Sinilevä ei ole sininen eikä levä (koko ohjelma).
Miksi ihmiset jättävät Facebookin, muun muassa tätä kysyy Uutta tieteessä. Selvitämme myös, millaisia riskejä ruokapöydän kasvisten kansainvälistyminen on tuonut tullessaan. Kasvikemiaa-sarjassa analyysin alla on kataja. Voisiko tämä hitaasti marjansa kypsyttävä kasvi nujertaa syövän? Perehdymme myös sinilevän perimmäiseen olemukseen. Toimittaja on Jari Vaara.
Miksi ihmiset jättävät facebookin?.
Kuulemme tuoreita tutkimustuloksia Facebookin käyttämisestä - miksi ihmiset itse asiassa jättävät tämän globaalin akvaarion? Entä mitä tekemistä liikunnalla ja tulehdusarvoilla on sairauksiin? Toimittajana on Teija Peltoniemi.
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, 8/8: Ituhippejä ja maailmanlopun odottajia.
Radikaalivihreys ja kehitysmaa-aktivismi toivat 80-luvulla lisämausteita niihin keitoksiin, joita hämmenneltiin Christianian, Kreuzbergin, Södermalmin ja helsinkiläiskommuunien yhteisökeittiöissä. Kommuunien elämäntapakokeilut muuttivat muotoaan saaden yleisesti hyväksytyn muodon. Mutta kuolivatko utopiat itäblokin murtumisen jälkeen? Asiantuntijoina dosentti Jukka Jouhki, ekoyhteisöjä tutkinut Tuuli Hirvilammi, sekä Yhtä erilaiset - islam ja suomalainen kulttuuri -kirjan kirjoittanut juristi Husein Muhammed. Toimittajana Jenni Stammeier.
Universums innehållsförteckning, del 21: Skandium.
Det periodiska systemet, eller samtliga våra grundämnen från väte till unuoctium, i tre minuters munsbitar. Redaktör: Marcus Rosenlund.
Tutkimusta koirien tietoisuudesta.
Koira mieli-hankkeessa selvitetään koiran kognitiivisia kykyjä, joista tiedetään vielä yllättävän vähän. Hanke sai alkunsa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorin Outi Vainion ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan professorin Christina Krausen yhteistyönä. Sisko Loikkanen kävi selvittämässä, miten koiria nyt tutkitaan.
Kasvikemiaa - osa 4: väinönputki.
Kumariini eristettiin vuosikymmeniä sitten rohtomesikkä -nimisestä kasvista, jota kasvaa harvinaisena myös Suomessa. Kumariinit kiinnostavat Åbo Akademin lääkeainetutkijoita. Tavoitteena on löytää uusia yhdisteitä, joilla torjua tautimikrobeja. Professori Pia Vuorelan tuntee väinönputken kumariinit.
Suomi on veroparatiisi, joka suosii luikurifirmoja rehellisten kustannuksella.
Suomi on veroparatiisi ulkomaisen harmaan rahan jemmaajille. Meiltä ei heru, kuten Sveitsistäkään ei heru tietoa tilien ulkomaisista omistajista. Miksi Suomessa lellitään vierasmaalaisia ja piilotellaan verottajalta niiden rahakasoja? Turha luulla, että amerikkalaiset eläkerahastot pahastuvat, jos niiden suomalaissijoituksista puhutaan, mutta harmaan rahan sijoittajat ehkä tykkää kyttyrää avoimuudesta. Ratkaiseeko raha ketä lainlaatija täälläkin palvelee? Suurilla tuloilla tai huijarifirmalla voi päästä lähes verovapaaseen rälssiin. Harmaan talouden ja veroparatiisien rahapiiloja kaivelevat verotusneuvos Markku Hirvonen ja toimittaja Leena Mattila.
Populärvetenskap för nyfikna människor.
Funderingarna kring döden, och vad som egentligen händer i hjärnan då kroppen stängs ned för den sista vilan, fortsätter i Kvanthopp. Den här gången får vi höra vad Nobelpristagaren Arvid Carlsson har att säga om saken. Arvid Carlsson fick Nobelpriset i medicin 2000 för sina upptäckter om hjärnans signalämnen, eller hjärnans kemiska språk. Redaktör: Marcus Rosenlund. E-post: kvanthopp@yle.fi
Kasvikemiaa - osa 2: maitohorsma.
Miksi kasvikemistiä kiinnostaa märehtivä lehmä ja sen metaaniröyhyt? Entä voiko rentun ruusu olla tulevaisuuden arvokasvi? Turun yliopiston kasvikemian professori Juha-Pekka Salminen haluaa parantaa maailmaa muun muassa juuri maitohorsman avulla. Toimittaja Riitta Vauras.
Lisävaloa fyysisen kunnon ja lihavuuden biologisesta taustasta.
Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Tammikuun tähtitaivas.
Tammikuun tähtitaivaalta voi tuttujen tähtikuvioiden lisäksi bongata planeettoja mutta myös revontulia voi näkyä. Ja päivällä kannattaa etsiä haloja pakkapäivinä.
Detox-laastarit testissä.
Jalkapohjiin liimattavat detox-laastarit lupaavat puhdistaa kehoa, parantaa unia ja hoikentaa vartta. Miten käy, kun laastarit laitetaan töihin? Ja mitä lähempi tarkastelu paljastaakaan?
Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta.
Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta. Haastateltavana ovat professori Hannu Sariola Helsingin yliopistosta ja gynekologi Piia Vuorela HYKsin Naistenklinikalta.
Muistatko millainen sää oli vuonna 2005 Helsingin yleisurheilun mm-kisojen aikaan? Tiedätkö miten se eroaa vuoden 1983 mm-kisojen säästä? Muun muassa tällaisia asioita on selvittänyt tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on juuri kirjoittanut toisen kirjan säästä. Se on nimeltään Alavilla mailla hallanvaara ja siihen on koottu tarinoita Suomen säähistoriasta Ilmatieteen laitoksen raporteista, haastatteluista ja uutisarkistoista. Minkälainen on tilastonikkarin henkilökohtainen suhde säähän? Milloin hän ajautuu puhumaan säästä? Siitä otti selvää JP, joka tapasi tietokirjailijan aurinkoisessa puutarhassa Espoon Nuuksiossa.
Huoltoasema on brändi. Monella pienpaikkakunnalla palvelut ovat keskittyneet lähes yksinomaan isoille huoltoasemakeskuksille. Miten tämä on mahdollista? Yksi selitys löytyy brändeistä ja näitäkin abstrakteja kokemuksia on tutkittu. Toimittaja on Seija Aunila.