Veteen, molskis!

Lasten uimataito on viime vuosina heikentynyt. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto onkin huolissaan peruskoulujen säästötoimista uimaopetuksessa. Perheen ajassa on luvassa vinkkejä miten lapsen kanssa harjoitellaan veteen totuttautumista ja sitä kautta uimaan oppimista. Niin kuin muissakin taidoissa, myös uinnin opettelemista lähestytään lasten kanssa leikin kautta. Mielikuvitus on vain rajana. Kati Keinonen piipahti Helsingin Uimastadionilla seuraamassa lasten uimaleiriä. Samalla hän jututti leirin ohjaajaa, Helsingin uimareiden nuorisovastaava Riikka Nordströmiä.

Äidiksi - vaikka yksin

Kun biologinen kello tikittää, eikä sopivaa puolisoa löydy, moni suomalainen itsellinen nainen päätyy hedelmöityshoitoihin yksin. Kaipuu äidiksi on kova. Hedelmöityshoito on monelle naiselle turvallisempi ja mukavampi tapa saada lapsi, kuin hankkiutua raskaaksi satunnaisen tuttavan kanssa. Teknologia siis on tullut osaksi muuttamaan maailmaamme ja perhekuvioita. Mutta mitä ajattelevat itselliset naiset, jotka haluavat lapsen itsekseen? Sosiologi ja tutkija Suvi Nipuli selvitteli keskustelupalstan naisten ajatuksia. Toimittaja Salla Vuolteenaho. Perheen aika -ohjelmassa kuullaan myös naisten omia kommentteja netin keskustelupalstalta. Kuva: Stock.xchng. [Perheen aika IP0905 Itselliset äidit, 00:19:20] Itsenäisistä äideistä kertoi sosiologi ja tutkija Suvi Nipuli. Ohjelmassa luetut kokemukset olivat netin keskustelupalstoilta lainattuja.

Lapsen ensimmäisen pyörän hankintaan kannattaa panostaa

"Vanhemmilla on ajatus, että ei sillä lapsella tarvitse olla niin hyvää pyörää, kun se on vaan lapsi. Mutta sen pitää olla hyvä, että lapsi oppii pyöräilemään ja että se pyörä on turvallinen", toteaa pyöräkauppias ja perheenisä Mika Saario.

Suomalainen synnytyskulttuuri on jäljessä muuta Eurooppaa

Aktiivinen synnytys liitetään helposti luomusynnyttämiseen tai jonkinlaiseen fyysiseen suoritukseen, mutta kyse on ennen kaikkea henkisestä asennoitumisesta ja tiedon hankinnasta jo raskausaikana. Aktiivinen synnytys korostaa naisen oman kehon huomioon ottamista ja naisen omien toiveiden huomioimista. "Suomalainen synnytyskulttuuri on jäljessä keski-eurooppalaisesta synnytyskulttuurista", sanovat viiden lapsen äiti Pia Brandt sekä Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja Piia Jokela. Perheen ajan toimittaja Salla Vuolteenaho.

Salilla vauvamasun kanssa

Odottavan äidin ei tarvitse luopua liikunnasta. Liikkumisen voi myös aloittaa ollessaan raskaana. Raskausajan liikunta lisää vauvan hapensaantia ja vahvistaa sydäntä. Aina kun äiti treenaa niin myös masussa oleva vauva treenaa, kertoo Liikunnallisen äidin käsikirjan kirjoittanut personal trainer Anneli Päivänsara. Liikkuminen raskausaikana auttaa myös ehkäisemään odottavan äidin selkäsärkyjä, pitämään ryhdin kunnossa sekä helpottaa synnytystä ja synnytyksestä palautumista. Salilla Päivänsaran kanssa on Kati Keinonen.

Pelit perheessä

Pelit turmelevat lapsen mielen ja tekevät heistä syrjäytyneitä. Tältä kuulostaa yleinen mielipide, kun puhutaan digitaalisista peleistä. Mutta onko asia oikeastaan vain näin? Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen suunnittelija Tero Huttunen kertoo, mitä positiivisia asioita pelit voivat antaa lapselle. Toimittajana Suvi Puukangas.

Vanhemmuuteen pettyneet

Elämä ja lasten saaminen on tänä päivänä niin suunniteltua, että pettymys on kova, kun lapsi ei toimikaan napilla painamalla. Väsymyksen keskellä lapseen kohdistuneet ikävät tunteet säikäyttävät ja aiheuttavat vanhemmille syyllisyyttä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin tuntee vanhemmuuden pettymykset ja vaietut salaisuudet. Viime vuonna yleisimmät vanhemmuutta koskevat aiheet olivat vanhemman vaikeat tunteet sekä odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita. Haastattelussa MLL:n suunnittelija Anna Puusniekka. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Kuopukselle sijaissisarista tuli pikkusiskoja ja pikkuveljiä

Helena-äidillä on kolme biologista lasta, mutta sen lisäksi neljä sijaislasta. Perheen ajassa kysytään millaista on olla sijaisperhe? Miten sijaislapset otettiin perheessä vastaan ja kuinka arki alkoi sujua sijaislasten kanssa? Helenan omat lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta neljän koululaisen kanssa riittää arjessa touhua. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Temperamentilla on väliä!

