Asuntopolitiikkaa Pohjolassa. Osa 3/4: Odotettavissa lähiöiden renessanssi.
Yhdyskuntatyöntekijä Emmie Hult opastaa muun muassa kielitaidottomia maahanmuuttajia Tukholman eteläpuolella sijaitsevassa Fittjan lähiössä. Se ja kymmenet 1960- ja 1970-luvun pohjoismaiset asuntolähiöt ovat kuitenkin mainettaan parempia. Fittjaankin rakennettavat uudet asunnot myytiin saman tien. Pohjoismaista asuntopolitiikkaa ja asumista käsittelevän historiasarjan kolmannessa osassa kerrotaan, mitä muun muassa ketkä Ruotsin miljoonanohjelman aikana rakennetuissa lähiössä tänään asuvat ja kysytään, onko Kööpenhaminassa ghettoja. Toimittajana Pentti Peltoniemi.
Asuntopolitiikkaa Pohjolassa. 4/4: Kalliimpaa ja hyväosaisilla väljempää.
Pohjoismaista asuntopolitiikkaa ja asumista käsittelevän historiasarjan neljännessä osassa kerrotaan, että samalla kun asuntorakentamisen tuotantomäärä heittelee vuosittain kymmenillä prosenteilla, niin kaikkiin Pohjoismaihin on tuotettu halpatyövoimaa heikentämään ansiotasoa. Mutta näkyykö se hinnoissa? Ennen finanssikriisiä joka maassa valmistui noin 35000 asuntoa vuodessa, nyt alle 25000. Entä riittävätkö vuokra- ja osaomistusasunnot? Toimittajana Pentti Peltoniemi.
Asuntopolitiikka Pohjolassa. Osa 1/4: Takaisin markkinoiden armolle.
Markkinatalous – oli se sitten kapitalistista, sosialistista tai jotakin muuta – toimii siten, että rikkaat tai parempiosaiset rakennuttavat itselleen uusia asuntoja ja köyhemmät siirtyvät entisiin, vapautuviin asuntoihin. Kuitenkaan asunto-ongelmia ei voida ratkaista rakentamalla enemmän ja enemmän, vaikka esimerkiksi Ruotsissa yritys tehdä tieteellistä asuntopolitiikkaa ja siihen liittyneen miljoonan asunnon uustuotannon avulla asuntojen markkinahinnat saatiin tasaantumaan ja vuokrataso laskemaan. Onnea kesti 20 vuotta. Asunnoista on pulaa myös Norjassa. Asuntoasia ei ole yksiulotteinen tai helppo missään Pohjoismaassa. Toimittaja Pentti Peltoniemi.
Asuntopolitiikka Pohjolassa. Osa 2/4: Vahvan valtion aika.
Kaikissa Pohjoismaissa haluttiin poistaa asunnottomuus lisäämällä tuotantoa ja 1970-luvulla yhdeksi tavoitteeksi tuli asumisen laadun, muun muassa varustetason parantaminen. Asiantuntijoina Oslon yliopiston tutkija Laura Falender, Aalborgin yliopiston rakennustutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hans Skifter Andersen, asuntopoliitikko Ossi Paukku, kaupunkitutkija Kaarin Taipale, sosiaalipolitiikan emeritusdosentti Seppo Isotalo ja historiantutkija Heidi Haggrén. Toimittajana Pentti Peltoniemi.
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, 8/8: Ituhippejä ja maailmanlopun odottajia.
Radikaalivihreys ja kehitysmaa-aktivismi toivat 80-luvulla lisämausteita niihin keitoksiin, joita hämmenneltiin Christianian, Kreuzbergin, Södermalmin ja helsinkiläiskommuunien yhteisökeittiöissä. Kommuunien elämäntapakokeilut muuttivat muotoaan saaden yleisesti hyväksytyn muodon. Mutta kuolivatko utopiat itäblokin murtumisen jälkeen? Asiantuntijoina dosentti Jukka Jouhki, ekoyhteisöjä tutkinut Tuuli Hirvilammi, sekä Yhtä erilaiset - islam ja suomalainen kulttuuri -kirjan kirjoittanut juristi Husein Muhammed. Toimittajana Jenni Stammeier.
Suomi jatkosodassa 1/10: välirauhan aika ja ajautuminen uuteen sotaan.
Keväällä 1940 Suomessa elettiin kovia aikoja. Moskovan rauha oli hämmästyttänyt suomalaiset ankaruudellaan. Asutettavana oli lähes puoli miljoonaa evakkoa ja välit Neuvostoliittoon olivat hyvin kireät. Suomen oli pakko alkaa etsiä liittolaisia. Haastateltavina historioitsijat Henrik Meinander, Ohto Manninen ja Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen.
