esitys näyttää Suomen Kansallisbaletin taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven silmin. Kymmenen vuotta Suomessa asunut Greve toivoo meidän näkevän Suomi-neidon potentiaalin ja olevan ylpeitä Suomesta.

    Encore! Paloja viikon varrelta: Rituaalit auttavat käsittelemään kuolemaa. Ranskalais-syyrilaisen Riad Sattoufin humoristiset sarjakuvat avaavat lapsuutta Lähi-Idässä säälimättömän tarkkanäköisesti.

    Varokaa nakuja lapsia! Kolumnistina on kirjailija Riina Katajavuori.

    Maakuntalauluissa vetoaa nostalginen, idyllinen ja harmoninen maailma. Maakuntalaulut ovat säilyttäneet kuin ihmeen kaupalla suosionsa ja niitä on myös sovitettu uudelleen. Tutkija Jere Jäppinen tuntee laulujen historiaa ja tuottaja Miikka Mäkitalo on luotsannut porukkaa, joka on tehnyt vanhoista lauluista uusia popahtavia versioita.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Janne Junttila.

  • Suomalaiset kahmivat Pohjoismaisen neuvoston palkintoja. Erityistä herkkyyttä, omanlaisia polkuja ja maailman eliittiä. Näin luonnehdittiin Pohjoismaiden neuvoston elokuva- ja musiikkipalkinnot tiistaina saaneita elokuvaohjaaja Selma Vilhusta ja kapellimestari Susanna Mälkkiä. Suomeen tuli myös ympäristöpalkinto.

    Tieteellisen keskustelun ja klassisen musiikin vuoropuhelu täydentävät toistensa kokemista. Kahdeksatta kertaa järjestettävällä Kauniaisten musiikkifestivaalilla tiede ja filosofia ovat entistä suuremmassa roolissa. Vuoden teemana on "Todellisuuksia". Studiossa ovat keskustelemassa festivaalin uusi taiteellinen johtaja, kapellimestari ja viulutaiteilija, Jan Söderblom sekä juontaja Minna Lindgren.

    Jazzin vapaan imrovisoinnin pioneeri Evan Parker esiintyy lauantaina Tampereella. Brittiläinen saksofonismin uudistaja Parker esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa Vanhan ylioppilastalon kellarissa 33 vuotta sitten.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

Klipp

  • Ilmastonmuutos saa julkisessa keskustelussa vähän tilaa, mutta kaunokirjallisuudessa sitä kuvataan jo paljon. Kirjailija Johanna Sinisalo ja kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tietävät miten. Dystooppisia kuvauksia sisältävä kirjallisuudenlaji voisi myös kehittyä. Tiina Laitila Kälvemark kirjoitti romaanin, jossa ilmastonmuutos on läsnä nykyihmisen arjessa. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Suomalais-romanialaisen Cristina Sandun esikoisromaani "Valas nimeltä Goliat" kertoo Ceausescun ajasta. Kirjan pohjatöiden tekeminen vahvisti Englannissa asuvan Sandun romanialaisia juuria. Toimittaja on Pauliina Grym.

  • Raati koostui puheenjohtajansa Aleksis Salusjärven mukaan hyvin erilaisista lukijoista. Perusteellisten keskustelujen jälkeen syntyi lista, josta raati on hyvin ylpeä. Kuusikon ulkopuolelle jäi Salusjärven rakastamia kirjoja, jotka eivät olleet muodollisesti päteviä Finlandia-palkinnonsaajaksi. Toimittaja on Janne Junttila.

  • -Elämä tiivistyy kuoleman edessä. Tuemme hoitokodissa sitä, että omaiset ovat läsnä kuoleman saapuessa. Siinä saa jotain niin arvokasta. Monet omaiset sanovatkin läheisen kuoleman jälkeen, että se kuolema oli niin kaunis - vähän kuin elämän alku. Siinä helpottuu omakin kuoleman pelko ja samalla saa arvokasta elämänkokemusta. Se kantaa pitkälle ja auttaa surutyössä, kertoo hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki.

