Ealli arkiiva

to 13.10.2016

  • 25 min
  • tillsvidare

Suoma ja Norgga gaskasaš bivdosoahpamušaid historjá ollá badjel 140 jagi duohkái. Báikkálaš olbmuid rivttiid bealis leamaš fuolla ainjuo 1970-logu rájes. Dat gullo Sámi radio báddevuorkká ságain. Suopma ja Norga leat gaskaneaskka šiehtadan Deanu bivdonjuolggadusain jagi 1873 rájes. Ođasmahttojuvvon soahpamušat leat boahtán fápmui jagiid 1920, 1938, 1953, 1960, 1972, 1979, 1982 ja 1989. Sámi radio sáddenraporttain vuosttas máinnašupmi Deanu soahpamušas gávdno Ođđasiin 22.6.1972. Boarrasamos báddejupmi vuorkkás fas lea Sámi ságain 18.11.1975. Dan gullat dál Ealli arkiivvas ja vel guokte báddejumi jagis 1976, ovtta jagis 1978 ja ovtta jagis 1985. Okta oasáš lea maid jagis 2002.
Dáin vuorkáprográmmain jearahallojuvvojit Odd Ivar Solbakk, Jouni Petteri Guttorm, Aslak Uula Lukkari, Uula Guttorm, Juhani Järvensivu, Hans Niiles Pieski, Jouni Tapiola ja Antti Niilo Länsman. Doaimmaheaddjit: Iisko Sara, Juhani Nousuniemi ja Kaisa Vuolab. Arkliivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

Sändningar

  • to 13.10.2016 9.00 • Yle Sámi Radio

Avsnitt

  • Ealli arkiiva.

  • Ealli arkiiva.

  • Eanodaga gielddas čáhcejuohkodoaimmahusat álge guovvamánus 1979. Loahppačoahkkin lei Heahtás cuoŋománus 1979. Sámi radio čuovui čoahkkimiid ja muitalii ságaid Ođđasiin ain duorastagaid ja Sámi ságain maŋŋebárgga. Vuosttas ságastallamis doaimmaheaddji Kerstin Simma jearahallá sámesiiddaid ášševuoddji Oula Näkkäläjärvi Gárasavvon doaimmahusčoahkkima maŋŋa 20.2.1979. Ovllá ovddastii váldegirjjiin badjelaš čuođi sápmelačča. Nuppi ságastallamis Kerstin Simma ja Kalle Mannela jearahallaba Nils Henrik Valkeapää Johtti sápmelaččat -searvvis ja eanamihtidaninšenevrra Kalevi Routala Heahtá čoahkkima maŋŋá 22.2.1979. Goalmmát ságastallan lea báddejuvvon cuoŋománus 1979 Eanodaga loahppačoahkkima maŋŋá. Eanodagas čážit juogaduvvojedje doaimmahusas logi čáhcevuoigatvuođalaš gili gaskka. Sápmelaččat leat duhtameahttumat čáhcejuoguin. Loahpas vel Juhani Nousuniemi oktiigeassu Eanodaga duomus, sáddejuvvon 24.4.1979.

  • Dán 4. oasis gullat ságaid čáhcejuogu loahppačoahkkimis Ohcejogas. Sáddejuvvon 12.12.1978, Sámi ságat. Doaimmaheaddjit: Juhani Nousuniemi ja Sulo Lemet Aikio.
    Jienat čáhcejuohkodoaimmahusčoahkkimis Ohcejogas. Duomu lohkaba Kalevi Routala suomagillii ja Uula Guttorm sámegillii. Jearahallamiin mielde dát olbmot. Hans Eino Laiti Veahčakis, Esko Aikio Ohcejotsiste, Aarre Similä Avvilis, Jouni V. Helander Badjedálus, Uula Aslak Guttorm Nuorbenjárgas, Olavi Rasmus Dálvadasas, Iivari Pieski Fierranjogas ja Niillas-Ánde Pieski Dálvadasas.

