<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss xmlns:itunes="http://www.itunes.com/DTDs/Podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/" xmlns:areena="http://areena.yle.fi/xsd/areena.xsd" version="2.0">
  <channel>
    <title><![CDATA[Spela upp | YLE Arenan | svenska.yle.fi]]></title>
    <link>http://arenan.yle.fi/</link>
    <description><![CDATA[YLE Arenan RSS-flöde]]></description>
    <pubDate>Wed, 16 May 2012 21:54:47 +0000</pubDate>
    <managingEditor>(areena.info@yle.fi)</managingEditor>
    <webMaster>areena.info@yle.fi</webMaster>
    <copyright>YLE Areena</copyright>
    <generator>YLE Areena</generator>
    <language>fi-FI</language>
    <docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs>
    <ttl>1</ttl>
    <itunes:author>areena.info@yle.fi</itunes:author>
    <itunes:owner>
      <itunes:name>areena.info@yle.fi</itunes:name>
    </itunes:owner>
    <itunes:image href="http://www.yle.fi/podcast/300x300_yle_areena_podcast.jpg"/>
    <itunes:subtitle><![CDATA[Spela upp | YLE Arenan | svenska.yle.fi]]></itunes:subtitle>
    <itunes:summary><![CDATA[YLE Arenan RSS-flöde]]></itunes:summary>
    <atom:link rel="next" href="http://arenan.yle.fi/ohjelma/1362986/feed/rss/page/2"/>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Ilmastonmuokkaus – helppo ja halpa lääke ilmastonmuutokseen?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1335958716393</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1335958716393</guid>
      <description><![CDATA[Ilmasto lämpenee, se on tosiasia. Mutta entäpä jos maapallon lämpötila alkaisikin nousta todella nopeasti kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä huolimatta? Tällöin voitaisiin käyttää apuna ilmastonmuokkausta ja pyrkiä estämään auringon säteilyn pääsyä alailmakehään ja maan pinnalle. – Stratosfäärin rikkihiukkaset ovat yksi ehdotetuista ilmastonmuokkausmenetelmistä. Malli on peräisin tulivuoren purkauksesta. Kun Pinatubon tulivuori purkautui Filippiineillä vuonna 199, se viilensi ilmastoa noin puoli astetta seuraavan vuoden aikana, kertoo dosentti Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Wed, 02 May 2012 11:26:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.ilmastonmuokkaus_helppo_ja_halpa_l%C3%A4%C3%A4ke_ilmastonmuutokseen/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/5/2/1335958716393_1335958716444.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="16087296"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/5/2/1335958716393_1335958716413.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/5/2/1335958716393_1335958716413.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="1005"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: PREP-estäjillä muistisairauksien kimppuun?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1334149781280</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1334149781280</guid>
      <description><![CDATA[PREP-estäjillä voidaan ehkä tulevaisuudessa tarjota uusia vaihtoehtoja muistisairauksien hoitoon, todetaan proviisori Aaro Jalkasen väitöstutkimuksessa. Elimistöstämme löytyy runsaasti PREP-entsyymiä (prolyylioligopeptidaasi), joka on ollut viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ympäri maailman. 