    Kuoleman rituaalit ja musiikki auttavat elämään. Perinteisten kuolemanrituaalien noudattaminen on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut ja vaikeutunut. Sosiaalisen median myötä on syntynyt uusia. Kultakuumeessa vierailivat kuolemantutkimuksen asiantuntija, historiantutkija Ilona Pajari ja Pirkanmaan hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Munkki lietsoo vihaa" on päätös sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin pahuuden trilogiaan. Trilogia alkoi dokumentilla "Idi Amin Dada" (1974). Toinen osa, "Paholaisen asianajaja" (2007), käsitteli ranskalaista asianajajaa Jacques Vergèsiä, joka puolusti muun muassa natsirikollista Klaus Barbieta, terroristi Carlosta ja diktaattori Slobodan Milosevicia. "Munkki lietsoo vihaa" kertoo munkki Ashin Wirathusta, joka on ääri-buddhalaisliikkeen kärkihahmo Myanmarissa. 2000-luvun alkupuolelta lähtien Wirathu ja muut buddhalaismunkit lietsoivat rasismia ja vihaa Rohingya-heimoa vastaan. Myanmarissa on käynnissä etninen puhdistus. Toimittaja on Marc Helfer.

  • Romaanistaan "Akvarelleja Engelin kaupungissa" kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016 saanut Jukka Viikilä on Yleisradion Tanssiva karhu -runousraadin tuore puheenjohtaja. Viikilä ottaa luku-urakkahaasteen mielenkiinnolla vastaa ja toivoo saavansa saavansa siitä inspiraatiota omaan luomistyöhönsä. Toimittaja on Jani Tanskanen

  • "Toivoa kirjallisuudesta" on 120-vuotiaan Suomen Mielenterveysseuran kampanja, jossa eri puolilla Suomea keskustellaan toivoa, lohtua ja iloa tuoneista kirjoista. Mielenterveysseuran puheenjohtajalle professori Pentti Arajärvelle toivoa on tuonut Jaan Krossin "Uppiniskaisuuden kronikka". Kirjailija Anja Snellmania on lohduttanut Edith Södergranin "Tulevaisuuden varjo". Juoksuvalmentaja ja tietokirjailija Joonas Laurila nostaa toivokirjaksi Matt Longin teoksen "The Long Run". Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Tekoälyn tullessa olohuoneisiin ääniohjautuvat pömpelit soittavat musiikin, kertovat sään, säätelevät valoja. Netin avulla toimivat viihdekeskukset eivät vain palvele vaan myös keräävät tietoa kodin asukkaista.

    Toimittaja Pauliina Grym on elänyt oman älykaiuttimensa Google Homen kanssa ensimmäisen kesänsä. Hyvännäköiseltä naiselta kuulostava laite tunnistaa Pauliinan miehen, mutta ei Pauliinaa. Grym on alkanut pohtia, miten olohuoneessa asuva tötterö vaikuttaa ihmissuhteisiin ja onko sillä tunteet.

  • Brittiläistynyt Kazuo Ishiguro kurvasi japanilaisen kestosuosikin Haruki Murakamin ohi kirjallisuuden nobelistina. Lapsena Britanniaan muuttanut Ishiguro hyödyntää romaaneissaan kulttuurien välistä jännitettä. Japanilaisen kulttuurin asiantuntijan Miika Pölkin mielestä Ishiguro kirjoittaa sietämättömän hyviä lukuromaaneja. Suomentaja Helene Bützow yllättyi ja ilahtui Ishiguron palkitsemisesta. Toimittajat ovat Airikka Nurmela, Anna Tulusto ja Seppo Puttonen.

  • Perkele on valheen isä, sanoo emerituspiispa Eero Huovinen. Teatteriohjaaja Paavo Westerberg kiinnostui synnistä jo vuosia sitten ja teki nyt aiheesta näytelmän. Molemmat ovat huolissaan pahuuden ja valheen globaalista kasvusta. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Kehollinen projekti" muuttaa taiteilija Artor Jesus Inkerön hennosta muunsukupuolisesta ihmisestä raavaaksi mieheksi. Toimittaja Pauliina Grymin toukokuussa 2017 tekemässä haastattelussa Inkerö kertoo, miten ja miksi hän muuttaa kehonsa, kehonkielensä ja koko ulkoisen olemuksensa toiseksi.

  • Hannaleena Hauru on ensimmäinen 80-luvulla syntynyt nainen, joka ohjaa pitkän elokuvan Suomen Elokuvasäätiön tuella. Ohjaajan ensimmäinen pitkä elokuva ”Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset” olisi voinut valmistua jo viitisen vuotta sitten, jos Elokuvasäätiö olisi myöntänyt jatkoa Haurun saamalle käsikirjoitustuelle. Hauru toivookin, että alle kolmekymppiset pääsevät näyttämään kykynsä ja hän kaipaa läpinäkyvyyttä elokuvarahoitukseen.

    Kuva: Filmikamari/Lars Johnson

Lyssna också