  • Vuosttas čáhcejuogu doaimmahusčoahkkin lei Ohcejoga Njuorggámis. Kalevi Routala rahpá čoahkkima ja vuosttas kommenttat doaimmahusa maŋŋá: Birit Holmberg, Samuel Johansen, Veikko Guttorm. Doaimmaheaddji Majlis Skaltje čilge mii lea čáhcejuohku. Lasi jearahallamat loahppačoahkkima maŋŋá: Niiles Nuorgam Veahčakis, Antti Porsanger Vuovdaguoikkas (manttaaligotti sj.), Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Mierašluobbalis ja Ville-Ásllat, Aslak Järvensivu Njuorggámis. Oaivilat siiddaid čáziin ja stáhta čáziin. Sámi parlameantta vuoigatvuohtalávdegotti sj. Nils Henrik Valkeapää ja jur.kand. Heikki Hyvärinen muitaleaba riektedili sámeguovllus. Oasit Sámi ságain 7.11.1978 ja Miehtá Sámi sáddagis 10.11.1978.

  • Sámi ságat 13.7.1976 čáhcejuogu birra. Sámeguovllu sáttagoddi lea deaivvadan Suoma oaiveministerain. Minister Martti Miettunen gulai ávžžuhusa hoahpuhit sámeguovllu čáhcejuogu. Vuosttas vuolláičálli Erkki Jomppanen lohká gáibádusa ja luohpada oaiveministerii ovcci servoša vuolláičállan teavstta. Jomppanen guottiha čáhcejuogu. Oaiveminister Martti Miettunen ságastahttá ja gažada sáttagotti. Matti Morottaja čilge Sámi parlameantta juohkásan oainnuid, nu maiddái Matti Sverloff. Morottaja vuostálastá čáhcejuogu, Sverloff guottiha. Álggus gullat bihtá jearahallamis ođđajagimánus 1977, das Hilponen, Jouni Jomppanen Anár Goškanjávrris vuostálastá čáhcejuogu.

  • Čáhcejuohku golmma davimus gielddas biddjojuvvui ođđasit johtui 1970-logu beallemuttus. Dán gease Yle Sápmi sádde Ealli arkiivvas gávcci prográmma mat gieđahahalle čáhcejuohkodoaimmahusaid jagis 1975 jahkái 1982. Vuosttas oasis gullat Miehtá Sámi sáddaga golggotmánus 1975 sihke Ođđasiid ja Sámi ságaid ođđajagimánus 1977. Dáin programmain čilgejuvvo dat maid nu daddjon Matti Kekkonen doaibmagoddi lea evttohan ja manin čáhcejuogu lea oaivil dahkat. Mielde leat Sámi parlamentta čálli Iisko Sara, Sámi parlamenntta lahttu Hans Niiles Pieski ja Sámi parlamentta vuoigatvuohtaossodaga áššedovdi Oula Näkkäläjärvi. Doaimmaheaddjit: Majlis Skaltje, Sulo Lemet Aikio, Juhani Nousuniemi ja Kerstin Simma.

  • Gáva-Jovnna, Jouni Tapiola muitalii jagi 1996 giellaprográmmas buođđumii ja muđui luossabivdui gullevaš sániid ja namahusaid.
    Oahpasmuvvat Deanu bivdokultuvrii. Fáddán leat buođđosajit, doares buođđu, savvonbuođđu, buođu sierra oasit, luosa namahusat, luosa sierra oasit ja biebmun geavaheapmi. Sáhka lea maiddái dohppensajiin, rullačehpiin ja luosa bánehis áiggis.
    Gáva-Jovnna, Jouni Tapiola (elii 1924 - 2012) lei Deanu bivdi. Sámi radio giellaprográmmas geassit 1996 son muitalii bivdokultuvrii gullevaš doahpagiin ja sániin. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