- PREP on yhdistetty muistiin ja oppimiseen. Hyvin moni näistä PREPin pilkkomista peptideistä on bioaktiivisia peptidejä, joiden tiedetään säätelevän muistia ja oppimista aivoissa, kuvailee Jalkanen. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Wed, 11 Apr 2012 12:58:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.prep-est%C3%A4jill%C3%A4_muistisairauksien_kimppuun/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/4/11/1334149781280_1334149781380.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="12681984"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/4/11/1334149781280_1334149781299.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/4/11/1334149781280_1334149781299.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="792"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Lisävaloa Parkinsonin taudin diagnosointiin]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1332927324324</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1332927324324</guid>
      <description><![CDATA[Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikehäiriöt, kuten vapina, jäykkyys ja tasapaino-ongelmat. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 Parkinson-potilasta.  Tällä hetkellä taudin diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kliinisten oireiden arviointiin ja on mahdollista, että diagnoosi ei aina osu kohdalleen. - Tavoitteena on, että Parkinsonin taudin diagnoosia pystyttäisiin aikaistamaan ja tarkentamaan sekä taudin etenemistä ja hoidon vastetta pystyttäisiin arvioimaan tarkemmin ja nopeammin, FM Saara Rissanen toteaa. Hänen väitöksessään kehitettiin uusia menetelmiä Parkinsonin taudin liikeoireiden arviointiin. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Wed, 28 Mar 2012 09:24:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.lis%C3%A4valoa_parkinsonin_taudin_diagnosointiin/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/3/28/1332927324324_1332927324421.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/3/28/1332927324324_1332927324340.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/3/28/1332927324324_1332927324340.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="450"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Haasteena tieteen kansantajuistaminen]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1328786845184</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1328786845184</guid>
      <description><![CDATA["Elektrofiilisten nitrattujen rasvahappojen todettiin sitoutuvan Nrf2:n inhibiittoriproteiinin tiettyihin kysteiinitähteisiin, joka johti Nrf2:n säätelemien antioksidanttipuolustukseen osallistuvien geenien ilmentymiseen." Mitä jos oma mielenkiinnon kohde ja tutkimusaihe on sellainen, josta Matti Meikäläinen ei ymmärrä edes otsikkoa? Entä kuinka mahdottomalta kuulostavaa tutkimusta voi kansantajuistaa niin, että tärkeät löydökset hyödyttävät mahdollisimman monia? Näitä kysymyksiä on pohtinut Emilia Kansanen, jonka väitöstutkimus tarkastettiin alkuvuodesta. – Silloin kun pääsee selittämään tiedemaailman ulkopuolisille mitä tekee, niin joutuu pohtimaan itsekin tarkemmin, että miksi tätä oikein tehdään, Kansanen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Thu, 09 Feb 2012 11:16:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.haasteena_tieteen_kansantajuistaminen/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/2/9/1328786845184_1328786847046.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="14313600"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/2/9/1328786845184_1328786846959.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/2/9/1328786845184_1328786846959.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="894"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Miten metsäkasvit altistuvat radioaktiivisille aineille?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1328089133054</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1328089133054</guid>
      <description><![CDATA[Kuinka radioaktiivisesta jätteestä peräisin olevat alkuaineet siirtyvät maaperästä tuttuihin metsäkasveihin, entä voivatko luonnon kasvit ja eläimet olla ihmistä herkempiä radioaktiiviselle altistukselle? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia FM Päivi Roivaisen väitöstutkimuksessa. – Pitkään on keskitytty ihmisen suojeluun ja ajateltu, että ihminen on se herkin ja jos ihminen suojassa, niin muutkin ovat. Nyt on kuitenkin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät selittämään, onko tämä oikea ajatustapa vai ovatko kasvit ja eläimet herkempiä säteilyaltistukselle, Roivainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Wed, 01 Feb 2012 09:28:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.miten_mets%C3%A4kasvit_altistuvat_radioaktiivisille_aineille/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/2/1/1328089133054_1328089133105.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="10525440"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/2/1/1328089133054_1328089133070.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/2/1/1328089133054_1328089133070.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="657"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Painonpudotus tehoaa uniapneaan]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1327397569509</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1327397569509</guid>