Lapsen temperamentilla on vaikutusta kouluarvosanoihin. Varsinkin uransa alussa olevat opettajat sekoittavat lapsen temperamentin piirteitä esimerkiksi tuntiaktiivisuuteen, jota myös arvioidaan todistuksessa. Temperamentti on ihmisen synnynnäinen piirre, joka määrää esimerkiksi sen kuinka me reagoimme yllättävissä tilanteissa. Jos opettaja ei koulussa tunnista oppilaan temperamentista johtuvaa ujoutta, hänen osaamistaan saatetaan arvioida väärin perustein. Haastattelussa Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

"Kaksi lasta ei mene siinä missä yksi"

Rakkauden lisääntyesssä myös vanhempien työ ja käsiteltävien tunteiden määrä lisääntyy kun perheen koko kasvaa kolmesta neljään. Psykologit Silja Salmi ja Taina Laajasalo ovat kirjoittaneet oppaan toisen lapsen saaville perheille. He toteavat kirjassaan Kun kolmesta tulee neljä, että vaikka toisen lapsen saaminen saattaa hetkellisesti muuttaa perheen arkea, toinen lapsi on aina myös mahdollisuus heittäytyä uuteen elämänvaiheeseen, jättää taakse turha täydellisyydentavoittelu ja oppia vanhemmuudesta jotain lisää. Toimittajana Kati Keinonen.

Tunteiden tunnistaminen on sydämen sivistystä

Tätä sydämen sivistystä oppii kotioloissa ja perhepäivähoidossa, mutta siihen tarvitaan toinen ihminen. Aikuinen, joka tukee ja opastaa. Näin sanoo lastentarhanopettaja Anne Österberg. Hänen mukaansa tunnerehellisyys on tärkeää. Lapselle opetetaan, että tunteita on ja pitääkin olla. Tunteita ei saa tukahduttaa. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

"Yksinhuoltajaäidit leimautuvat reppanoiksi, yksinhuoltajaisät ovat sankareita"

Katri Uski jäi yksinhuoltajaksi viisi vuotta sitten. Nyt vanhin lapsista on jo yhdeksän-vuotias ja nuorinkin neljä. Rankin ja kiireisin pikkulapsiarki on takana, nyt yksinhuoltajaäidille löytyy jo omaa aikaakin. Se kuluu toisen ammatin opiskeluun. Salla Vuolteenaho vieraili Katrin ja lasten luona, jossa jo ovelle tuli vastaan tuoreen pullan tuoksu.

Sukupolvien yhteiset muistot

Kaikkia meitä yhdistää lapsuus, toisilla se on nyt ja toisilla siitä on jo pitkä aika. Helsingin kaupungin museon Sederholmin talossa lapset, vanhemmat ja isovanhemmat voivat jakaa yhdessä lapsuuden kokemuksia yli sukupolvien. Museolehtori Hilkka Vallisaari pitää arkisin lapsille teemaopastuksia, tällä kertaa hän avaa oven kansakoulun opettajattarena. Perheen ajassa pohditaan kuinka kertoa lapselle historiasta ja omista juurista sekä kulttuurista? Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Tieto kaksosten saamisesta oli aluksi järkytys

Järkytyksen koki 2,5 vuotta sitten Susanna Leikkari. Järkytyksestä toipumiseen auttoi tieto ja vertaistuki. Perheen aika vierailee kaksosperheessä. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Rokotatko sinä lapsesi?

Rokotukset ovat saaneet narkolepsia-tapausten jälkeen vähän ikävän kaiun. Siihen sisältyy epäilystä ja pelkoa uskaltaako lapsen rokotuttaa? Rokotuksista kyselläänkin neuvoloissa paljon. Kansalliseen rokotusohjelmaan on lisätty viime vuosina pari uutta rokotusta. Ovatko ne turvallisia ja välttämättömiä? Moni vanhempi sanoo olevansa rokotuskriittinen, mikä on THL:n asiantuntijalääkärin Ulpu Elonsalon mukaan hyvä asia. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että rokotteet ovat testattuja ja turvallisia. Toimittaja Salla Vuolteenaho. Kuva: Marja Airio / Lehtikuva.

Lastenhuonetta sisustamassa

Lapsi kasvaa nopeasti, vauvan sänky jää pian tarpeettomaksi. Leikki-ikäinen tarvitsee jo pöytäpintaa askarteluun ja koululaisella on omat vaatimuksensa huonensa sisustamiseen. Perheen ajassa pohditaan miten lapsen kasvun voi huomioida sisustuksessa? Vanhemmat myös joutuvat usein melkoisen ristiriidan eteen, kun lapsi toivoo huoneeseensa sellaista, joka ei ole sopusoinnussa vanhempien sisustusmaun kanssa. Haastateltavana Lastenhuone.fi:n perustaja Pirita Shabastari. Toimittaja Salla Vuolteenaho.