Radioateljee

Hiroshiman ääniä - muistot unohtamisen vastarintana

  • 37 min
  • utgått

Atomipommi pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasagiin 1945.
Tuo painajaismainen tragedia muutti maailmanhistoriaa ennen kokemattomalla tavalla. Samalla se on jättänyt jälkipolville muiston, josta toivottavasti ei milloinkaan päästä eroon.

Kirjailija Juha Seppälä on koonnut tähän Radioateljeen ohjelmaan muistoja ja kuvauksia tuosta kohtalokkaasta päivästä Hiroshiman asukkailta sekä amerikkalaisilta pommituksiin tavalla tai toisella osallisilta. Näistä pienistä kuvauksista ja ajatuksista syntyy moniääninen teos, joka hyvin kuvaa tuolloin vallinnutta ihmismielten labyrinttiä – ja tämän päivän maailmaa.

Juha Seppälän Radioateljeelle käsikirjoittaman teoksen on ohjannut Harri Huhtamäki ja teknisestä toteutuksesta vastaa Pekka Lappi. Kertojina ovat Helka-Maria Kinnunen, Eero Saarinen ja Tom Wentzel. Musiikin ovat tehneet Hanna Huhtamäki ja Paroni Paakkunainen. Ohjelman tuottaja on Harri Huhtamäki. Ohjelma sai kunniamaininnan Prix Italia -kilpailussa syyskuussa 2001.

Sändningar

  • fr 6.8.2010 22.05 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Ikkunalaudoilla pelargonit, rispaantuneet pitsisalusiinit. Harmaat hirsiseinät, ja ne kujoset. Keittiöpuutarha, lauluja ne kosket kuohuu, ja mie ja sie, myö ja työ. Ja hyö.
    Mutta kenen tämä karjala on? Missä nämä karjalat ovat? Kenen ovat nämä muistot ja kuvitelmat toisista todellisuuksista ?
    Radioateljeen Kuin olisi tullut kotiin pohtii Karjalan käsitteen ulottuvuuksia muun muassa evakkomuistelmien, aiempien vuosisatojen karelianististen kirjoitusten ja nykypäivän sanomalehtiotsikoiden valossa.

    Ohjelman käsikirjoitus: Tiina Seppä. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki.
    Kertoja: Minna Haapkylä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta?

    Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

    Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden.

    Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko.
    Kertoja: Antti Reini.
    Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lyssna också