Nujertaako kataja syövän?

Kasvikemiaa-sarjan viidennessä osassa on vuorossa kataja. Katajan suku kasvaa joka puolella pohjoista pallonpuoliskoa, ja kaikkialla katajan marjoja on käytetty kansanlääkinnässä. Katajanmarjat ovat rajua tavaraa - niiden avulla on joudutettu synnytystä tai keskeytetty raskaus. Niitä on käytetty myös erilaisten tulehdusten parantamiseen. Mutta olisiko katajasta syövän nujertajaksi? Tiina Lantto Helsingin yliopistosta tutkii, miten erilaiset kasveista peräisin olevat aineet vaikuttavat solukuolemaan.

Kasvikemiaa - osa 2: maitohorsma

Miksi kasvikemistiä kiinnostaa märehtivä lehmä ja sen metaaniröyhyt? Entä voiko rentun ruusu olla tulevaisuuden arvokasvi? Turun yliopiston kasvikemian professori Juha-Pekka Salminen haluaa parantaa maailmaa muun muassa juuri maitohorsman avulla. Toimittaja Riitta Vauras.

Kasvikemiaa - osa 1: tammi

Tammessa on erityisen paljon antimikrobisia tanniineja. Tämä näkyy muun muassa siinä että menneen syksyn lehdet ovat vielä näin keväällä aivan ehjiä, ja kielon versojen on valoon päästäkseen puhkottava maan lehtimatto. Tänään siis puhutaan tanniineista - tammimetsässä. Toimittaja Riitta Vauras.

Hygienian kulttuurihistoriaa osa 2: Haju ja puhtaus

Emilia Cronvallin toimittamassa sarjassa haastateltavana on historioitsija, dosentti Heikki S. Vuorinen.

Pöllöpuheita osa 5: helmipöllö uhattuna

Helmipöllö ei tehokasvatetussa talousmetsässä pärjää. Tässä Pöllöpuheita -sarjan viidennessä osassa selviää, millä tavalla pöllökato heijastuu ihmistenkin hyvinvointiin. Riitta Vauras haastattelee prof. Erkki Korpimäkeä.

Pöllöpuheita-sarja: Viirupöllö -iskupöllö

Sarjassa kuullaan viirupöllön hämmästyttävästä sopeutumiskyvystä. Helsingin yliopiston tutkijat seuraavat sadanneljänkymmenen viirupöllön elämää Lahden ja Heinolan ympäristössä. Työ aloitettiin jo 1970-luvulla. Linnun ruotsinkielinen nimi on slagsuggla -iskupöllö. Haastateltavana on dosentti Hannu Pietiäinen Helsingin yliopistosta ja toimittajana Riitta Vauras.

Pöllöpuheita - osa 1: varpuspöllö

Riitta Vauraan toimittamassa juttusarjassa tutustutaan pöllöjen elämään. Ensimmäisenä vuorossa pöllöistä pienin, varpuspöllö. Haastattelussa Turun yliopiston professori Erkki Korpimäki.

Lakikielen koukeroita

Kieliläppärin viimeisessä (8/8) osassa luodaan katsaus lakikielen piirteisiin, ja tehdään huomioita historian hämäristä tämän päivän EU-kieleen. Haastateltavana on tutkija Aino Piehl Kotimaisten kielten keskuksesta. Toimittajana Tiina Harpf.

Kieliläppäri, osa 6: konsulttikieli

Kielikello-lehden vastaava toimittaja, tutkija Riitta Eronen pohdiskelee konsulttikielen olemusta ja vaikutuksia jokapäiväiseen kielenkäyttöömme. Toimittaja on Tiina Harpf.

Kieliläppäri - osa 5: miksi virkakieli on koukeroista?

Lainsäädännöstä huolimatta virkakielen koukerot ovat menneet yhä kummallisemmiksi. Tiina Harpfin toimittamassa Kieliläppärissä pohditaan, mistä virkakieli johtuu. Asiantuntijana on tutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Hyvä vai paha kuolema

Kuolema herättää meissä paljon tunteita: esimerkiksi surua, ahdistusta, pelkoa, mutta myös toivoa. Kuolemanpelko on maailman yleisin fobia, mutta kannattaako kuolemaa loppujen lopuksi pelätä? Entä onko kuolema paha asia vai voiko siihen liittyä jotain hyvääkin? Suhtautumisestamme kuolemaan valottavat historioitsija, erikoislääkäri ja filosofi. Toimittajana on Milla Kontkanen.

Kuoleman kulmilla - osa 1: fysiologia

Kun ihminen kuolee, hänen koko ruumiinsa ei kuole yhdellä kertaa vaan vähitellen. Pitkään ihmisen kuolinhetkenä pidettiin sitä, kun sydän pysähtyi ja hengitys lakkasi. Sitten, 1900-luvulla, kuoleman määritelmäksi muutettiin aivokuolema. Toimittaja Milla Kontkanen tapaa ruumiinavaushuoneella oikeuslääkäri Ursula Valan, joka kertoo siitä mitä ruumiillemme tapahtuu kuolemassa ja sen jälkeen.

Muinaiset suurkaupungit - Turku!

Keskiajan turku oli huomattavasti siistimpi ja järjestäytyneempi kuin on luultu. Suomen vanhimmasta kaupungista Turusta on valmistunut uusi arkeologinen tutkimus. Ilona Ikonen haastattelee sen tekijää tohtori Liisa Seppästä.

Muinaiset suurkaupungit - Tikal

Tikal oli yksi suurimmista muinaisten mayojen kaupunkivaltioista. Millainen se oli ja kuinka sen kävi? Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettusta haastattelee Ilona Ikonen.

Muinaiset suurkaupungit - Changan

Keltaisen joen sivuhaaran varrella sijainnut Changan oli 600-900 -luvuilla kenties maailman suurin, rikkain ja kansainvälisin kaupunki. Millaista oli elämä kuhisevassa miljoonakaupungissa, jonka rakentamisessa oli tarkkaan huomioitu kiinalainen kosmologia? Kiinan tuntija Pertti Seppälää haastattelee Ilona Ikonen.

Muinaiset suurkaupungit

Ninive kukoisti 700eaa., se oli mahtavan Uus-Assyrian imperiumin pääkaupunki. Millainen kaupunki Ninive oli ja kuinka sen kävi? Minkälainen oli naisten asema Uus-Assyriassa? Tutkijatohtori Saana Svärdiä haastattelee Ilona Ikonen.