Tullmannen och marskalkens möbeltyg.
Den 4 juni firas försvarets fanfest på marskalk Mannerheims födelsedag. Han föddes för 146 år sedan, det vill säga den 4 juni 1867. I dagens Människor och minnen hör vi tullmannen V A Lindholm berätta om sina upplevelser på tullstationen i Torneå vid tiden för första världskriget och om sina erfarenheter från Åbo dit han senare kom. Under Lindholms tid i Åbo skulle marskalk Mannerheim importera ett möbeltyg och han insisterade på att förtulla det och betala importavgift så som alla andra medborgare var tvungna att göra. Redaktör 1959 var P O Barck.
Osa. 6/6 Vääpeli T:n tapaus..
Sarjan viimeisessä osassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo meille, miksi keski-ikäinen aliupseeri suunnitteli surmaavansa kenraali Heinrichsin ja marsalkka Mannerheimin. Ohjelmasarjassa pääosassa on ihmiskohtalot, jotka ovat jääneet unohduksiin virallisesta historiankirjoituksesta, mutta joista on säilynyt poikkeuksellisen väkevät alkuperäislähteet. Kuinka tyypillinen suomalainen terroriteon suunnitelma oli vääpeli T:n tapaus? Toimittaja Riika Nikkarinen.
Osa. 1/6 Onko suomalaisella terrorismilla historiaa?.
Merkkimiehiä on päässyt hengestään vain muutama ja lentokoneetkin ovat pysyneet hyvin ilmassa. Suomi oli kuitenkin 1900-luvun alussa poliittisen väkivallan kierteessä. Sortokausi nosti terroriaallon, jota seurasi pian raaka sisällissota. 20-luvun maanalainen kommunismi, 30-luvun lapualaisuus, sekä siviililuontoinen väkivalta, nosti suomalaisen henkirikollisuuden ennätystasolle koko Länsi-Euroopassa. Kuinka lähellä oli, että suomesta oli tulossa terrorismin pikkujättiläinen? Sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo unohdetuista ihmiskohtaloista suomalaisen terrorismin historiassa.
Amerikankirjeitä Pöljän kylälle: 6/6 paluu Pulasteelle.
Taimi palaa Amerikasta Suomeen vuonna 1951. Viiden Amerikassa vietetyn vuoden aikana vanhempi tytär on mennyt naimisiin, voittanut miehensä kanssa arpajaisissa "amerikanraudan" ja synnyttää juuri toista lastaan. Nuorempi tytär Anneli on 15-vuotias omapäinen nuori ja Eino edelleenkin työkyvytön ja vaimoaan kaipaava aviomies. Historiasarjan on toimittanut Seija Aunila.
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa 2/8: Uusi Jerusalem ja Amurinmaa.
August Nordenskiöld halusi perustaa vapautetuille orjille ihanneyhteiskunnan, Uuden Jerusalemin, Länsi-Afrikkaan 1700-luvun lopulla. Tämä palavauskoinen alkemisti ja humanisti kuoli perille päästyään, eikä suunnitelma koskaan toteutunut. Ensimmäinen suomalainen ihannesiirtokunta perustettiinkin vasta vuonna 1869 Amurinmaalle. Silloin muotiaatteena oli sosialismi. Asiantuntijoina tietokirjailija Teuvo Peltoniemi sekä tietokirjailija sekä Suomen Pietarin instituutin johtajana toiminut Venäjän asiantuntija Jarmo Nironen. Toimittaja Jenni Stammeier.
Suomi jatkosodassa 4/10: venäläisten suurhyökkäys ja rauhanneuvottelut.
Stalingradin taistelun jälkeen suomalaiset alkoivat pyrkiä rauhaan, mutta tie oli vielä kovin pitkä. Mutkana matkassa oli muun muassa Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944. Haastateltavina historioitsijat Henrik Meinander, Ohto Manninen ja Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä, Tauno Junnonen ja Eino Salomaa. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Kaksi lukua Helsingin historiaa osa 1: Vanhakaupunki.
Kaksi lukua Helsingin historiaa sarja liikkuu asiantuntijoiden kanssa Helsingin syntysijoilla ja selvittää miten varsin vaatimattomasta pikkukaupungista Vantaanjoen suulla tuli varteenotettava eurooppalainen pääkaupunki. Sarjan ensimmäinen osa kiertää Vanhankaupungin maisemissa Helsingin perustamisen muistomerkillä, hahmottaa 1550-luvun maisemaa Kellomäeltä, vierailee Helsingin vanhimman kirkon perustuksilla ja kävelee Helsingin vanhinta katua pitkin. Vanhankaupungin kierroksella ovat toimittaja Seppo Heikkinen ja Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto.
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, 6/8: Karjalakuume.
