Laajakulma

Hyvä vanhustenhoito vaatii käsiä ja aikaa

  • 47 min
  • tillsvidare

Millaista on ihmisarvoinen vanhuus ja hoiva? Onko hyvä hoito rahasta kiinni?

Laajakulmassa keskustellaan vanhustenhoidosta Suomessa.

Geriatrian professori Jaakko Valvanteen mukaan hoitajamitoituksen alentaminen on negatiivinen singnaali vanhustenhoitoalalle.

Suomen lähi- ja perushoitajaliito SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan vanhukset ovat yhä monisairaampia.

Laajakulmassa vieraana ovat journalisti Reetta Meriläinen, Tampereen yliopiston virailijaprofessori Hanna Nikkanen ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola.

Toimittajana Satu Kivelä.

Sändningar

  • to 17.11.2016 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Hyvinvointivaltion perusta on työn tekeminen. Verotuloilla on ollut mahdollista kehittää hyvinvointivaltion palveluita ja etuuksia. Jos palkkatyö tulevaisuudessa vähenee niin miten käy hyvinvointivaltion?

    Ajatushautomo Demos Helsingin perustajajäsen Aleksi Neuvonen uskoo, että hyvinvointivaltio säilyy, mutta rakenteet muuttuvat.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa aiheena on hyvinvointivaltio. Joko sen kukoistus on ohi vai onko leikkauksista ja muutoksista huolehtiminen turhaa? Mikä yhdistää tai erottaa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita?

    Toimittaja Satu Kivelän vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Jari Hanska.

  • Laajakulmassa puhutaan medikalisaatiosta. Ihmiskunta on lääkinnyt itsensä pitkäikäiseksi, mutta lääkkeistä ja sairausluokituksista voi olla myös haittaa. Keskustelemassa journalistit Riikka Suominen ja Heikki Hakala. Laajakulman juontaa Satu Kivelä.

    Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Millaisessa tilanteessa olemme ja kuinka tähän on päädytty? Millaisia kehityssuuntia on nähtävissä? Vieraina on ansioituneita journalisteja.

    Ohjelman aiheesta voi keskustella sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

    - Jos joku käyttää vuosikymmeniä bentsodiatsepiinia se saattaa aiheuttaa myös muistihäiriöitä, sanoo professori Marja Airaksinen.

    Lääkehoidolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, joista kaikista emme ole vielä tietoisia.
    Länsimaiset ihmiset elävät yhä pidempään ja terveempinä, mutta lääkkeiden käyttö kasvaa. Onko kaikki lääkkeet tarpeellisia?

    Professori Marja Airaksisen mukaan on huolestuttavaa, että suomalainen lääkekeskustelu liittyy lääkepaketin hintaan.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Millaista on hyvä johtaminen? Dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan johtamisessa on siirrytty käskyttämisestä vuoropuheluun. Laajakulmassa keskustellaan johtajuudesta journalistien Reetta Meriläisen ja Heikki Valkaman kanssa. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Johtajuus on muutoksessa. Nykyisessä alati muuttuvassa maailmassa ei voi johtaa menestyksekkäästi vanhoilla tavoilla. Millaista johtaminen on, kun siinä on mukana tietoisesti arvot? Johtajia sparraava Rea Klingberg kertoo.

  • Robotit ovat jo pitkään olleet apuna tehtaissa ja tuotantolaitoksissa. Nyt robotit tulevat mukaan myös ihmisten arkeen. Millä tavalla robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat arkeamme ja työelämää? Vieraana journalistit Hanna Nikkanen ja Tapani Ruokanen.

  • Japanissa robotit neuvovat asiakkaita hotelleissa ja ostoskeskuksissa. Roboteista povataan isoa apua erityisesti hoiva-alalle. Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset tuntevat robotteja kohtaan samankaltaisia tunteita kuin ihmisiä kohtaan. Kelpuuttaisitko sinä robotin ystäväksi, pankkivirkailijaksi tai hoitamaan vanhuksia?

    Tietokirjailija Cristina Anderssonin mukaan robottien hinnat laskevat tulevaisuudessa.

  • Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että kiusaaminen jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen tai fyysinen kipu. Lisäksi esimerkiksi koulukiusaaminen voi syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.

    Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa, sillä aina voidaan tuottaa toiseus. Toiseus tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sanoo tutkija Päivi Hamarus. Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamaruksen mukaan kiusaaja hakee valtaa ja statusta yhteisössä kiusaamalla. Siksi kyse on aina myös yhteisöstä ja sen arvoista.

    Myös työpaiikoilla kiusataan. Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Maarit Vartia-Väänäsen mukaan joissain työpaikoissa kiusaamista katsotaan läpi sormien. Kiusaaminen tulee kuitenkin kalliiksi.

    Millainen käytös hyväksytään ja sallitaan? Onko kaikilla oikeus hyvinvointiin? Miten kiusaamista voi estää?

    Vieraina ovat journalistit Reetta Meriläinen ja Seppo Simola. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamarus on pitkään tutkinut kiusaamista kouluissa ja hänen mukaansa kiusaamisesta täytyy tarkastella ilmiönä ja vallankäytön näkökulmasta. Kiusaajat ja siihen kuuluva ryhmä tuottavat kiusatun toiseuden. Kenestä tahansa voidaan löytää syy kiusaamiseen, koska olemme kaikki erilaisia. Jokaisesta ikäluokasta noin 10 % kokee kiusaamista koulussa.

    - Kiusaamisen ytimessä on valtaepätasapaino, sanoo kasvatustieteen tohtori Päivi Hamarus.

    Kuva: Tuuli Laukkanen

  • Monet asiat ovat Suomen satavuotisen historian aikana muuttuneet niin silti monet arvot ovat pysyviä.

    - Rehellisyys on ykkössijalla Suomen kansallisessa omakuvassa ja yksilöiden henkilökohtaisessa arvostuksessa, kertoo professori Klaus Helkama.

    Sosiologian ja arjen historian dosentin Anu-Hanna Anttilan mukaan Suomi on ollut aina sivistysmaa, mutta itsensä sivistäminen ei ollut aina kaikille Suomen kansalaisille mahdollista. Peruskoulu-uudistuksella haluttiin taata kaikille lapsille mahdollisuudet opiskeluun. Millainen merkitys koulutuksella on ollut suomalaisille ja kehittyvälle maalle?

    Laajakulmassa keskustellaan kokeneiden journalistien Tapani Ruokasen ja Heikki Hakalan kanssa siitä, miten arvot ja arki ovat vuosikymmenten aikana Suomessa muuttuneet.

    Toimittajana Satu Kivelä.

    Voit keskustella ohjelman aiheesta myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

Lyssna också