      <description><![CDATA[Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino. Laihduttaminen on ylipainoisilla tärkeä ja tehokas uniapnean hoitomuoto, todetaan LL Johanna Sahlmanin väitöstutkimuksessa. Hoito auttaa hillitsemään niin uniapneaa kuin lihavuuden liitännäissairauksiakin. – Ylipaino on paitsi uniapnean riskitekijä, mutta uniapnea myös lisää lihomisen riskiä, Sahlman kuvailee ylipainon ja uniapnean muodostamaa noidankehää. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Tue, 24 Jan 2012 09:21:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.painonpudotus_tehoaa_uniapneaan/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/1/24/1327397569509_1327397569618.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="7171968"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/1/24/1327397569509_1327397569524.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/1/24/1327397569509_1327397569524.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="448"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Tarvitseeko sähkömagneettisista kentistä huolestua?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1327061860339</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1327061860339</guid>
      <description><![CDATA[Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut pienitaajuiset magneettikentät sekä radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi. Syöpäriskin arvioimista vaikeuttaa erityisesti se, ettei mahdollisesti syöpää edistävän vaikutuksen selittävää mekanismia vielä tunneta. FM Jukka Luukkosen tuoreessa väitöstutkimuksessa sähkömagneettisilla kentillä havaittiin olevan vaikutusta syövän kehittymiseen liittyviin soluprosesseihin. Olennaista löydöksissä on havainto, että muutoksiin tarvitaan sekä säteilyn että kemikaalin yhteisvaikutus. – Ihmiset eivät altistu pelkästään sähkömagneettiselle säteilylle, vaan vaikka mille muullekin kuten kemikaaleille ja yhteisvaikutusmalli on siinä mielessä hyvä, Jukka Luukkonen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Fri, 20 Jan 2012 12:11:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.tarvitseeko_s%C3%A4hk%C3%B6magneettisista_kentist%C3%A4_huolestua/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/1/20/1327061860339_1327061860431.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="6734592"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/1/20/1327061860339_1327061860355.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/1/20/1327061860339_1327061860355.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="420"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Suojaa verisuonille]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1326108133063</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1326108133063</guid>
      <description><![CDATA[Valtimonkovettumatauti on johtava sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. – Valtimonkovettumatauti alkaa kehittyvä hyvinkin nuorena, varhaisella aikuisiällä. Alkuvaiheessa endoteelisolujen toiminnalla on suuri merkitys, normaalisti ne huolehtivat verisuonen supistumisesta ja estävät hyytymien muodostumista ja toimivat esteenä, ettei esimerkiksi LDL pääse siirtymään verenkierrosta seinämän sisempiin kerroksiin. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että endoteeli pysyisi terveenä, eikä toiminnan vajausta pääsisi kehittymään, kertoo tutkija Henna Kaisa Jyrkkänen. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Mon, 09 Jan 2012 11:09:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.suojaa_verisuonille/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2012/1/9/1326108133063_1326108133119.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="5097600"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/1/9/1326108133063_1326108133079.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2012/1/9/1326108133063_1326108133079.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="318"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Hormonihoidot eduksi, kalsiumlisät haitaksi?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1324036297793</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1324036297793</guid>
      <description><![CDATA[Vaihdevuosien hormonihoito ehkäisee diabetesta mutta voi lisätä rintasyövän riskiä; kalsiumlisä puolestaan voi kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Näin voi tiivistää naistentautien ja synnytysten ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, LL Kati Pentin tuoreen väitöksen tulokset. Diabetesriskin aleneminen hormonihoidoilla on merkittävä löytö, Pentti toteaa. – Hormonihoitoja käyttäneiden naisten diabetesriski aleni 2,5-5 vuoden seuranta-aikana jopa 69%. Kun diabetes itsestään lisää sepelvaltimotautivaaraa ja kuolleisuutta 50% enemmän naisilla kuin miehillä, voisi kuvitella laskevan diabetesriskin laskevan myös sepelvaltimotautikuolleisuutta, Pentti arvioi. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Fri, 16 Dec 2011 11:44:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.hormonihoidot_eduksi_kalsiumlis%C3%A4t_haitaksi/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/12/16/1324036297793_1324036297841.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="6045312"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/12/16/1324036297793_1324036297810.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/12/16/1324036297793_1324036297810.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="377"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Tautimalli auttaa selvittämään sairauden syntyä]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1323691339144</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1323691339144</guid>
