Elämän auetessa
Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 12/36. Tarja Keinänen lukee Saima Harmajan päiväkirjoja vuosilta 1925-1926.
Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 12/36. Tarja Keinänen lukee Saima Harmajan päiväkirjoja vuosilta 1925-1926.
Nukkuvatko kuuntelijat vai mitä he oikein tekevät?. Uskooko Jarkko Pajunen, että Hanhen selästä -kuunnelman kuuntelija yleensä kuulee kuunnelmasta mitään? Mitä Pajunen ajattelee kuuntelijoista? Radiotoimittaja Keskisen haastateltavana Hanhen selästä -kuunnelmasarjan näyttelijä Jarkko Pajunen.
Millainen oli Lady Godivan ratsastusasu?. Katkelma Viisasten kerho -ohjelmasta.
Hanhen selästä, osa 98: Mielen kielin. Pyhittääkö tarkoitus keinot? Terttu yrittää säilyttää uskonsa ihmiskunnan tulevaisuuteen sen tunkeutuessa tiede toimitukseen bränditietoisen TET-harjoittelijan muodossa. Käsikirjoitus: Ninni Saajola. Ohjaus: Kari Kyrönseppä. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten. Rooleissa: Milka Ahlroth, Jukka Rasila, Ulla Tapaninen, Jarkko Pajunen ja Karoliina Niskanen.
osa 70. Harpo puhuu on Harpo Marxin elämänkertaan perustuva luentasarja. Maailmankuulujen veljesten vaikeneva jäsen kommunikoi esiintyessään ainoastaan mimiikan keinoin ja soittimien säestyksellä. Millainen oli matka New Yorkin nuoruusaikojen köyhyydestä kansainväliseksi elokuvatähdeksi? Nyt Harpo puhuu. Lukija: Pekka Savolainen, tuotanto: Pekka Savolainen, YLE Draama. Rowland Barberin ja Harpo Marxin teoksen on suomentanut Heikki Salojärvi.
Osa 30. Saagojen kutsu - avoveneellä Islantiin on ainutlaatuinen matka merenkulun historiassa. Pekka Piri ja Matti Pulli toteuttivat sen vuonna 1994. Kahden kokeneen merenkävijän matkasta Itämeren, Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin kuohuissa syntyi myös kirja. Legendaarisesta merimatkasta kertova tarina vie rankkaan ja riemukkaaseen, vakavaan ja hirtehiseen seikkailuun. Pekka Piri lukee teostaan. KUVA: Anssi Asunta.
Eevan kahdenlaiset lapset. Tuula Nyman lukee Grimmin satuja. Tuotanto: Outi Valle/Erja Manto, Radioteatteri, YLE Draama.
Saamelaisten maassa - akustinen matkakertomus. Ohjelman tekijät olivat Lapissa parhaimpaan kaamosaikaan joulukuussa. Välillä pakkasta oli yli 30 astetta. syntyi ohjelma Lapista saamelaisten maana. Ohjelma on runollinen, mutta ei kaunisteleva. Ohjelma syntyy arkipäivän äänistä, joista aukeaa tekijöiden ja kuuntelijoiden yhteinen matkakertomus. Ohjelman tekijät ovat ranskalainen Rene Farabet ja australialainen, mutta Ranskassa asuva Kaye Mortley. Molemmat ovat palkittuja ja tunnettuja featuren tekijöitä, jotka tekivät teoksensa Radioateljeelle. Teknisestä toteutuksesta vastaa Pekka Lappi ja kertojina ovat Eero Saarinen, Tom Wentzel ja Karoliina Franck. Tuottaja on Harri Huhtamäki.
O-hyra del 5 av 10. Moj! Det är jag som är Peggy. Jag bor inte i det där galna huset som det här handlar om, men min syrra bor där och believe me, jag har sett helt tillräckligt av det där gänget. Produktion: Svenska Yle Fakta och Fiktion 2013
Karhunkierros. Lapin Niila päättää vaimonsa Ullan kanssa myydä Helsingin herroille karhunkierroksen edulliseen 300 000 markan hintaan. Johtajat Proppu ja Hoppu, seuranaan Ruritanian suurlähettiläs ministeri Hadderii, ottavat tarjouksen vastaan ja saapuvat elämyslomalle Ylläksen takamaille. Hupailun käsikirjoitus: Reino Helismaa. Ohjaus: Mauno Hyvonen. Rooleissa: Reino Helismaa, Ulla - Terttu Soinvirta, Tommi Rinne, Kauko Kokkonen, Reino Valkama. Marjatta Kallio, Heikki Heino ja Sasu Haapanen. Vuodelta 1961 oleva kuunnelma on Radioteatterin valiouusinta ja osa Reino Helismaan 100-vuotisjuhlallisuuksia.
Välskärin kertomuksia, osa 53. Zachris Topeliuksen (1818-1898) romaanisarjassa 'Välskärin kertomuksia' seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheitten lävitse Ruotsin ja Suomen historiaa Breitenfeldtin taistelusta Kustaa III vallankaappaukseen. Kirjailija: Zachris Topelius. Suomennos: Juhani Aho. Lukija: Esko Salervo.
Osa 14. Jussi Lampi lukee Petri Tammisen teosta Rikosromaani. Tuotanto: Erja Manto/Radioteatteri.
