Metsäradio.

Pönttöjä telkille ja isokoskeloille

  • 9 min
  • tillsvidare

Tammisaaren saariston kansallispuiston luontokeskuksessa nakuteltiin pönttöjä Miljoona linnunpönttöä -kampanjan innoittamana. Toimittaja Hannamari Luukkanen tapasi paikalla lintuharrastajan ja rengastajan Hannu Ekblomin, joka on rengastanut satoja telkkiä ja isokoskeloita. Nämä hurmaavat vesilinnut kaipaavat pesäkoloja rannoiltamme. Muista sinäkin käydä rekisteröimässä pönttösi Miljoona linnunpönttöä nettisivuilla. Kuva: Hannamari Luukkanen / Yle

Sändningar

  • on 28.9.2016 20.25 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Metsäradiossa jatkui Miljoona linnunpönttöä ohjelmasarja ja varsinainen kampanja on päässyt loppusuoralle kuten tiedämme. Harvennus- ja uudistushakkuissa on ryhdytty jättämään metsiin entistä enemmän säästöpuita, eli tekopökkelöitä. Tekopökkelö on tyypillisimmillään noin neljän metrin korkeudelta katkaistu lehtipuu, jollaisia pyritään jättämään hehtaarille kaksi kappaletta. Tällaisen säästöpuun tarkoituksena on edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Ajatuksena on se, että puu aikanaan kuolee pystyyn ja lahoaa paikalleen. Tämä on puolestaan tärkeää monille eliölajeille. On arvioitu, että kuollutta ja lahonnutta puuta on metsissä nyt enemmän kuin sata vuotta sitten, mutta lisä ei ole lainkaan pahitteeksi ja tarvitsevathan kolopesijälinnutkin kolopuita. Metsä Group on ollut viime lokakuusta lähtien entistä aktiivisempi toimija tekopökkelöiden aikaansaajana. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi Kotkassa katsomassa säästöpuiden jättämistä Metsä Groupin asiantuntijoiden vieraana. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsästäjäpiireissä on viime vuosina ja vuosikymmeninä yleistynyt riistapeltojen ylläpito. Pelloissa viljellään lähinnä hirvieläimille kelpaavia kasvilajeja. Niiden perustaminen edellyttää myös maanomistajan myötämielisyyttä, sillä yksi riistapellon määräyksistä ja periaatteista on, että pellosta ei saa korjata satoa. Peltorehun lisäksi riistaa ruokitaan myös ylijäämäporkkanoilla joiden kaupallinen laatu ihmisravinnoksi ei riitä, samoin omenat maistuvat. Kivennäisten saatavuutta autetaan perinteisillä nuolukivillä. Risto Salovaara kävi Orivedellä tutustumassa riistan ruokintaan Harri Laaksosen opastuksella.
    Kuva: Risto Salovaara / Yle

