Radio Suomi Jyväskylä

Laikat ylös vai naulaan - kuuden kullan Nalle pohtii jatkoaan pelinjohtajana

  • 15 min
  • tillsvidare

Nalle Viljanen toimi pesäpallon pelinjohtajana ensimmäisen kerran jo teini-iässä. Välillä Viljasesta oli tulla jääkiekkoilija, kunnes loukkaantuminen katkaisi lupaavan kiekkoilijan uran. Varsinainen ura pelinjohtajana alkoi 90-luvun alussa, sen jälkeen menestystä on tullut mm. kuuden SM-kullan muodossa.

Taktiikka on aina kiehtonut Viljasta. Ensioppi siihen tuli mummolta opituista peleistä. Pelinjohtajana Viljanen on käyttänyt myös matemaattisia oppeja.

Tällä hetkellä Viljasen ura on vaakalaudalla, ainakaan Kirittärissä vuoden pelinjohtajaksi valittu Nalle ei jatka. Kyselyjä muista seuroista on tullut. Aika näyttää, päättyykö Viljasen ura pelijohtajana kuudenteen mestaruuteen.

Nalle Viljanen poikkesi Yle Jyväskylässä Jussi Lindroosin vieraana.

Sändningar

  • fr 7.10.2016 14.05 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Ohjaaja Mikko Roiha haluaa raikastaa suomalaista ammattiteatterikenttää poimimalla näyttelijöitä teattereistaan ja tuottamalla heidän kanssaan jotain uutta Berliinissä rakennettavilla näytelmillä. Elokuussa siellä alkaa valmistua Pesärikko-näytelmä, johon viisi ammattiteatteria ympäri Suomen on kukin lahjoittanut yhden näyttelijänsä. Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Taina Reponen on enemmän kuin innoissaan. Hän kokee tapahtuvan mahdollisuutena ikään kuin syntyä näyttelijänä uudestaan - nyt kun ikääkin on jo puolessa välissä kuuttakymmentä. Mikko Maasola haastattelee.

  • Jyväskylän taidemuseolla koettiin yhtenä päivänä eläinperformanssi, kun museon markiisissa tömähti. Taivaalta putosi isokokoinen tumma eläin, jota museoassistentti Paula Jurvelin luuli ensin linnuksi. Ilmeisesti eläin oli kuollut jo pudotessaan, mutta mätkähdys katuun lennätti siltä purukalut suusta. Tapauksesta ei ole kuvaa, mutta taivaalta tullut tarina jäi elämään.

  • Onko totta, ettei kolme puhelinta soi koko ajan ja voi istua vaikka laiturin nokassa? Tätä ihmettelee pihtiputaalainen Mauri Savolainen, joka on pyörittänyt 40 vuotta jätealan yritystä. Mies on jäämässä haikein mielin eläkkeelle.

    Pihtiputaan Jätehuollon Savolainen perusti vuonna 1978, 18-vuotiaana, mutta jätehommat hän aloitti jo 16-vuotiaana isänsä apupoikana. Tänä keväänä Mauri myi yrityksensä jätealan jättiäiselle Lassila&Tikanojalle, mutta toimii vielä firmassa taustalla, konsulttina.

    Savolainen on nähnyt jätealan kehityksen vuosikymmenten saatossa. Hän kertoo paiskineensa yleensä 12 tunnin työpäiviä. Äidiltä aikanaan saatu elämänohje on ollut osuva: "Ei työ tapa, vaan paha mieli". Savolainen toteaa myös, että omalla asenteella on työelämässä iso merkitys. Työasiat voi kokea joko vaikeina tai mielekkäinä. Titta Puurunen tapasi Mauri Savolaisen Viitasaarella.

  • Jämsässä raviradan ympärille viritetään lisää nuorisotoimintaa ponikerhon avulla. Trendi tahtoo olla sama koko maassa - ravikansa ikääntyy. Jämsän Ravin ponikerhossa opetellaan heppailun perustaitoja ja otetaan tuntumaa ajoonkin. Toimittaja Annika Rantanen kävi Jämsässä poniravitunnelmaa haistelemassa ja kerholaisia tapaamassa. Jututettavina ovat Jämsän Ravi ry:n sihteeri Piia Wahlman, ponikerhon ohjaajat Noora Mäenpää ja Weera Wahlman sekä ponikerholaiset Veera ja Milja Järvinen.