Osa13. Suomen taiteen kultakauden mestari Akseli Gallen-Kallela oli myös Afrikan-matkaaja. Taiteensa uusimiseen pyrkinyt kalevalainen maalari vietti Itä-Afrikassa yhden elämänsä kiehtovimmista ajanjaksoista. ?Minulle kävi, kuin useimmille retkeilijöille, jotka oikein ottavat tutustuakseen Afrikkaan, jouduin sen lumoihin." - Postuumisti vuonna 1931 ilmestynyt Afrikka-kirja kertoo taiteilijan näkemyksistä ja kokemuksista vuosilta 1909-1911. - - - Kirjailija: Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931). Kuva: Museovirasto. Lukija: Esko Salervo.
Elsa, osa 62. Erja Manto lukee Teuvo Pakkalan romaania. Tämä on viimeinen osa.
Osa 08. Juhani Ahon pienoisromaani kertoo nuoren ylioppilaan matkasta Kuopiosta Helsinkiin, Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Päähenkilö on ylempää keskiluokkaa edustava Antti Ljungberg. ?Se on pääasiallisesti psykoloogillinen kuvaus, jossa on koetettu esittää, kuinka vapaa ylioppilaselämä viettelyksineen tempaa nuoren kokemattoman miehen mukaansa ?, kuvasi kirjailija itse teostaan vuonna 1889. - - - Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Juha, osa 42. Ensimmäiseksi suomalaiseksi ammattikirjailijaksikin mainitun Juhani Ahon ( 1861 - 1921 ) tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Juha kuullaan nyt Radioteatterin klassikkoluentana. Romaani ilmestyi v. 1911. Lukija on Erja Manto.
Osa 22. Joel Lehtosen 1917 ilmestynyt romaani sijoittuu vuoteen 1913, ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan kynnykselle. Kehitysromaani, jossa kukaan ei kehity, kuvaa hilpeän toverijoukon vaiheita kylpyläkaupungissa. Pääosaa esittää Lauri Falk, pianisti ja elämäntaiteilija, Lehtosen omakuva nuoruuden vuosilta. - - - Kirjailija: Joel Lehtonen (1881-1934). Kuva: Otava. Lukija: Juhani Rajalin.
Osa 08. Lapsettomalla leskellä, Saastamoisen Kaisalla, on muun ihanuutensa lisäksi melkoinen myötäjäistalo. Ei siis ihme, että koko Sikasen suku, niin isä kuin poikakin, toistensa ajatuksia tietämättä alkavat punnita suvunjatkamisasiaa. - - - Kirjailija: Maiju Lassila (oik. Algoth Tietäväinen, myöh. Algot Untola (1868-1918). Teos ilmestyi vuonna 1913. Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Eero Saarinen.
Osa 16. Kansalliskirjailijan ja psykologisen realismin mestarin laajaan tuotantoon kuuluu myös "lastuja", pienproosaa. "Lastut" ovat osa tekijänsä omaelämäkertaa: henkilökuvia, tunnelmapaloja ja muistoja lapsuudesta. "Lastuja" Juhani Aho kirjoitti vuosina 1891-1921. - - - Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Osa 04. Eino Leinon äidinkieli oli lyriikka. Rakastettu runoilija oli myös pakinoitsija ja sanomalehtimies, patriootti ja taistelija, joka tuotannossaan käsitteli niin kulttuuri- ja taide-elämää kuin tiedettä ja politiikkaa. - - - Lehtikirjoituksia -äänikirja kokoaa Leinon pakinoita vuodesta 1893 alkaen. - - - Osa 4: Kirje Helsingistä. Oikeuden ihanne. Syvällä tammen juuret. - - - Kirjailija: Eino Leino (1878 - 1926). Lukija: Jarmo Heikkinen. Kuva: Otava.
Osa 8. Rakkaus on suurta ja loputonta - niin onnessa kuin kärsimyksessä. Hämäläinen leskimies Uutela nai 23-vuotiaan Mantan. Kun romanttinen viritys saa yllättävän käänteen, lähtee Uutela vieraaseen, savolaiseen maahan nuorikkonsa ja hänen perheensä kanssa. Vapautta ja vastuuta peilaava romaani on Johannes Linnankosken arvostetuin teos. - - - Kirjailija: Johannes Linnankoski (1869 - 1913). Teos ilmestyi vuonna 1908. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Esko Salervo
Osa 17. Juhani Ahon Papin rouva -romaania on sanottu suomalaiseksi Madame Bovaryksi. Kyseessä on onnettoman avioliiton kuvaus naisen kannalta nähtynä. Papin rouva Elli kokee joutuneensa vaimoksi väärälle miehelle. Nuoruudenihastus saapuu pitkän ajan kuluttua kesävieraaksi pappilaan, ja haaveet rakkaudesta syttyvät uudestaan eloon. - - -Kirjailija: Juhani Aho (1861 - 1921). Teos ilmestyi vuonna 1893. Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS. Lukija: Tarja Keinänen.
osa 23. Pekka Savolainen lukee Maiju Lassilan romaania.
14/14. Joel Lehtosen teos Rakastunut rampa eli Sakris Kukkelman, "köyhä polseviikki" sijoittuu Helsingin esikaupunkiin, kansalaissodan jälkeiseen aikaan. Romantiikkaa ja realismia yhdistävä groteski fantasiaromaani kuvaa hyväuskoisen idealistin elämää nousukkaiden, häviäjien, selviytyjien ja oman edun tavoittelijoiden maailmassa. - - - Teos ilmestyi vuonna 1922. Kirjailija: Joel Lehtonen (1881-1934). Kuva: Otava. Lukija: Juhani Rajalin (2010).