      <description><![CDATA[Diabetekseen liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien prekliinistä tutkimusta ja hoitojen kehittämistä on hankaloittanut hyvien tautimallien puute. Proviisori, FM Suvi Heinosen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi hiirimalli, joka soveltuu näiden sairauksien syntymekanismien selvittämiseen ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen. – Tautimalleilla pyritään mallintamaan ihmisen sairauksia ja sairaustiloja. Ne ovat oleellisia siksi, että ihmisillä pystytään vain tiettyyn rajaan asti tutkimaan sairauksien syntymekanismeja ja hoitoja, on rajattua miten ihmistä voi koekaniineina käyttää. Siksi eläinmallit ovat välttämättömiä, Suvi Heinonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Mon, 12 Dec 2011 11:55:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.tautimalli_auttaa_selvitt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n_sairauden_synty%C3%A4/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/12/12/1323691339144_1323691339312.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="5073408"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/12/12/1323691339144_1323691339180.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/12/12/1323691339144_1323691339180.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="317"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Sähköisten potilastietojen kirjaamistavat vaihtelevia]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1322742871335</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1322742871335</guid>
      <description><![CDATA[Potilastietojärjestelmät ovat olleet viimeaikoina tapetilla niiden virhetilanteiden kautta. Miksi kallit ja monimutkaiset potilastietojärjestelmät ovat pahimmillaan näinkin epäluotettavia ja mistä virheet johtuvat? – Yksi syy ovat taustalla olevat tekniset ratkaisut. Oman tutkimukseni mielenkiinnon kohteena olivat ennemminkin tiedot - jos eivät ole yhteneviä, myöskään tiedonsiirto ei onnistu, kertoo sähköisten potilaskertomusten tietoja ja tietorakenteita väitöstyössään tutkinut TtM Kristiina Häyrinen. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Thu, 01 Dec 2011 12:24:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.s%C3%A4hk%C3%B6isten_potilastietojen_kirjaamistavat_vaihtelevia/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/12/1/1322742871335_1322742871525.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="8367360"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/12/1/1322742871335_1322742871362.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/12/1/1322742871335_1322742871362.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="522"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Lisävaloa pienhiukkasten ilmastovaikutukseen]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1322048272766</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1322048272766</guid>
      <description><![CDATA[Ilmastonmuutos jaksaa puhututtaa yhä edelleen; mikä vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon? Esimerkiksi ilmassa leijuvien aerosolien ilmastovaikutuksia ei ole kyetty määrittelemään yksiselitteisesti. FM Santtu Mikkosen väitöstutkimuksessa selvitettiin ilmakehän pienhiukkasten muodostumiseen ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisten menetelmien avulla. – Aerosoleilla on havaittu oleva viilentävä vaikutus maapallon ilmastoon. Ne sirottavat auringonvaloa eli heijastavat sitä takaisin avaruuteen sekä vaikuttavat pilvien muodostumiseen ja niiden optiseen tiheyteen, Santtu Mikkonen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Wed, 23 Nov 2011 11:23:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.lis%C3%A4valoa_pienhiukkasten_ilmastovaikutukseen/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/11/23/1322048272766_1322048273101.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="5855616"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/23/1322048272766_1322048272829.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/23/1322048272766_1322048272829.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="365"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Silmänpohjan ikärappeumaan kaivataan kipeästi uusia hoitomuotoja]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1321438374805</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1321438374805</guid>
      <description><![CDATA[Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii maailmassa noin 50 miljoonaa
ihmistä. Suurimmalle osalle tähän tautiin sairastuneista ei ole
tarjolla minkäänlaisia hoitomahdollisuuksia. Tutkimustyö uusien
hoitomahdollisuuksien löytämiseksi on varsin kiivasta, sillä
ikärappeumaa sairastavien määrän arvioidaan moninkertaistuvan
