Horisontti

sö 11.12.2016

  • 45 min
  • 30 d

Keitä ovat paperittomat? Saako paperitonta auttaa? Mikä olisi kestävää apua niille, jotka kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta jäävät Suomeen? Mikä on kuntien, kirkon ja yksittäisten kansalaisten rooli?

Keskustelemassa ovat kirkkoherra Juha Rintamäki, Suojattomat-hankkeen asiantuntija Nora Lindström ja maahanmuuton ministerityöryhmän pääsihteeri Erkki Matilainen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

Sändningar

  • sö 11.12.2016 12.15 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Horisontissa tutkija Tomi Lintonen Alkoholitutkimussäätiöstä ja Aarne Kiviniemi Sininauhaliitosta puhuvat alkoholilain uudistuksesta ja pohtivat suomalaista alkoholipolitiikkaa ja asenteita. Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2014. Toimittaja, kirjailija Rony Smolar kertoo uusinnassa joulukuulta 2013 Suomen juutalaisten roolista jatkosodassa.

  • Suomessa vietetään kymmeniä erilaisia uskonnollisia juhlia. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uudet uskonnolliset juhlat, joista vain osa näkyy julkisessa tilassa. Tänään alkaa kirkkovuosi, kun luterilaiset viettävät ensimmäistä adventtia. Samalla tavoin kuin kirkkovuosi jaksottaa luterilaisten vuoden kiertoa, muidenkin uskontojen edustajat juhlivat luodakseen rytmiä elämään vuoden ympäri. Miksi uskontoihin liittyy niin paljon juhlia? Entä miten uskontokasvatuksen tulisi reagoida uskonnollisen ympäristön monipuolistumiseen? Keskustelemassa ovat uskonnollisista juhlista kirjan koonneet toimittajat Olli Seppälä ja Tuija Pyhäranta sekä Kirkkohallituksen asiantuntija Juha Luodeslampi. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Tänä sunnuntaina kirkkokansa viettää tuomiosunnuntaita. Se on pyhä, joka muistuttaa viimeisestä tuomiosta, ikuisesta elämästä ja kadotuksen eli helvetin mahdollisuudesta. Helvetin kuvasto on tutumpaa muodissa ja peliteollisuudessa kuin vaikkapa tämän ajan kirkkotaiteessa. Miten vaikea oppi helvetti on kirkolle ja onko helvetti yhä nykyaikaa? Entä näkyykö ja kuuluuko helvetti ihmisten kuolemanrajakokemuksissa? Onko helvetin käsitteessä mitään hyvää? Keskustelemassa ovat kuolemanrajatutkimukseen paneutunut uskontofilosofi Leo Näreaho, teologian tohtori Niko Huttunen sekä kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila.

    Horisontin toimittavat Ville Talola ja Anna Patronen.

  • Kirkolliskokouksessa on keskusteltu, jälleen, tällä viikolla uuden avioliittolain vaikutuksista kirkkoon. Kirkkoon pyritään saamaan aikaan kunnioittavaa keskustelua avioliittokäsityksistä, jotta eri tavoin ajattelevat sopisivat saman katon alle. Tätä varten on luotu erityinen keskustelupohja, jonka avulla seurakunnissa voitaisiin järjestää keskustelutilaisuuksia. Miten kaksi eri avioliittokäsitystä mahtuvat samaan kirkkoon? Keskustelemassa ovat kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoosta sekä seurakuntapastori Helena Paalanne Oulusta. Lisäksi tavataan lähetysveteraani Kirsti Kirjavainen, joka oli Nepalissa 30 vuotta lähettinä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Onko kuolemattomuus mahdollista? Eliniän odote kasvaa länsimaissa. Lapsemme elävät satavuotiaiksi, ja jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kohta meidän on mahdollista elää jopa tuhatvuotiaaksi. Miksi kuolemattomuutta tavoittelevat sekä tiede että uskonnot? Missä menevät tieteen eettiset rajat? Entä tarvitseeko elämä kuoleman ollakseen merkityksellistä? Keskustelemassa ovat kehitysbiologian professori Seppo Vainio ja uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. Lisäksi sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola kertoo ajatuksiaan vanhenemisesta ja kuolevaisuudesta. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Paavi Franciscus vierailee lokakuun lopulla Ruotsissa reformaation muistojuhlassa. Viidensadan vuoden takaiset kirkonkiroukset ovat vaihtuneet veljellisiin siunauksiin, mutta yhteiseen ehtoollispöytään eivät vieläkään luterilaiset ja katolilaiset sovi. Minkälaiset välit luterilaisuudella ja katolisella kirkolla ovat tänä päivänä ja mihin kirkot ovat matkalla? Aiheesta keskustelemassa ovat kirkkohistorian yliopistolehtori Mikko Ketola ja tohtorikoulutettava Emil Anton. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Ruokaa heitetään roskiin Suomessa jopa 160 miljoonaa kiloa eli 30 kiloa henkilöä kohden. Ruokahävikkiä onkin jaettu leipäjonoissa, mutta onko ruokahävikin jakaminen leipäjonoissa järkevin tapa auttaa? Entä rahan antaminen ruoka-apuyhdistyksille? Miten päästäisiin leipäjonoista?

