Laulun paikka

Kuorojen joulu

  • 53 min
  • utgått

Inari Tilli esittelee Laulun paikka -ohjelmassa suomalaisten kuorojen ja lauluyhtyeiden uusimpia jouluäänitteitä.

Levyttäjinä ovat viime vuoden aikana ahkeroineet muun muassa Key Ensemble, Somnium Ensemble, Jyväskylän Naislaulajat, Lauluyhtye A-men, Naiskuoro Open Voice ja lauluyhtye Club For Five.

Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

Säde Bartling (sov.): Kas, yöllä paimenille (Key Ensemble/Teemu Honkanen)

Peter Warlock: Benedicamus Domino (Somnium Ensemble/Tatu Erkkilä)

John Rutter: What Sweeter Music (Somnium Ensemble/Tatu Erkkilä sekä Matti Pohjoisaho, urut)

Toivo Kuula: Rukous (Somnium Ensemble/Tatu Erkkilä)

Janne Luneli (sov.): Heinillä härkien kaukalon (Jyväskylän Naislaulajat/Rita Varonen)

Mia Makaroff: Kiesuskin kehossa kiikkui (Jyväskylän Naislaulajat/Rita Varonen)

Aarno Raninen: Tule joulu kultainen (Lauluyhtye A-men)

Ilkka Aaltonen: Maailma jääkukkien takana (Lauluyhtye A-men)

Jean Sibelius: En etsi valtaa loistoa (Open Voice/Merzi Rajala)

Tore W. Aas: En stjärna lyser så klar (Open Voice/Merzi Rajala)

R.Raala: Kello löi jo viisi (Club For Five)

Susanna Lukkarinen: Joulukirkkoon (Club For Five)

Ilkka Kuusisto: Mä kanssa paimenten (Key Ensemble/Teemu Honkanen sekä Päivi Severeide, harppu)

Sändningar

  • må 12.12.2016 14.00 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Toivo Kuula: Siel' on kauan jo kukkineet omenapuut
    Auringon noustessa
    Hautalaulu
    (Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen)

    Toivo Kuula: Meren virsi
    (Suomen Laulu, joht. TImo Nuoranne)

    Toivo Kuula: Virta venhettä vie
    Kullervon laulu
    Iltatunnelma
    Kesäyö
    Syksy
    (Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Pasi Hyökki)

    Toivo Kuula: Stabat mater
    (Chorus Cathedralis Aboensis ja Turun Filharmoninen orkesteri, joht.Jaques Mercier)

  • Selim Palmgren: Laiskurin laulu
    Läksin minä kesäyönä käymään
    (Matti Lehtinen, baritoni ja Hermann Hoppe, piano )

    Selim Palmgren: Sjung, sjung, brusande våg
    Kesäpäivä
    Tuomen juurella
    Kun ensi kerran silmäs
    (Lilli Paasikivi, mezzosopraano ja Ilmo Ranta, piano)

    Oskar Merikanto: Myrskylintu
    Pai, pai, paitaressu
    Metsäkyyhkyset
    Muistellessa
    (Jorma Hynninen, baritoni ja Ralf Gothoni, piano)

    Jean Sibelius: Kukkaissarja, kuusi laulua op. 88
    (Karita Mattila, sopraano ja Ilmo Ranta, piano)

    Yrjö Kilpinen: Tunturilauluja
    (Martti Talvela, basso ja Irwin Gage, piano)

  • Tv-kuvauksen ammattilainen Mark Schubin New Yorkista on myös historioitsija, jonka erikoisaloja ovat ooppera ja tekniikan kehitys. Luulisi että oopperalavalla ja baseball-kentällä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta yhdessä vaiheessa historiaa ne olivat sama asia. Mark Schubinin tutkimukset paljastavat kiehtovia asioita oopperan vaikutuksesta mitä erilaisimpien teknillisten ilmiöiden kehitykseen. Eipä olisi varhaisimpia röntgensäteitäkään pystytty käyttämään ilman oopperaa! Toimittaja Anu Jaantila. (Uusinta)

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Klipp

Lyssna också