Beaivvi sagat

ti 4.10.2016

  • 7 min
  • tillsvidare

29.9.2016 Boazodolliid buresveadjinbeaivvis Heahtás ii báikki nalde ii lean go okta boazodoalli, muhto neahta bakte beaivvi fálaldaga čuovvoledje logenar olbmo. Maid Sámisostera Buorre boahtteáigi-prošeaktahoavda Saara Ketola árvala beaivvi birra, dán gulat dás. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

Sändningar

  • ti 4.10.2016 10.01 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Jagi 2011 rájes leat Eanodaga ja Muoná searvegotit juohkán diagonissa, kanslistta ja girkohearrá virggiid. Čieža jagi dassái lei maid Eanodaga ja Muoná searvegottiid bággonáitosdili birra sáhka, masa goitge eat goabbasge searvegottis háliidan. Heajos ruđalaš dilli dagahii dán, ahte earálágan čovdosat galget gávdnut vai searvegottit seilot iehčanas searvegoddin. Eanodaga searvegotti girkováldostivrra sátnejođiheaddji Leena Palojärvi dál muitala oktásaš virggiid buriid ja maiddái heajos beliid. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

    OUTRO:
    Musihkka

  • Maid dadja Eanodaga girkostivrra sátnejođiheaddji Leena Palojärvi dása, go Eanodaga Muoná searvegottiid oktasaš girkohearrá molsášuvvá goasi jahkasačča. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Guhkálaš ja dárkkes guorahallama maŋŋá vuođđoláhkaválljagoddi mearridii, ahte riikkabeaivvit sáhttá dábálaš ortnega mielde, oktageardánis eanetloguin dohkkehit dahje hilgut Deanu soahpamuša guoski ráđđehusa evttohusa. Nubbi vejolašvuohta livččii lean gáibidit 2/3-eanetlogu ráđđehusa evttohusa duohkái.

    Vuođđoláhkaváljagotti ságajođiheadjdi Annika Lapintie (Gurutlihttu) muitala, ahte váljagoddi suokkardalai nu bivdokultuvrra seailluheami go luossanáliid gáhttema. "Guolásteami ráddjemis dušše Deanuleagi ássiide lea váttisvuođat. Ássanbáikki mielde ráddjejuvvon bivdoriekti hehtte eará guovlluin go Deanuleagis orru sápmelaččaid ollašuhttimis iežaset kultuvrra". Danin vuođđoláhkaváljagoddi ávžžuha eana- ja meahccedoallováljagotti čoavdit dan mo sápmelaččaid bivdorivttiid sáhttá sihkkarastit buorebut go maid ráđđehus evttoha.

    Vuođđoláhkaváljagotti cealká maid, ahte jus sápmelaččaid rivttiid ii sáhte nannet Deanu soahpamuša fápmuibidjanlága rievdademiin de lea vealtameahttun, ahte riikkabeaivvit geatnegahttá ráđđehusa joatkit ráđđádallamiid das mo sápmelaččaid kultuvrii gullevaš árbevirolaš bivdu sihkkarastojuvvo.

    Váljagotti mielas sápmelaččaid gullangeatnegasvuohta ii leat ollašuvvan Deanu soahpamušáššiid válmmaštallamis. Vuođđoláhkaváljagoddi muittuha eana- ja meahccedoallováljagotti das ahte sápmelaččaid rivttiid nannema galgá váldit vuhtii go dat joatká Deanu soahpamuša ja dasa guoskevaš fápmuibidjanlága gieđahallama. Sihke áššedovdiin ja váljagotti lahtuin ledje sierralágan oaivilat áššiid gieđahallanortnegis. Loahppaboađus lei goittot dat, ahte Deanu soahpamušášši oažžu gieđahallat muđui dábálaš ortnega mielde, muitala Annika Lapintie.

    Deanu soahpamuša leat geahččalan bissehit earret earáid Deanuleagi guolástangottit. Annika Lapintie muitala, ahte dán áššái leat hui ollugat geahččalan váikkuhit - nu bealis go vuostáge. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Hannu Magga lea iežas dutkkusgirji bealljemearkkáid ja sogaid birra juo ovdánan oalle guhkás, muhto ollu lea vel dagatkeahtta ja guorahallatkeahttá sogaid ja bealljemearkkaid historjjain. Gullat dál mas Hannu Magga beroštupmi sogaid ja bealljemearkkaid dutkamii rievttimielde álggii, ja man boaris son dalle lei. Jearahallan lea suomagillii, jorgaluvvon osiin sámegillii. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

  • Eanodatlaš Hannu Magga lea ožžon dutkkusveahkkeruđa Suoma Kulturfoanddas čohkket bealljemearkkaid árbedieđu oktan sohkadiehtogirjin.
    Dál gullat manin son háliidii dákkár diehtogirjji bealljemarkkaid birra dahkat, ja manin su mielas bealljemearka ja sogaid dutkán lea áigeguovdil. Sámesoahpamuššii, Alimus hálddahusrievtti bealljemearkadupmui son háliida kommenteret ja muitalit makkár váikkohusat dain leat Suoma boazoealahussii.
    Mearkavuođut dahje sohkamearkkat muitalit maid sutnje sápmelaš ja láddelaš boazoeaiggadiid birra.
    Jearahallan lea suomagillii, jorgaluvvon osiin sámegillii. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Guolástangottit, gielddat ja Sámedikkit gáibidit ON álgoálbmotraportevrras veahki bissehit Suoma ja Norgga stáhtaid figgamuša moivet Deanu bivddu. Ja sámerivttiid bealušteaddjit gávdnojit maid Suoma riikkabeivviin ja Eurohpa parlamenttasge. Europarlamentta áirras, MEP Nils Torvalds ja riikkabeaiáirras Hanna Sarkkinen leaba cealkán iežaska oainnu áššis. Sudno mielas soahpamueševtohus lea heittot iige dat váldde vuhtii árbevirolaš bivdovugiid.

