Horisontti

sö 13.11.2016

  • 43 min
  • tillsvidare

Kirkolliskokouksessa on keskusteltu, jälleen, tällä viikolla uuden avioliittolain vaikutuksista kirkkoon. Kirkkoon pyritään saamaan aikaan kunnioittavaa keskustelua avioliittokäsityksistä, jotta eri tavoin ajattelevat sopisivat saman katon alle. Tätä varten on luotu erityinen keskustelupohja, jonka avulla seurakunnissa voitaisiin järjestää keskustelutilaisuuksia. Miten kaksi eri avioliittokäsitystä mahtuvat samaan kirkkoon? Keskustelemassa ovat kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoosta sekä seurakuntapastori Helena Paalanne Oulusta. Lisäksi tavataan lähetysveteraani Kirsti Kirjavainen, joka oli Nepalissa 30 vuotta lähettinä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

Sändningar

  • sö 13.11.2016 12.16 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Suomi on kaupungistunut vauhdilla. Monella vanhalla ja perinteisellä asialla on vaikeuksia roikkua mukana. Yksi näkyvimmistä mittareista on uskonnon aseman muutos, kirkon jäsenkato on etupäässä kaupunkilainen ilmiö.

    Viime vuonna käynnistyi kirkon rahoittamana Helsingin yliopistossa kaupunkiteologian tutkimushanke. Viisivuotista projektia vetää yliopistonlehtori Henrietta Grönlund. Missä ja mihin menee kaupunkilainen uskonnollisuus? Ville Talola tapasi Henrietta Grönlundin.

  • Kuntavaalit lähestyvät. Puolueiden ehdokasasettelussa on pulpahtanut pintaan myös ehdokkaita, joilla on avoimen rasistisia ajatuksia. Ovatko kuntavaalit erityisen herkät äärimmäisten ajatusten ehdokkaille? Miten politiikassa puhutaan toisista ihmisistä ja mitä saa sanoa? Keskustelemassa ovat sosiologi, maahanmuuttotutkija Lena Näre, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sekä Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Useat seurakunnat osallistuvat teatteriväen We see you Migri -kampanjaan lukemalla kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. Kirkkoon näiden tekstien lukemisen keksi tuoda Espoon Olarin seurakunnan diakoni Kristiina Huotari.

    Sopiiko turvapaikkapäätösten lukeminen kirkkoon? Samuli Suonpää haastatteli Huotaria ja Espoon piispa Tapio Luomaa.

  • ”Virkaa kannattaa hakea, sillä se on Kokoomuksen paikka”, Pertti J. Rosilalle sanottiin. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Rosila jäi eläkkeelle eduskunnan talouspäällikön virasta.

    Millainen eduskunta on työpaikkana ja miltä parlamentarismi näyttää konehuoneen puolelta tarkkailtuna?

    Saman ajan seurakuntaneuvos Rosila toimi myös seurakunnan luottamushenkilönä Espoossa. Hänen mukaansa poliittisten kantojen yhteensovittaminen on paljon helpompaa kuin kirkollisten erimielisyyksien.

    Samuli Suonpää haastattelee.

  • Kuka puolustaa turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia? Kuuluuko tehtävä viranomaisille, uskonyhteisöille, kansalaisaktivisteille - vai turvapaikanhakijoille itselleen? Keskustelemassa ovat sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, kansalaisaktivisti, kirjailija Sunniva Drake sekä Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtava asiantuntija Tomi Karttunen. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • "Jokainen meistä joutuu jossain mielessä hyväksymään sen, että yhteiskunnassamme elää monenlaisia ihmisiä – ja on monenlaisia tapoja rakastaa", kertoo Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen.

    Samuli Suonpää haastatteli Paalasta juuri ennen tasa-arvoisen avioliiton voimaantuloa. Seuraavaksi trans-kysymykset ja sukupuolten moninaisuus.

  • Unkari päätti sulkea kaikki turvapaikanhakijat säilöönottokeskuksiin. Suomalaiset uskontojohtajat ja ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat Unkarin politiikan ihmisoikeuksia loukkavana.

    "Tässä on tietty analogia 30-luvun Saksaan", sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja, Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali. "En muista näin voimakasta, ihmisoikeuksia rikkovaa päätöstä Euroopassa."

    Atik Alia ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeriä Mari-Anna Pöntistä haastattelee Samuli Suonpää.

  • Suomessa on ateisteja enemmän kuin koskaan. Suomalaisista 21 prosentta ei usko Jumalan olemassaoloon. Ateistinen henkisyys on yksi yllättävistä virtauksista maallistumiskehityksen keskellä. Ateistikin haluaa ylevöittää elämäänsä pyhän kokemuksella, vaikkei yliluonnolliseen uskokaan. Aiheesta keskustelemassa ovat uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki, uskontotieteen tutkija Mikko Sillfors sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Ohjelman toimittavat Ville Talola ja Anna Patronen.

  • Kristillisdemokraateissa kuohuu. Puolueen vaalilistalla on sekä Helsingissä, että Turussa maahanmuuttokriittisiä, avoimen rasistisia ja antisemitistisiä ehdokkaita.

    Puolueen omasta mainonnasta ehdokkaita siivotaan pois, mutta virallisille vaalilistoille he jäävät. Kristillidemokraattia äänestävä voi siis saada kaupunginvaltuustoon ihan oman antisemitistin.

    Samuli Suonpään puhelinhaastattelussa turkulainen ehdokas, Suomi Ensin! -liikkeen aktiivi Hannele Al-Hamzawi sekä puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Millaisia ovat kristillisdemokraattien arvot ja miten Paavo Väyrysen Kansalaispuolue liittyy asiaan?

  • Helmikuun puolessa välissä selvisi lopullisesti, että avioliittolaki muuttuu maaliskuun alussa. Evankelis-luterilaisen kirkon johto on lausunut, että kirkon avioliittokäsitys ei lainmuutoksen myötä muutu. Nyt jo silti tiedetään, että osa papistoa vihkii samaa sukupuolta olevat parit ja vihkiminen on pätevä. Hajoaako kirkko avioliittokiistohin? Aiheesta keskustelevat kirkolliskokousedustajat Päivi Linnoinen, Jukka Hautala ja Jouko Jääskeläinen. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Ruuhkavuosissaan tarpova pienten lasten äiti joutuu muita useammin petetyksi parisuhteessaan. Pettäjäksi ajautuu tyypillisimmillään puoliso, joka matkustaa työssään paljon. Näin selviää yhteiskuntatieteiden tohtori, psykoterapeutti Annikki Kaikkosen tutkimuksesta. Hän haastatteli kaikkiaan neljääkymmentä uskottomuuskriisin kokenutta ihmistä, sekä pettäjiä että petettyjä. Haastateltavat hän sai kirkon ja kuntien perheneuvonnan asiakkaista. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Kotka-Kymin seurakunnan kirkoissa eivät samaa sukupuolta olevat parit juhli. Kirkkotiloihin ovat liittoaan juhlistamaan tervetulleita vain perinteisen, kirkollisen avioliiton solmineet. Samaa sukupuolta olevien parien puolesta - ja heidän kanssaan - rukoillaan Kotkassakin, mutta vain seurakunnan muissa tiloissa.

    Kirkkoherra olisi ollut rukoushetken kannalla, vaikka pareja ei kirkollisesti vihitäkään. Kirkkoneuvoston jäsenen Ville Mielosen esityksestä ovet kuitenkin pysyvät kiinni, eikä päiväjumalanpalveluksessakaan nyt rukoilla samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Toimittaja Samuli Suonpää soitti Ville Mieloselle.

Klipp

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Lyssna också