seuraavien vuosikymmenten aikana väestön ikääntyessä. – Ikärappeumassa on kyse siitä, että verkkokalvo eli alue, missä näköaistimus muodostuu, alkaa rappeutumaan. Suurin syy tähän on ikääntyminen, kertoo FM Tuomas Ryhänen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Wed, 16 Nov 2011 10:02:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.silm%C3%A4npohjan_ik%C3%A4rappeumaan_kaivataan_kipe%C3%A4sti_uusia_hoitomuotoja/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/11/16/1321438374805_1321438374984.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="6596736"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/16/1321438374805_1321438374836.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/16/1321438374805_1321438374836.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="412"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Suojaako D-vitamiini kansansairauksilta?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1320911709962</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1320911709962</guid>
      <description><![CDATA[Kesäauringon lataamat D-vitamiinivarastot on käytetty, vitamiinilisille alkaa taas olla tarvetta. D-vitamiinin saantisuosituksia on hiljattain nostettu, mutta kuinka suuret annokset ovat tehokkaita ja turvallisia? Tätä selvitetään Itä-Suomen yliopistossa alkavassa FIND-tutkimuksessa. FIND-tutkimukseen kutsutaan Itä-Suomesta kaikkiaan 18 000 tutkittavaa. – Tarvitaan iso joukko ihmisiä, jotta voidaan vetää johtopäätöksiä D-vitamiinin osalta terveysmuutosten suhteen, kertoo tutkija Tomi-Pekka Tuomainen. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Thu, 10 Nov 2011 07:43:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.suojaako_d-vitamiini_kansansairauksilta/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/11/10/1320911709962_1320911710131.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="6176640"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/10/1320911709962_1320911710011.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/10/1320911709962_1320911710011.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="385"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien syntymekanismeista]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1320138592128</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1320138592128</guid>
      <description><![CDATA[FM Petri Mäkisen väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien syntymekanismeista geenitekniikkaa hyödyntäen. Tutkimuksessa todettiin, että kahden geenin hiljentäminen RNA-interferenssin avulla hidasti valtimonkovettumataudin etenemistä hiirimallissa. – Havaitsimme, että kun hiljennämme näiden kahden geenin ilmentymistä, ateroskleroosin eteneminen hiirimallissa hidastuu. Nämä reseptorit liittyvät pahan, eli LDL-kolesterolin sisäänottoon, Mäkinen kuvailee. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Tue, 01 Nov 2011 08:55:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.uutta_tietoa_syd%C3%A4n-_ja_verisuonitautien_syntymekanismeista/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/11/1/1320138592128_1320138592384.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="9202176"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/1/1320138592128_1320138592152.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/11/1/1320138592128_1320138592152.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="575"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Visuaalisessa ohjelmoinnissa mahdollisuuksia – ja haasteita]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1319543971558</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1319543971558</guid>
      <description><![CDATA[Ohjelmointia pidetään perinteisesti vaikeana. Koodi näyttää sekavalta, eikä monimutkaisen lähdekoodin tuijottamisella tule juuri hullua hurskaammaksi. Visuaalinen tietovuo-ohjelmointi pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Intuitiivinen kuvakkeiden ja datavaijereiden avulla rakennettava vuokaavio näyttää perinteiseen koodiin verrattuna hyvinkin johdonmukaiselta. – Visuaalisuus on ihmiselle helppoa ymmärtää. Esimerkiksi liikennemerkit – ei siellä ole paljoa tekstiä. Ne ovat kuvia, koska kuka tahansa pystyy nopeasti havainnoimaan ettei tuohon suuntaan ei saa mennä, kuvailee aiheesta väitellyt FM Maija Marttila-Kontio. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Tue, 25 Oct 2011 11:53:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.visuaalisessa_ohjelmoinnissa_mahdollisuuksia_ja_haasteita/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/10/25/1319543971558_1319543971621.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="5557248"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/10/25/1319543971558_1319543971574.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/10/25/1319543971558_1319543971574.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="347"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Mittava rahoitus nivelrikon ennustemallin kehittämiseen]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1318582177897</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1318582177897</guid>