  • Puistojen puiden kaatotoimet aiheuttavat poikkeuksetta kovaa kohinaa alueen asukkaiden keskuudessa. Puut eivät kuitenkaan ole ikuisia ja ne vaativat uusimista monista syistä. Joskus puiden kaataminen ja uusien taimien istuttaminen on välttämätöntä esimerkiksi turvallisuuden tähden tai siksi, että puiden ympärillä tehdään suuria maanrakennustöitä, kuten nyt Helsingin Töölössä.
    Vanhoja lehmuksia on kaadettu Mechelininkadun keskeltä töölöläisten kauhistukseksi. Syynä tapahtuneeseen on vilkasliikenteisen valtaväylän välttämättömäksi arvioitu liikenteellien uudistus. Kaupungin puuasiantuntijat keksivät panna osan kaadetuista puista ja maasta revityistä kannoista näytteille Hietanimen uimarannan tuntumaan, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset voisivat omin silmin käydä tutustumassa puiden kuntoon. Metsäradion reportteri Olli Ihamäkikin kiinnostui kaadetuista lehmuksista ja asiantuntijaoppaakseen hän sai Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raision. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Pääasiassa 1960-70-luvuilla rakennettu metsätieverkostomme on rapautumassa ja se on monin paikoin myös leveydeltään ja kantavuudeltaan sopimaton nykyaikaiselle kuljetuskalustolle. Hallituksen tavoittelema puutuotannon lisäys edellyttääkin lähiaikoina metsätiestön ja sen pullonkaulakohtien eli rumpuylitysten huomattavaa perusparantamisaktiviteettia.
    Koska kuljetusverkoston kunnostuksen aikana tullaan uusimaan mittava määrä vanhoja ylitysrakenteita, tilanne tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden yhdistämiseen ilman suuria lisäkustannuksia. Luonnonvesiin aiemmin laitetut vanhat rumpurakenteet estävät osin tai kokonaan virtavesissä elävien lajien liikkumisen omalla elinalueellaan. Jyväskylän ja Muuramen rajoilla virtaa Hangaspuro minne matkasivat Anssi Eloranta ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Humpulan päiväkoti Lahdessa innostui Miljoona linnunpönttöä-kampanjasta ja pöntötti lähimetsänsä. Lapset lähtivät innolla mukaan rakentamaan koteja linnuille. Pirjo Koskinen kyseli 4-6 vuotiaiden lasten käsityksiä linnuista, pöntöistä ja metsästä. Myös lastentarhanopettaja Tiia Naams valotti pöntötysprojektia.
    Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Moni ei tule ajatelleeksikaan kuinka paljon erilaisia sähköjohtoja ja nimenomaan ilmajohtoja kulkee Suomen metsissä. Varsinkin kiinteistöille menevät pienjännitelinjat häviävät metsän siimekseen erityisesti talviaikaan hyvin tehokkaasti. Ja ongelmia tulee, jos hakkuukoneen kuljettaja ei linjaa näe. Tapsit ovat pian maassa ja monenlaista selvitettävää riittää.
    Metsä Group on ollut aktiivinen rakentamaan yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ollut saada tiedot sähkölinjojen sijainneista karttoihin, jotka ovat hakkuukoneiden, kuormatraktoreiden ja puutavara-autojen kuljettajien käytössä. Kovan vääntämisen jälkeen kolme neljännestä Metsä Groupin toiminta-alueesta on saatu sähkölinjakartoituksen piiriin. Yhteistyöstä koituu runsaasti hyötyä kaikille osapuolille, kuten kohta kuullaan. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki nousi hakkuukoneen ohjaamoon Kotkassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Luoteis-Päijänteen merkittävimmän vesireitin kunnostus etenee. Kunnostussuunnittelualue on noin 16 km pitkä ja ulottuu Vähä-Vesankajärvestä Muuratjärveen. Koskien suuri lukumäärä, huomattava tuotantopinta-ala ja sijainti Jyväskylän läheisyydessä tekevät kohteesta merkittävän. Pääosa kohdealueesta kuuluu Jyväskylään, osa Muurameen. Vesangan koskireitin kunnostushanke on osa laajempaa kunnostuskokonaisuutta. Sen ensimmäinen vaihe toteutettiin jo 1980–90-lukujen vaihteessa, jolloin Muuratjoki kunnostettiin, siinä olleet kaksi vesilaitospatoa purettiin ja Alakoskeen rakennettiin maamme ensimmäinen denil-tyypin kalatie. Tämän jälkeen Päijänteen vaellustaimenella on ollut mahdollisuus vaeltaa Saukkolanjoen pohjapadolle saakka, muttei sen ylemmäksi. Metsäradiossa syvennyttiin teitä alittaviin vesirumpuihin ja vanhoihin uittorakenteisiin sekä niihin liitttyviin haasteisiin. Talvisen kosken rannalla Jyväskylän rajalla olivat Anssi Eloranta ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsähallituksen retkikohteissa on pulaa työvoimasta. Niinpä monelle nuotiopaikalle saadaan polttopuut vankien avulla. Vankien kanssa työskentely tuo kuitenkin omat haasteensa. Töiden suunnittelu on vaikeaa, kun ei tiedetä kuinka monta kaveria on aamuisin remmissä. Parhaimmillaan urakat sujuvat kuitenkin hyvin, ja työ on palkitsevaa. Sisä-Suomen alueen kenttäpäällikkö Arto Pummila Etelä-Suomen luontopalveluista ja Evon puistomestari Jukka Salovaara Metsähallituksesta kertoivat vankien merkityksestä retkeilykohteiden hoidossa. Toimittajana oli Pirjo Koskinen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa esiteltiin jokin aika sitten Uusi puu-nimistä hanketta. Se on puupohjaisesta bioteollisuudesta kiinnostuneille eri yhteisöille tarkoitettu avoin hanke, joka pyrkii kaikin tavoin edistämään uusien puuhun pohjautuvien keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Helmikuu alussa ratkesi tiukka kilpailu, jossa etsittiin alan parhaita innovaatioita. Kisan voitti sellusta valmistettu lanka ja hyvin pärjäsi myös kuusesta uutettava lääkeaine, jolla helpotetaan alavirtsatievaivoja. Nämä keksinnöt esitellään kohta, mutta annetaanpa aluksi Uusi puu-hankkeen projektipäällikön Eveliina Pokelan kertoa itse kilpailusta.
    Toimittaja & kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipp

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Lyssna också