Neuvostoliiton talous oli 1930 -luvulla nousussa ja ulkomailta houkuteltiin työläisiä rakentamaan Neuvosto-Karjalaa. Samaan aikaan Pohjois-Amerikan suomalaiset painivat laman kourissa ja sosialisminvastaisessa ankarassa ilmapiirissä. Suomessakin kommunisminvastaisuus oli huipussaan. Neuvosto-Karjalaan lähti 30-luvun alussa kuusi tuhatta amerikansuomalaista, ja viisitoistatuhatta sosialistia loikkasi Suomen rajan yli. Olosuhteet parakeissa eivät vastanneet lupauksia, mutta pahempaa oli tulossa, kun jo parin vuoden päästä alkoivat Stalinin vainot. Asiantuntijoina emeritusprofessori Reino Kero sekä professori Auvo Kostiainen.
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, 7/8: Hippejä ja stallareita.
Toisen maailmansodan jälkeinen sukupolvi uskoi rauhaan ja "Uuteen Aikaan". Hippiliike ja New Age kulkivat käsi kädessä mustien vapautumisliikkeen, feminismin, homoliikkeen ja summerhilliläisyyden kanssa. Suomessa "järjestelmänvastaisuutta" toteutettiin underground-piireissä, Vanhalla ja Vapaaniemen kommuunissa. Visiot paremmasta maailmasta konkretisoituivat myös vapaiden kokeilukoulujen perustamisen myötä. Asiantuntijoina professori Marja Tuominen sekä dosentti Mikko Majander. Toimittajana Jenni Stammeier.
Osa. 4/6 Sijaiskuolemat.
Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoden 1918 Kajaaniin. Siellä tapahtui yksi sisällissotamme oudoimmista terroriteoista. Mistä oli kysymys Kajaanin sijaiskuolemissa? Ja kuinka tarinaan liittyy henkilöt nimeltään Pikkujumala ja Musta-Jussi. Toimittajana Riikka Nikkarinen.
Oravannahkoja ja obligaatioita: rahoitusmarkkinoiden historia osa 5/5.
Rahastojen alku. Hedgerahastojen syntyminen. Vuoden 2008 laman tausta. Olisiko kriisi voitu välttää? Asiantuntijoina Heikki Koskenkylä ja Markku Kuisma.Ohjelmasarja on uusinta keväältä 2010.
Viekin mummo ja Hätämaan tietäjä.
Entisaikaan ei ollut terveyskeskuksia joka kylällä. Kansa turvautui kansanparantajiin, joiden tiedot ja taidot ovat nykyisin jo lähes kadonnutta kansanperinnettä. Tekivätkö kansanparantajat poppakonsteja vai vakavasti otettavia hoitoja? Viime vuosisadan kuuluisimpia parantajia olivat pielisjärveläinen Anni Pölönen eli Viekin mummo sekä piippolalainen Juho Luomajoki eli Hätämään tietäjä. Suvi Pölönen on tutkinut isomumminsa Viekin mummon ammatinharjoittamista. Hän on nyt Elina Saksalan vieraana.
Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, osa 1/8.
Platonin Valtiosta hyvinvointivaltioon ja Sammon taonnasta sote-uudistukseen. Utopia tarkoittaa onnellista paikkaa, joka ei sijaitse missään. Vaikka utopia sanana on vasta 500 vuotta vanha, on utopioista haaveiltu toki ennenkin. Kuinka kauas voidaan utopioiden historia ulottaa? Mitä utopiat eri aikoina paljastavat kulloisenkin ajan yhteiskunnasta ja ihmiskäsityksestä? Asiantuntijoina politiikan tutkija ja filosofi Mikko Lahtinen, dosentti Keijo Rahkonen, tietokirjailija Jari Koponen sekä akatemiaprofessori Elina Vuola. Toimittaja Jenni Stammeier.
Suomi jatkosodassa 5/10: rauha.
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen kesällä 1944 Suomi alkoi pyrkiä määrätietoisesti rauhaan. Presidentiksi valittiin C.G. Mannerheim, joka sai kuukaudessa irroitettua Suomen sodasta. Historioitsijoita pohidtuttaa edelleenkin oliko jatkosota erillissota vai ei. Haastateltavina historioitsijat Henrik Meinander, Ohto Manninen ja Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen.
Suomi jatkosodassa 8/10: sotatraumat.
Viime aikoina on alettu puhua sotatraumoista. Traumoja sodan aikana saivat miesten lisäksi myös naiset ja lapset. Ohjelmassa kysytään myös että kuinka monenteen sukupolveen sotatraumat kertäutuvat? Haastateltavina väitöskirjatutkijat Jenni Kirves ja Ville Kivimäki sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä, Tauno Junnonen ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen.