      <description><![CDATA[Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen akatemiatutkija, dosentti Rami Korhonen on saanut 1,3 miljoonan euron apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta lahjakkaille nuorille tutkijoille suunnatussa ERC Starting Grants -apurahahaussa. Korhonen kehittää tietokonemallia, jonka avulla nivelrikon etenemistä voitaisiin arvioida potilaskohtaisesti. Parhaimmillaan hankkeen tulokset voivat uudistaa nivelrikkopotilaiden hoito- ja seurantakäytäntöjä. Kuuntele miten nivelrikon ennustemalliin tähtäävää tutkimustyötä tehdään, toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Fri, 14 Oct 2011 08:21:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.mittava_rahoitus_nivelrikon_ennustemallin_kehitt%C3%A4miseen/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/10/14/1318582177897_1318582178634.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="11665536"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/10/14/1318582177897_1318582178274.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/10/14/1318582177897_1318582178274.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="729"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Kasveilla raskasmetalleista saastuneen maaperän kimppuun?]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1318415013485</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1318415013485</guid>
      <description><![CDATA[Voisiko raskasmetalleilla saastunutta maaperää kunnostaa kasvien avulla? FM Marjo Tuomainen on selvittänyt vaatimattoman näköisen, mutta erityisen tehokkaasti raskasmetalleja sietävän ja keräävän kevättaskuruohon mahdollisuuksia ja ominaisuuksia. – Kasvia voi hyvällä syyllä kutsua metallien superkerääjäksi. Toisaalta kasvi on pienikokoinen ja sen juuret eivät ylety kovin syvälle maaperään, joten se rajoittaa kasvin käyttöä maaperän raskasmetalleista puhdistamisessa, Tuomainen kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Wed, 12 Oct 2011 10:12:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.kasveilla_raskasmetalleista_saastuneen_maaper%C3%A4n_kimppuun/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/10/12/1318415013485_1318415013861.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="5577984"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/10/12/1318415013485_1318415013503.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/10/12/1318415013485_1318415013503.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="348"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Ohjelmistoprojektit hallintaan]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1317033240806</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1317033240806</guid>
      <description><![CDATA[Ohjelmistoprojekteista puhutaan paljon negatiiviseen sävyyn, aikataulut sen enempää kuin budjetitkaan eivät pidä. FL Topi Haapio tutki väitöskirjatyössään ohjelmistoprojektien työmäärien toteutumista projektihallinnan näkökulmasta. – Ohjelmoija tai toteuttaja miettii nimenomaan, kuinka kauan häneltä menee näytön toteuttamiseen, eikä mieti kaikkea muuta mikä liittyy ohjelmistoprojektiin, kuten vaikkapa projektipalavereita tai mahdollisesti tutustumista ennalta joihinkin teknisiin asioihin, Haapio taustoittaa alan ongelmakohtia. Toimittajana Kimmo Salvén.]]></description>
      <pubDate>Mon, 26 Sep 2011 10:27:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.ohjelmistoprojektit_hallintaan/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/9/26/1317033240806_1317033241434.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="6696960"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/9/26/1317033240806_1317033241346.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/9/26/1317033240806_1317033241346.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="418"/>
    </item>
    <item>
      <title><![CDATA[Tiedetuokio: Osteoporoosi päivänvaloon]]></title>
      <media:credit role="production department">Vain Areenassa</media:credit>
      <areena:tvLicense>false</areena:tvLicense>
      <link>http://arenan.yle.fi/audio/1316711258697</link>
      <guid isPermaLink="false">areena_1316711258697</guid>
      <description><![CDATA[Osteoporoosin diagnosoinnissa tyypillisesti käytettävä DXA-luuntiheysmittaus ei sovellu käyttöön terveyskeskuksissa. DI Janne Karjalainen kehitti väitöstyössään ultraäänimenetelmää osteoporoosin diagnosointiin. – Uusi menetelmä perustuu ultraääneen, joka on sinänsä harmiton, sitä käytetään myös esimerkiksi sikiötutkimuksissa. Tavoitteena on mahdollistaa osteoporoosidiagnostiikka terveyskeskuksissa ja siten parantaa sen saavutettavuutta, Karjalainen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.]]></description>
      <pubDate>Thu, 22 Sep 2011 13:53:00 +0000</pubDate>
      <category>Utbildning och vetenskap</category>
      <enclosure url="http://arenan.yle.fi/nedstat-clickin/download.tiedetuokio.osteoporoosi_p%C3%A4iv%C3%A4nvaloon/yle.fi/progressive/areena2/maailma_ladattava/2011/9/22/1316711258697_1316711258835.mp3?station=vain_areenassa&amp;content_type=audio" type="audio/mpeg" length="4147584"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x212/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/9/22/1316711258697_1316711258716.jpg" width="212" height="119"/>
      <media:thumbnail url="http://arenan.yle.fi/resized/x940/yle.fi/progressive/areena2/img/2011/9/22/1316711258697_1316711258716.jpg" width="940" height="529"/>
      <media:content duration="259"/>
    </item>
  </channel>
</rss>