    Ruoka-apua jakaa varsin koordinoimaton joukko. Puolet niistä on kristillisiä tahoja. Millaisia jännitteitä uskonnollistaustaiseen ruoka-apuun liittyy? Ruoka-avun nykytodellisuudesta keskustelevat Horisontissa Hyvä arki ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja (kd.) Antero Laukkanen, köyhyystutkija, Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo sekä Kirkkohallituksen asiantuntija Tiina Saarela.

    Ohjelman lopussa tavataan Guy Erwin, joka on Amerikan luterilaisen kirkon ensimmäinen avoimesti homoseksuaali avioliitossa elävä piispa. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jossa ihminen hyväksyy väkivallan käytön, kun se perustellaan ideologisesti. Millaisesta ilmiöstä väkivaltaisissa ääriliikkeissä on kyse? Minkälaiset mekanismit synnyttävät ja ruokkivat ääriliikehdintää ja miten voisimme estää maassamme esimerkiksi nuorten radikalisoitumista? Keskustelemassa ovat Kurdistan-tutkija, tietokirjailija Kristiina Koivunen, rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta sekä juristi ja poliitikko (vihr.) Husein Muhammed. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Kirkon synodaalikokoukset ovat koonneet tällä viikolla maamme papiston pohtimaan, mitä on tämän päivän luterilaisuus. Vaikka puhutaankin kansankirkosta, papisto viime kädessä näyttää kirkossa suuntaa, sillä papit muotoilevat kirkon teologiaa käytännön työssään. Kenen ehdoilla kirkko muuttuu ja minkälaisesta yhteisymmärryksestä käsin? Keskustelemassa ovat Agricola-liikkeen toiminnanjohtaja, pappi Henrik Wikström ja rap-artisti Daikinina tunnettu pappi Lauri Kemppainen sekä kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen. Ohjelman lopussa Iida Ylinen kysyy, miten uskonto taipuu tuotteeksi.

  • Suomessa on ateisteja enemmän kuin koskaan. 21 prosenttia suomalaisista ei usko Jumalan olemassaoloon. Ateistinen henkisyys on yksi yllättävistä virtauksista maallistumiskehityksen keskellä. Ateistikin haluaa ylevöittää elämäänsä pyhän kokemuksella, vaikkei yliluonnolliseen uskokaan. Aiheesta keskustelemassa ovat uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki, uskontotieteen tutkija Mikko Sillfors sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Ohjelman lopussa TT Eero Junkkaala ruotii omaa herätysliikettään viidesläisyyttä. Ohjelman toimittavat Ville Talola ja Anna Patronen.

  • Yhä useampi saa tietonsa uskonnoista pääsääntöisesti medioiden kautta. Miten uskontoja käsitellään tiedotusvälineissä ja millä kantimilla on toimittajien uskonnonlukutaito? Entä milloin kirkon tiedote ylittää uutiskynnyksen? Keskustelijoina ovat viestinnän tutkija Johanna Sumiala, pappi ja toimittaja Tapani Ruokanen sekä Kirkon tiedotuspäällikkö Eevu Heikura. Lisäksi kuullaan toimittaja Rauli Virtasen sekä STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopaisen ajatuksia uskonnosta uutisena. Ohjelman toimittavat Samuli Suonpää ja Anna Patronen.

  • Koulujen opetussuunnitelma päivitetään noin 10 vuoden välein. Juuri uusittu opetussuunnitelma valmentaa oppilaita kohtaamaan 2030-luvun haasteet. Oppilailta odotetaan muun muassa uudenlaista ilmiöoppimista, eli tutkivaa ja oppiaineiden rajoja rikkovaa otetta opiskeluun. Minkälaisen tilan uskonnonopetus ottaa koulumaailmassa? Millaisiin tulevaisuuden trendeihin uskonnonopetus yrittää reagoida ja miten taataan uskonnollinen sivistys? Keskustelemassa ovat uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani, islamin ja matemaattisten aineiden opettaja Suaad Onniselkä sekä uskonnon ja psykologian lehtori Anu-Elina Väkeväinen. Toimittajina Hanna Paavilainen ja Anna Patronen.

Klipp

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Lyssna också