    Vuovdaguoikka guolástangotti ovdaolmmoš Erkke-Ánde, Antti Katekeetta muitala iežas geahččalan vaikko guđe láhkai váikkuhit Suoma politihkkáriidda, muhto ii dat orro ábuheamen. Doaimmaheaddjit: Jovnna Aikio ja Máret Ingá Smuk

  • Ohcejoga searvegotti váldostivrra juovlamánu mearrrádus ovttastuvvat Anár searvegottiin lea deaividan vuostehágu. Ohcejoga gielda njuolgá moaitá searvegotti stivrra mearrádusa. Sámediggi maiddái hálida buktit iežas oainnu dán áššái go juo lea gažaldat searvegottis mii lea virggálaččat áidna sáme- ja suomagielat searvegoddi. Ohcejoga searvegotti váldostivrra ságajođiheaddji Väinö Guttorm lea duđavaš dainna go ášši lea ná loktejuvvon ságastallamiidda. Doaimmaheaddjit: Jouni Aikio ja Máret Ingá Smuk.

  • Leatgo gullan Trerix-Öset nammásaš čuojahanjoavkkus ? Dál dat 43 jagi dássái maŋimus háve Gárásavvona Dosana dánsunbáikis čuojahan joavku áigu dahkat ovtta beaivvi comeback; boahtte geasi Gárasavvona Dansklackenis, Gárasavvoniid márkaniid áigge. Čuojaheaddjiid gaska-ahki lea 61 jagi, muhto vel oktii áigot sii leat lávddi nalde ja seammá sajis gos visot jagis 1974 álggii, Lapalomas- nammasáš joavkkuin.
    Makkár jurdagiin sii leat dán ovtta eahkeda nostalgia comebackii álgán, dán muitala Gárásavvonlaš Trerix-Öset joavkku solista ja gitarrista Lars-Olof Juuso. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

  • Ollu lea mannan logi jagi siste ovddosguvlui Norgga ja Suoma ambulansa vehki ovttasbarggu olis, muhto ollu galggáše virgeoapmahasat vel ášši ovdii bargat vai heahteguovddáža 112 nummára geavaheapmái sáhtet Gilbbesjávrelaččat luohtit, eaige dárbbahivčče ieš njuolga riŋget Norgii jođanis veahkki oaččumii. Sulaid dán oaivilis lei Suoma Rukses Ruosa searvekoordináhtor Veli-Matti Ahtiainen, gii lei boahtán Suoma rukses Ruosa Lappi biires muitalit eanangotte- ja sosiál- ja dearvvašvuohtaođasmahttima birra, mas ii sus iežasisge lean doarvái ollu diehtu, vai livččii sáhttán gilbbesjávrelaččaid buot gažaldagaide vástadusaid addit. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Suoma Rukses Ruosa Lappi Biire, Eanodaga ossodat ja Lappi gádjunlágadus ledje ordnen gilieahkeada Gilbbesjávrái; fáddán dorvvolašvuohta ja buresveadjin Gilbbesjávrris. Moaddelogi olbmo ledje čoahkkánan eahkes gilbbesjávrri biologálaš stášuvdnii ja gal duođain ii lean nu álki ipmiridit olbmuide ahte makkár son rievdadusat Gilbbesjávrelaččaid bálvalusaide bohtet eanangotte- ja sosiál- ja dearvvášvuođa ođasmahttima mielde. Álggos oahpaheaddji Eija Aikio jurdagiid gilieahkeda birra. Gilbbesjávrri gilieahkedis finai min doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi.

  • Jussi Katajisto lea okta Suoma buoremus muohta- ja jiekŋačulliin ja dál gullat manin son nu iluin ja movttain vuordá Eanodaga goalmmát Davviriikkalaš jiekŋa- ja muohtačuollan gilvvohallamiid, mat dán jagi dollojuvvojit Gilbbesjávrris njukčamánu 9.-12. beaivve. Jearahallan lea suomagillii. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Eanodaga gieldda mearradus oastit Heahtá Osuusbáŋggu giddodaga ii healkkit fitnodatdoalli Suvi Turusa, gii lea easkaládje álggáhan iežas vuoktačuohppanfitnodagain, báikis man gielda háliida dál giddet. Heahtá industriijahálla fitnodatdoalli fas vehá imáštalla, manin gield ii geavat ávkin industriijahálla guoros giddodagaid mikrofitnodagaid geavahussii. Ohcci nuoraidbargi Miika Saukkonen fas ii lean gullange ahte nuoraid astoáiggebáiki Kieppi giddejuvvo, muhto sávvá ahte čuovvováš nuoraid astoáiggebaikkis livččii eanet sadji. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Lyssna också