  • Jyväskyläläiset Marianne Saarinen ja Sonja Myllymäki perustivat raakaherkkuihin erikoistuneen Soma-yrityksensä vajaat kaksi vuotta sitten. Tilausten määrä on kasvanut niin puskaradion, sosiaalisen median kuin hyvinvointitrendin myötä - myös kesä hääjuhlineen ja valmistujaisineen tietää kiirettä. Yle Jyväskylän haastattelussa Marianne ja Sonja johdattivat toimittaja Annika Rantasen raakasuklaan saloihin.

  • Suomen kouluissa on siirrytty viime vuosina enenevässä määrin pelkistä numeroarvosteluista oppilaiden sanalliseen arviointiin ja tämä suuntaus jatkuu. Muuramen lukiossa opiskelevat 17-vuotiaat Reetta Koskinen ja Viljami Viitanen sekä 18-vuotias Joel Pietiläinen ovat saaneet kouluvuosiensa aikana sekä sanallisia arvioita että perinteisiä numeroita.

    Nuoret toteavat, että opettajan laatiman sanallisen arvioinnin perustella on yleensä helpompi tietää, missä on parantamisen varaa, eikä sanallinen arvio ole yhtä jyrkkä ja leimaava kuin pelkkä numero. Nuorten mielestä sanallisessa palautteessa ei pidä lässyttää, järkyttää tai mollata. Lukiolaiset tiivistävät, että hyvä sanallinen arvio on rehellinen, rohkaiseva ja realistinen. Heli Kaski haastatteli Muuramen lukiolaisia Radio Suomen iltapäivälähetyksessä maanantaina 22. toukokuuta. Aluksi kuultiin, kallistuvatko nuoret mieluumin numeroiden vai sanallisten arvioiden kannalle.

  • Matkailualan restonomit Minna Suominen ja Rinna Valjakka perustavat Jyväskylän yliopistokampukselle vanhaan Rehtoraattiin uudentyyppisen kulttuurihostellin ja kahvilan. Molemmat yrittäjät ovat työskennelleet ulkomailla hostelleissa ja vakuuttuneet matkan varrella siitä, että sellainen tarvitaan Jyväskyläänkin. The Local Culture Hostel & Cafèn ideologia kumpuaa suomalaisuudesta ja paikalliskulttuurista. Jokainen majoitushuone saa oman suomalaisen teemansa ja asiakkaat kahvilassa paikallisen leipomon tuotteita. Myös kulttuuritapahtumia tulee. Naiset uskovat, että kesällä avautuvan hostellin valtteja ovat persoonallisuus ja asiakkaiden palveleminen.

  • Muuramen vuoden nuoreksi yrittäjäksi on valittu Janne Vuorela, taksiyrittäjä jo kolmannessa sukupolvessa. Janne aloitti taksiuransa isänsä palveluksessa ja pohti vaihtoehtona myös kokin ammattia. Veri veti kuitnekin taksin rattiin ja itsenäisenä yrittäjänä hän on ehtinyt palvella asiakkaita jo kymmenen vuotta. Vuorelan mukaan taksialan yrittäjän tärkein kilpailuvaltti on hyä maine: asiakaspalvelusta ei voi eikä saa tinkiä.

    Tulevaisuuteen nuori yrittäjä suhtautuu luottavaisesti eikä usko, että taksialalle ennustetut suuret muutokset välttämättä koskevat suurten kaupunkien ulkopuolisia yrittäjiä. Uudistuksissa hän toivoo, että myös jatkossa taksialalla pystyttäisiin takaamaan palvelun korkea laatu. Janne Vuorela vieraili Timo Hytösen päivän vieraana.

  • Jämsäläinen ompelija Anastasia Lahti tunnetaan nopeista askeleista ja loputtomasta positiivisuudesta. Sisäiseen aurinkoon uskova nainen muutti Pietarista Jämsään 15 vuotta sitten. Ja on voittanut asiakkaat puolelleen. Tätä nykyä Anastasia Lahti luotsaa sekä ompelimoa että vaateliikettä kaupungissa, jossa myös tyhjää liiketilaa riittää. Tarmoa ja intohimoa työhön riittää sekä rakkautta kankaisiin ja lankoihin. Anastasian tapasi Riika Raitio.

