Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti. Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.
Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Ihmisen kehityshistoria sisältää paljon mielenkiintoisa käänteitä ja arvoituksia. Niistä keskustelevat nyt Kalle Haatanen ja hänen vieraansa, tietokirjalija ja biologi Juha Valste.
Työelämän kurjistumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Väite on kiistelty, mutta ainakin vuokratyöntekijät kaipaisivat lisää mielekkyyttä ja varmuuden tunnetta töihinsä, kertoo valtiotieteen tohtori Antti Tanskanen. Suomessa vuokratyön muutokset ovat olleet nopeita. Sitä alettiin säännellä vuonna 1986, mutta sääntely purettiin jo vuonna 1994. Tanskanen kysyykin provosoivasti, onko uusliberaali talous tuottanut uuden orjatyön muodon.
Risto Rytin sota-ajan muistelmat 1939-1944 valottavat olennaista osaa sotahistoriastamme, kertoo dosentti Hannu Rautkallio.Ryti ei ollut mikään perinteinen poliitikko, vaan hän pikemminkin joutui ensin pääministerin, sitten presidentin asemaan. Ryti oli saanut koulutuksen, joka tarjosi hänelle väyliä anglosaksiseen maailmaan, ja hän myös piti yhteyksiä sotien aikana aktiivisesti yllä. Risto Ryti oli myös vastuunkantaja ja realisti. Sotaoikeudenkäynti ja vankila-aika veivät miehen terveyden, mutta hän katsoi tämän velvollisuudekseen.
Suomalainen muinaisusko on monipuolista ja mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Joskus kansakunnat ovat jopa kiistelleet alkuperäisiksi katsottujen uskomusten paremmuudesta kulttuurikansalle sopivaksi, kertoo teologian tohtori Risto Pulkkinen. Suuret, ylisen maailman jumalat, ovat joskus jääneet lähes sivuseikoiksi, mutta erilaiset pyyntikulttuuriin kuuluvat jumalat, jotka vaikuttavat arkeemmekin, ovat olleet sitäkin tärkeämpiä. Siirtyminen paikoillaan asumiseen ja maanviljelyyn oli valtava muutos, ja sitä myöten esimerkiksi suhde kuolleisiin oli ymmärrettävä uudelleen.
Kirjailija joutuu elämään monenlaisten ristipaineiden viidakossa. Toisille sopii hyvin kurinalainen työskentelytapa, toisille puolestaan on tärkeää saavuttaa kirjoittaessa suuri vapauden tila, kertoo kirjailija ja dramaturgi Maria Peura. Maria Peura on kirjoittanut teoksen "Antaumuksella keskeneräinen", jossa hän kertoo, millaisia lukkoja kirjoittamisessa voi esiintyä. Esiin nousee niin ankara itsekuri, askeettinen elämäntapa kuin maantieteen ja kodin merkitys. Kirjailijan ammatti on myös sellainen, että työn tuloksia riepotellaan julkisuudessa, ja sen kanssa on vain jotenkin pärjättävä.
Termillä prole viitataan johonkin halveksuttavaan, epämuodikkaaseen ja takapajuiseen, mutta kenties siinä pilkahtaa myös aavistus ammattiylpeyttä. Tavallisesti sanaa kuitenkin käytetään ulkopuolelta katsoen, pilkallisesti. Marja Björk kuvaa aikalaisuutta sekä kirjansa kautta että pohtien kirjailijan roolia yhteiskunnan kuvaajana.
Jatkosotaa käyvään Suomeen kohdistui vuonna 1944 painetta monelta suunnalta. Kalle Haatasen vieraana on nyt ministeri Paavo Rantanen, joka on kirjoittanut teoksen Vaikea tie rauhaan . Kirjassa kuvataan sitä ristiriitaista tilannetta, jossa Suomi jatkosodan aikana hakeutui rauhan tielle. Ruotsi, Neuvostoliitto ja länsivallat painostivat Suomea rauhaan, kun taas Saksa halusi maan sitoutuvan omiin pyrkimyksiinsä. Suomen hallituksen sisäpiiri oli asettanut rauhan tavoitteekseen jo talvella 1943, mutta sodan jatkuessa sen oli esitettävä kaksoisroolia. Ohjelma on uusinta tammikuulta.
Sosiaalinen media on kaikkialla ympärillämme. Suurin osa ajasta menee sinänsä mukavaan yhteisöllisyyteeen, mutta miten sosiaalinen media vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja mielialoihin, pohditaan keskustelussa viestintäyrittäjä Taneli Heikan kanssa.