  • Yle Sámi Ealli arkiivvas lea fáddan presideanta Mauno Koivisto Sámis.Presideanta Mauno Koivisto jámii bearjadaga miessemánu 12. beaivve (2017) 93-jahkásažžan.
    Suoma dásseválddi presideantan son lei guokte áigodaga, jagis 1982 jahkái 1994. Sámi radio báddevuorkkás leat ohcan guokte jearahallama maid Koivisto attii Sámi radio. Vuosttas lea jagis 1982, aiddo ovdalaš ođđa presideantta válljema.
    Nubbi jearahallan dahkkojuvvui borgemánus 1983 go Mauno Koivisto lei juo presidentta doaimmas ja galledii Ohcejogas. Dalle son finai Sámiid 12. konfereanssas ja rabai virggálaččat Deanu geainnu. Gullat maid hearvaságaid maid Sámi radio sáddii Suoma, Sámi ja álgoálbmogiid presideanttaid deaivvadeami oktavuođas. Loahpas beassat gullat Mauno Koivisto soahteáiggi verdde Matti Sverloff muittašeami.
    Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi, Oula Näkkäläjärvi, Klemetti Näkkäläjärvi, Jouni Ilmari Jomppanen, Anne-Sire Länsman, Kalle Mannela, Nils Henrik Sikku ja Elli Rantala. Arkiivadoaimmaheaddji lea Jouni Aikio.

  • Geasi 1972 ođasvahkkui leat gullan goardi báhkat, eanabuollimat, valjis čuoikkat ja borrot, buorre luomejahki ja geassečoakkalmasat. Erenoamaš ođasin gullat mo fanasmeašttir Erkki Katekeetta lea bálkkašuvvon München duodječájáhusas. Gullat maiddái, ahte Ovnnešjávrri sullos Eanodagas leat daid jagiid ordnejuvvon geassemárkanat.

    Suoidnemánus 1972 doaimmaheaddji lea fitnan maid Gáregasnjárggas Olen-Risten Jovnna ja Márjjá-Inggá geahčen, sáhka doppe lea stuorra bearraša ruoktoveahkkedárbbus. Hans H. Laiti fas čilge Ohcejoga gieldda beales man veardde ruoktodikšáriid sáhttá bálkáhit.

    Gullat dange ahte aiddo dien jagi 1972 muhtun bálgosat heite geassemearkumiid. Báišduoddara badjealbmát Sombbi-Ovllá ja Ánne-Ovllá (Uula Somby ja Uula Valle) čilgeba, manin ná dahkkojuvvo. Doaimmaheaddjit leaba Kaarina Halvari ja Nils Aslak Valkeapää.

  • 1960-logu atombávkkanasgeahččaladdamat Sovjetlihtu Novaja Zemljas. Máhte-Niillas, Niiles Guttorm Nuvvosis ja Bikko-Jusse, Johan Högman Ohceogas muittašeaba ja muitaleaba vásihusaideaskka. Kaisa Vuolab jearahallá, sáddejuvvon 6.5.1986 / Sámi ságat.

    Doavttir Timo Jaakkola Helsset universitehta radiokemiia lágádussas muitala radiokatiivalašvuođa dutkamušain 1960-logus 1980-logu álgui. Mihtidemiin fas Eino Nuorgam, Einari Valle Gámasmohkis ja Onni Aikio Fávllis muitalit makkárat dát dutkamušat sin mielas leat. Juhani Nousuniemi jearahallá. Dát leš báddejuvvon jagis 1982.

    Govva: STUK arkiiva

  • Vuohču márkanat, gilvvut ja sámesearvvi čoahkkin ledje fáddán Sámi ságat -prográmmas 18.4.1972. Márkan- ja gilvoságaid muitaleaba Gáppe-Piera Ovllá, Oula Aikio ja Jouni Hetta. Čoahkkimis lea sáhka boazodoalus, sáhkavuoruid suomagillii dollet Hirvas-Ándde, Antti Hirvasvuopio ja Gáppe-Piera Jovnna, Jouni Aikio. Sámi ságain 20.6.1972 lei sáhka das makkár turisma heive sámeguvlui. Saariselkä-plánas hábmejuvvui stuorra turismaguovddáš. Ekonoma Veikko Rastas árvalii,ahte duottarguovlluid (Tunturi-Lappi) galggašii ráfáidahttit áivve fal boazodoalu várás. Gullat maid Gedo-Jovnna, Joonas Ketola jearahallama Gárasavvonis, son duddjo ja vuovdá duijiidis turisttaide. Niila Palonoja árvvoštallá Saariselkä-plánaid. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio ja Nils Aslak Valkeapää.

Klipp

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Lyssna också