  • Jyväskylässä ja Oulussa pääpaikkojaan pitävä kuljetusyhtö Vähälä täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Vuonna 1937 Lauri Vähälän perustama yhden auton ja kärryn puunkuljetusyritys on kokenut voimakkaan kasvun vuosikymmenet ja on tätä nykyä kiinteä osa kansainvälistä kuljetusalan yritysverkostoa.

    Yhtiötä johtaa jo suvun kolmatta sukupolvea edustava Ville Vähälä. Hän astui yrityksen johtoon tämän vuosituhannen toisen vuosikymmenen kynnyksellä, Yhdysvalloista alkunsa saaneen suuren taloustaantuman aikaan. Toimitusjohtaja Ville Vähälä vieraili Timo Hytösen vieraana ja keskustelun aiheena oli paitsi suomalaisen kuljetusalan historia myös tulevaisuus, jota varjostavat uudet uhat.

  • Jyväskylässä Aluetekniikka Altekilla työskentelevä Mika Pollari on työkoneen kuljettajana konkari. 28-vuotta on vierähtänyt muun muassa pyöräkoneen, erilaisten traktoreiden ja kuorma-autojen ratissa. Pollari toteaa, että muut tielläliikkujat eivät aina huomioi riittävästi hitaampaa ajoneuvoa tai työtehtävää suorittavaa konetta, vaikka varoitusmajakka katolla vilkkuisikin. Ohi yritetään päästä väkisin, eikä työkohteissa kolmenkympin nopeusrajoituksia läheskään aina noudateta.

    Kiire vaivaa Pollarin mukaan autoilijoita erityisesti aamu- ja iltapäivien työmatkaliikentessä. Myös polkupyöräilijöiden ajotavoissa olisi parantamisen varaa. Konkarikuljettaja arvoi, että vaaratilanteita on kuukausittain, joskus useamminkin. Pollari on hankkinut näiden tilanteiden tallentamiseen tuulilasikameran, jotta läheltä piti -tapahtumista on tarvittaessa näyttöä. Työkoneen kuljettaja Mika Pollari oli Radio Suomen aamulähetyksessä vieraana 16. toukokuuta. Heli Kaski haastatteli.

  • Tuore väitöstutkimus luo uutta valoa Suomen kansalliseepoksen Kalevalan naishahmoihin, erityisesti Ainoon. Joukahaisen sisar ja Väinämöisen tavoittelema nuori neito kokee karun kohtalon: hukkuu ja ilmestyy uudelleen vedenneito Vellamona. Tutkimuksen esittämän Kalevalan tulkinnan mukaan Ainon tarina täyttyy kalanluisen kanteleen ja siitä syntyvän ylivertaisen musiikin kautta.

    Jyväskylän yliopistossa väittelevä Tiina Piilola löytää Ainon hahmon uudella tavalla ylimaalliseksi tietäjäksi kasvavan Väinämöisen tarinan täydentäjänä - ja jopa lopulta myös Väinämöisen henkisen kasvun mahdollistajana. Tutkija lähestyy Ainon arvoitusta kuin salapoliisiromaanin kirjoittaja, kiinnittää huomionsa tarinan aukkoihin ja ristiriitaisuuksiin - juuri niihin, jotka ovat innoittaneet Kalevalasta inspiraationsa saaneita taiteilijoita.

    Ainon hahmo vaikuttaa Kalevalan sivuilla tutkijan mukaan huomattavasti alkuperäistä tulkintaa laajemmin. Tiina Piilola muistuttaa, että Kalevalan kaavamainen lukutapa saattaa peittää eepoksen keskeisten naishahmojen, kuten esimerkiksi Ainon, Louhen ja Marjatan hahmojen syvyyden ja merkityksen. Kirjailija ja tutkija Tiina Piilolaa haastatteli Timo Hytönen.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Aku Vallenius aloitti JYPin toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Kesä oli kovan työn aikaa, ja nyt tahti kiihtyy, kun liiga on pyörähtänyt käyntiin.