Naisten ja miesten työt olivat pitkälle eriytyneitä 1800-luvun lopun Suomessa, erityisesti maaseudulla, kertoo tietokirjailija Sirkka-Liisa Ranta. Luulisi, että työn fyysinen kuormittavuus olisi jakanut töitä enemmän, mutta monet naisten töistä vaativat lujaa lihasvoimaa ja kestävyyttä. Kotieläinten hoito ja vedenhuolto olivat rankkoja töitä, eivätkä tuon ajan pyykkääminen ja muu taloudenhoito jääneet raskaudessa jälkeen.
Eutanasiasta on ollut paljon puhetta viime aikoina. Ehkä hurjimman eron muodostaa se, että kansalaisista noin 80 prosenttia tukee eutanasiaa, mutta lääkärikunnasta alle 20 %. Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen kertoo, että ero syntyy pitkälti siitä, että ihmiset eivät ole aivan varmoja, mitä tarkoittavat, kun sanovat puoltavansa eutanasiaa. On myös erilaisia käytäntöjä, kuten elvytyskielto ja hoitotahto, joita lääkäri kunnioittaa. Hänninen pitää erityisen tärkeänä kuolevan kivunhoitoa, asiaa, jossa Suomi kulkee jälkijunassa.
Pakkomielteinen toisen ihmisen vainoaminen esimerkiksi jatkuvilla puhelinsoitoilla, henkilön seuraamisella ja jopa hengen uhkaamisella on huolestuttavan yleinen ilmiö, kertoo psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm. Tyypillisimmillään kyse on päättyneestä parisuhteesta ja miehen kyvyttömyydestä päästää siitä irti, mutta kyse voi olla myös työyhteisön vainoamisesta ja julkkisten pakkomielteisestä seuraamisesta. Erityisesti opettajat, ammattiauttajat ja julkisuuden henkilöt ovat myös riskiryhmää. Asiaa vaikeuttaa se, että vainoamisen kohteet reagoivat tilanteeseen hyvin voimakkaasti ja jopa syyllistävät itseään
Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Ihmisen kehityshistoria sisältää paljon mielenkiintoisa käänteitä ja arvoituksia. Niistä keskustelevat nyt Kalle Haatanen ja hänen vieraansa, tietokirjalija ja biologi Juha Valste.
Sivilisaatioita on usein pyritty esittämään monivaiheisena prosesseina, joilla on alku, kultakausi ja romahdus. Kirjailija Jukka Koskelainen käsittelee rappion ajatusta ja vähän sen viettelyäkin. Esimerkit ovat suuria. 1800- ja 1900-luvun Saksa on erityisesti kiinnittänyt huomionsa rappioon ja etsinyt uutta elivoimaa ammentaen niin menneestä kuin tulevastakin oletetusta loistosta.
Evoluutio ja ihmisluonto. Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet eivät aina ole olleet lämpimissä väleissä keskenään. Usein yhteiskuntatieteissä luonnontieteelliset käsitykset ihmisen perusluonteesta ja evoluutiohistoriallisesta pohjasta on tulkittu jopa puhtaaksi vihamielisyydeksi, joka ei mitenkään voi selittää ihmistä, sen sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnallisia muotoja. Akatemiatutkija Petri Ylikoski kertoo uusimmasta evoluutiopsykologiasta ja sen merkityksestä.
Kalle Haatanen. Eläinten syömisen etiikka. Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli pohtii eläinten syömiseen ja tuotantoeläinten kohteluun liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja ongelmia. Ruoka ja ruokavalio tuntuvat olevan nykyään kaikkien huulilla, mutta myös eläinten suojeluun ja eläinoikeuksiin kytkeytyvät seikat tulisi ottaa paremmin huomioon. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat tehotuotanto sekä kysymykset eläinten älykkyydestä ja kyvystä tuntea kipua. Myös maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelun. Ministeriö kartoittaa kansalaisten näkemyksiä lain uudistustarpeista.
Suomen muuttuvat koordinaatit. Kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala analysoi muuttuvaa maailmaa, sen keskeisiä koordinaatteja ja Suomen asemaa niissä. Suomi on historian aikana tavoitellut niin pienvaltiorealismia isojen valtiomahtien puserruksessa kuin yrittänyt laajentaa ulkopolitiikan painopisteitä poliittisesti ja taloudellisesti liberaalilla länsisuuntauksella. Haukkala korostaa yhteistyötä vallan mittana eikä näe valtaa vain pakkovaltana, kuten aiemmin usein tehtiin.
