Horisontti

sö 27.11.2016

  • 43 min
  • tillsvidare

Suomessa vietetään kymmeniä erilaisia uskonnollisia juhlia. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uudet uskonnolliset juhlat, joista vain osa näkyy julkisessa tilassa. Tänään alkaa kirkkovuosi, kun luterilaiset viettävät ensimmäistä adventtia. Samalla tavoin kuin kirkkovuosi jaksottaa luterilaisten vuoden kiertoa, muidenkin uskontojen edustajat juhlivat luodakseen rytmiä elämään vuoden ympäri. Miksi uskontoihin liittyy niin paljon juhlia? Entä miten uskontokasvatuksen tulisi reagoida uskonnollisen ympäristön monipuolistumiseen? Keskustelemassa ovat uskonnollisista juhlista kirjan koonneet toimittajat Olli Seppälä ja Tuija Pyhäranta sekä Kirkkohallituksen asiantuntija Juha Luodeslampi. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

Sändningar

  • sö 27.11.2016 12.14 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Pääkaupunkiseudulla aloitti vuoden vaihteessa uudistunut Kirkko ja kaupunki -lehti, kun pääkaupunkiseudun kolme seurakuntalehteä yhdistettiin. Kirkko ja kaupunki on lehtiuudistuksen jälkeen Suomen suurin kirkollinen media 350.000 levikillään. Samalla lehti sai uuden päätoimittajan. Seppo Simola toimi lehden luotsina peräti 25 vuotta. Hänen manttelinsa perii Jaakko Heinimäki.

    Uusi päätoimittaja on omien sanojensa mukaan "armon kerjäläinen" ja "kirkon uskollinen poika". Hän on pitkän linjan tietokirjailija, kolumnisti ja pappi, joka sanoo sietävänsä kritiikkiä, muttei jaksaisi pelkkää mölinää. Heinimäki haluaisi korvata sanan tuomiokirkko sanalla katedraali - koska "tuomiokirkko on tyhmä sana".

    Jaakko Heinimäkeä haastatteli Anna Patronen.

  • Suomessa arvioidaan olevan muslimeita jo enemmän kuin ortodoksikristittyjä. Kuinka yhtenäinen joukko Suomen muslimit lopulta ovat? Tänään Horisontissa puhutaan suurmoskeijasta. Palveleeko se kaikkia pääkaupunkiseudun muslimeita? Vieraina Nahla Hewidy ja Anter Yasa. Toimittajat Samuli Suonpää ja Ville Talola

    Kirkko ja kaupunki -lehden tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki kertoo ohjelman lopussa, millaisen luotsin Suomen suurin kirkollinen media sai.

  • "Pahoittelen palvelun radikaalia huonontumista", kirjoitti Konneveden kirkkoherra Olavi Virtanen merkillisessä lehti-ilmoituksessa, kun seurakunta ei enää jatkanut seurakuntasihteerin työsuhdetta. Kirkkoherran mukaan paperityöt ovat nyt hänen vastuullaan eikä aikaa siksi riitä sairas-, onnittelu-, koti- ja laitoskäynteihin.

    Olavi Virtasta haastattelee Ville Talola.

  • Suomen ekumeeninen neuvosto antoi lausuntonsa uskonnonvapauden tilasta Suomessa. Sen mukaan turvapaikanhakijoiden uskonnonvapaus ei vastaanottokeskuksissa ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa aina toteudu. Toisen haasteen uskonnonvapaudelle asettaa neuvoston mukaan aggressiivinen ateismi.

    Ekumeenisen neuvoston ihmisoikeusasiantuntijaa Anna Hyväristä haastatteli Samuli Suonpää.

  • "Teimme isäni kanssa sopimuksen. Jos sairaus joskus on niin paha, että kuolema on vääjäämätön ja tuskat sietämättömät, toinen auttaa toista lopettamalla kärsimykset. Kun isä myöhemmin sairastui syöpään ja olisi halunnut lähteä, en kyennyt häntä auttamaan. Lupaus jäi lunastamatta."

    Veikko olisi halunnut täyttää isänsä viimeisen toiveen, mutta eutanasia ei Suomessa ole mahdollista. Horisontissa eutanasiasta keskusteltiin 15.1.2017. Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Pitäisikö eutanasia sallia Suomessa? Eutanasiasta keskustellaan nyt kiivaasti maassamme. Missä määrin uskonnollinen vakaumus vaikuttaa ihmisen eutanasiakantaan? Aiheesta keskustelemassa ovat ylilääkäri Tiina Tasmuth Espoon sairaalasta, Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen sekä sairaalapappi, saattohoidon asiantuntija Virpi Sipola Kirkkohallituksesta.
    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Aaro Rytkönen lähtee Lähi-itään uskontojen välisen dialogikeskuksen johtajaksi. Rytkönen on aiemmin toiminut kansainvälisen rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkönä, Kirkon ulkomaanavun yhteydessä. Millaisia taitoja rauhanvälittäjä tarvitsee? Miksi uskonto yhdistyy konfliktiin? Onko tilanteita, jolloin rauhanvälittäjänkin mielestä kannattaisi käyttää vain voimaa? Toimittajana on Anna Patronen.

  • Mitkä olivat uskontojournalismin kuumimmat, vaikeimmat, kiihdyttävimmät ja viihdyttävimmät puheenaiheet vuonna 2016 mediassa? Mukana keskustelussa Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä, Kanava-lehden vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen sekä media-alan yrittäjä Heikki Hakala.

    Horisontissa tavataan myös arkkipiispa Kari Mäkinen, joka luotaa mennyttä vuotta ev.lut kirkon pääpaimenen roolista käsin.Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Aaqil Ahmed on toiminut BBC:n uskonto ja etiikka -osaston päällikkönä vuodesta 2009 ja siirtynyt vuodenvaihteessa mediakonsultiksi. Hänet on rankattu neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi muslimiksi Britanniassa vuonna 2005. Millainen oli uutisvuosi 2016 uskonnon ja etiikan kannalta? Entä millaiseksi Ahmed ennakoi vuoden 2017? Toimittajana on Anna Patronen.

  • Arkkipiispa Kari Mäkinen luotaa mennyttä vuotta kirkollisesta näkökulmasta. Miksi reformaation muistotapahtuma Lundissa oli niin merkittävä? Millaista reformaatiota kirkko tarvitsee tässä ja nyt? Entä Suomi?

    Toimittaja: Anna Patronen

  • Kristillisen joulun ytimessä on usko inkarnaatioon eli ihmiseksi tulleeseen Jumalaan. Raamatun lisäksi ensimmäisinä vuosisatoina muovautunut inkarnaation teologia tarvitsi tuekseen runsaasti hellenististä filosofiaa. Kristinopin rinnalla kasvoi myös kirkko, ja lopulta kristinuskosta tuli Rooman valtiouskonto. Voiko inkarnaation teologiaa tarkastella innovaationa? Millaisia juuria sillä on juutalaisuudessa? Aiheesta keskustelevat teologisen tiedekunnan dekaani, professori Ismo Dunderberg sekä dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen. Lähetyksen toimittavat Simo Alastalo ja Ville Talola. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2015.

Klipp

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Lyssna också