    Katsojia otteluihin on saatu enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vallenius luottaa JYP-yhteisöön ja nimittääkin ottelutapahtumaa leirinuotioksi, jonka ympärillä jokaisen osallistujan tulisi viihtyä.

    Aku Vallenius piipahti Yle Jyväskylän keskipäivän lähetyksessä Jussi Lindroosin vieraana.

  • Joulupukin veljien pukkimarssi hidasti tietoisesti liikennettä Nelostiellä tiistaina puoliltapäivin. Pukinveljet marssivat kiireettömän joulun ja liikenneturvallisuuden puolesta jo kymmenettä kertaa. Punanutut ottivat tällä kertaa kantaa myös hallituksen säästöpolitiikkaan ja ilmastomuutokseen.

    Pukkiveli Jeremias ei ollut moksiskaan, vaikka lunta ei näkynyt missään matkan varrella. Joulumielihän ei ole koskaan säästä kiinni.

  • Petäjävedeltä kotoisin oleva, nykyisin espoossa asuva kokki, ravintoasiantuntija Satu Malinen hurahti raakaruokaan huomattuaan sen hyvät vaikutukset omassa kropassaan. Mieliala parani ja enrgisyys lisääntyi Sadun alettua syödä kuumentamatonta ruokaa. Titta Puurunen pistäytyi Sadun entisellä kotitilalla Petäjävedellä ja selvitti, mistä raakaruuassa on kyse.

  • Laukaassa valmistettiin 200 kiloa rosvopaistia veteraaneille. Marja Roiha tapasi paistinvalmistusta johtavan Kalevi Rönnqvistin.

  • Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan halki kulkeva Sininen on monien toiveiden tie. Siitä on toivottu myös valtaväylää, joka houkuttelisi kauniiden pohjoisten maisemiensa ansiosta matkaajia. Osin toive onkin toteutunut, mutta tien kunto jättää vielä paljon toivomisen varaa. Virpi Kotilainen vie meidät läpi sinisen tien Suomesta Ruotsin kautta Norjaan ja tapaamaan ihmisiä tien varrelta.

  • Jyväskylän MM-rallin automäärä pieneni edellisistä vuosista talouden ja sääntömuutosten vuoksi. WRC-autojen määrä kuitenkin kasvoi muutamalla. WRC-auton saa tänä vuonna jälleen alleen myös Jarkko Nikara. Hänellä on nyt näytön paikka.

  • Poikkeuksellisen näyttävät haloilmiöt käänsivät katseita taivaalle ympäri Suomen.

  • Vaajakosken Hupelissa ekaluokkalaisten vanhempia ihmetyttää Jyväskylän kaupungin uusi linjaus. Ennen vaarallisesta koulureitistä tulikin turvallinen. Eskarilaisten osalta sama reitti on tulkittu niin vaaralliseksi, että lapsille tarjotaan kyyti. [jkl_hupelin_koulukyytikiista_160812, 00:10:21]

  • Tämän Kylän Tarinat vie meidän nyt Mäki-Mattiin. Kelanauhuri taltioi anekdootteja Mäki-Matin ikiomista kauniista ja rohkeista, erikoisista ihmisistä. Keitä olivat Vanhapoika, Västäräkki ja Rantasen sotaväki? (Kuva: Keski-Suomen museo)

  • 175-vuotiaan Jyväskylän kunniaksi uusitaan torstaiaamuisin Tämän Kylän Tarinoita -sarja. Tänään ensimmäisessä osassa kuulemme Jyväskylän mahtisuvuista. (Kuva: Keski-Suomen museo).

  • Rauni Oksasella on vuosia ollut Lannevedellä veikeitä naapureita. Tänä talvena ilona on ollut peräti kolme leikkisää saukkoa. Raunille rimpautti torstaiaamuna Esko Pulliainen. [jkl_rauni_oksanen_saukot_nettiaudio_010312, 00:04:24]

  • Keramiikkataiteilija Ritva-Sofia Lintu herättää Kalevalan naishahmot eloon. Naisten lisäksi myös Kullervon hahmo on saanut tulkinnan rakukeramiikkana.

Lyssna också