Muisti-sarja 1/7: Chile, Suomi ja syksy 1973.
Muisti-sarjan ensimmäisessä osassa palataan vuoteen 1973, Chilen sotilasvallankaappauksen aikaan. Miguel Vera joutui perheineen sotilasvallankaappauksen jalkoihin. Suomen entisenä asiainhoitajana Chilessä toiminut Tapani Brotherus pelasti Miguelin ja hänen perheensä Suomeen. Keväällä 2013 Miguel tapaa Tapani Brotheruksen Helsingissä. Pelastettu ja pelastaja muistelevat vaarallista operaatiota. Syksyllä Chilen sotilasvallankaappauksesta tapahtumista tulee kuluneeksi 40 vuotta. Ohjelman on toimittanut Harri Alanne.
Yhteisöllinen muurahainen 8/8.
Sarjan viimeisen jakson teemana on yhteisöllisyys. Muurahaisten yhteistyö on saumatonta, kun kaikki yksilöt tähtäävät samaan päämäärään. Myös ihmisen työyhteisöt hyötyvät joukkuehengestä ja yhteisistä tavoitteista. Lisäksi on uudenlaisia yhteisöllisyyden muotoja. Ihmiset voivat kerääntyä yhteen esimerkiksi kannustamaan tiettyä jalkapallojoukkuetta. Joukkueen kanssa identifioituminen voi olla niin voimakasta, että se vaikuttaa merkittävästi ajankäyttöön ja jopa ruokavalioon. Ohjelmassa pohditaan yhteisöllisyyden eri muotoja ihmisillä ja muurahaisilla. Voisivatko muurahaiset opettaa meille jotain joukkuehengestä ja yhteistyön ilosta?
Populärvetenskap för nyfikna människor.
Hur påverkar bullret från fartygstrafiken i Östersjön fiskarna och andra havslevande djur? I Sverige pågår ett projekt vars syfte är att bygga upp ljudatlas över hur det låter under ytan, och hur det påverkar fiskar och andra havslevande djur. Hör också om en ny bok om vraken i Skärgårdshavet. Redaktör: Marcus Rosenlund. E-post: kvanthopp@yle.fi
Asteroidien pintapölyt selviävät sironnan avulla.
Tutkimalla valon siroamista asteroidien pinta-aineesta niiden koostumuksesta saadaan lisää tietoa. Opiskelijat ovat ideoineet Aalto-yliopistossa polkupyöräkeskuksen palvelemaan pyöräilijöitä. Vinkkelissä perehdytään Korkeasaaressa tehtävään tutkimukseen, luontoonpalauttamiseen ja tällä kertaa esitellään myös uusin vapautettu eläin.
Universums innehållsförteckning, del 24: Krom.
Det periodiska systemet, eller samtliga våra grundämnen från väte till unuoctium, i tre minuters munsbitar. Redaktör: Marcus Rosenlund.
Digitaaliset kuva-arkistot.
Museoissa, kirjastoissa ja arkistoissa digitoidaan nyt kulttuuriperintöämme talteen sähköiseen muotoon. Kokoelmat halutaan talteen tuleville sukupolville ja myös nähtäville ja kenen tahansa käytettäväksi. Materiaalia löytyy jo esim. Finna-palvelusta tai Kuvakokoelmat.fi - sivuilta. Millaisia kuvia nyt digitoidaan, mitä tietoja tarvitaan kuvan jäljittämiseen ja miten digitointi käytännössä etenee? Haastateltavina ovat Turun museokeskuksen tutkija Minna Ijäs ja tutkija Hanna Talasmäki ja yli-intendentti Ismo Malinen Museovirastosta, toimittajana on Emilia Cronvall.
Retkikohteena Linnanmäki.
Sarjassa tutustutaan mielenkiintoisiin kohteisiin, jotka pitävät sisällään myös tiedettä. Lasten Päivän Säätiö ylläpitää Linnanmäen huvipuistoa ja kerää sen kautta varoja suomalaiseen lastensuojelutyöhön ja -tutkimukseen. Tutkittu on mm. laitossijoitusten kustannuksia verrattuna ennaltaehkäisevään työhön. Tiina Harpfin haastateltavana on Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.
Retkikohteena Yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
Perjantaipäivän retkikohteena on päivittäin yleisölle avoinna oleva Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha ja tutkijakäytössä oleva Kasvimuseo Helsingin keskustassa. Museo on kuuluisa mm. sammalkokoelmistaan, ja puutarhassakin on tekeillä jotakin sammaliin liittyvää. Tiina Harpfin haastateltavina ovat professori Sinikka Piippo ja ylipuutarhuri Pertti Pehkonen.
Onnellinen possu porsii pesässään.
Millainen on onnellisen possun pesä, entä pitääkö sian elää kuin ihminen, liikkumatta ja lihoten? Ja miksi monissa maissa broilerit kyllästetään antibiooteilla, vaikka Suomessa broilerit pärjää ilmankin? Liharuuan tie ihmisen lautaselle on unohtunut monilta.Valmiiksi marinoiduista lihasuikaleista ei aina tiedä, mitä suuhunsa pistää, onko se sikaa, nautaa vai sittenkin hevosta. Alkuperämerkinnat ovat usein mitä sattuu ja marinadit pimittävät loput. Eikä kukaan tiedä onko erikoistarjouksen pihvi kasvatettu estrogeenilla ja broilerinsuikaleet antibiooteilla. Miksi ostaja ei saa tietoa lihasta, kyselevät Elina Lappalainen, Antti Jukkala ja Leena Mattila.
Lisävaloa fyysisen kunnon ja lihavuuden biologisesta taustasta.
Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.
Tammikuun tähtitaivas.
Tammikuun tähtitaivaalta voi tuttujen tähtikuvioiden lisäksi bongata planeettoja mutta myös revontulia voi näkyä. Ja päivällä kannattaa etsiä haloja pakkapäivinä.
Detox-laastarit testissä.
Jalkapohjiin liimattavat detox-laastarit lupaavat puhdistaa kehoa, parantaa unia ja hoikentaa vartta. Miten käy, kun laastarit laitetaan töihin? Ja mitä lähempi tarkastelu paljastaakaan?
Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta.
Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta. Haastateltavana ovat professori Hannu Sariola Helsingin yliopistosta ja gynekologi Piia Vuorela HYKsin Naistenklinikalta.
Muistatko millainen sää oli vuonna 2005 Helsingin yleisurheilun mm-kisojen aikaan? Tiedätkö miten se eroaa vuoden 1983 mm-kisojen säästä? Muun muassa tällaisia asioita on selvittänyt tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on juuri kirjoittanut toisen kirjan säästä. Se on nimeltään Alavilla mailla hallanvaara ja siihen on koottu tarinoita Suomen säähistoriasta Ilmatieteen laitoksen raporteista, haastatteluista ja uutisarkistoista. Minkälainen on tilastonikkarin henkilökohtainen suhde säähän? Milloin hän ajautuu puhumaan säästä? Siitä otti selvää JP, joka tapasi tietokirjailijan aurinkoisessa puutarhassa Espoon Nuuksiossa.
Huoltoasema on brändi. Monella pienpaikkakunnalla palvelut ovat keskittyneet lähes yksinomaan isoille huoltoasemakeskuksille. Miten tämä on mahdollista? Yksi selitys löytyy brändeistä ja näitäkin abstrakteja kokemuksia on tutkittu. Toimittaja on Seija Aunila.
