Ykkösaamu

Koska liikennekaari on totta?

  • 50 min
  • tillsvidare

Uuden liikennekaaren on määrä uudistaa henkilö- ja tavaraliikenteen säännökset ja luoda toimivat liikennemarkkinat. Mitä se tarkoittaa ja milloin vaikutukset näkyvät? Haastattelussa kansanedustajat Mirja Vehkaperä Keskustasta ja Harry Wallin SDP:stä sekä Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo. Päätoimittajien havainnot USA:n vaaleista. Vieraana päätoimittajat Minna Holopainen STT:stä, Mikko Salmi Demokraatista ja Arno Ahosniemi Kauppalehdestä. Ysärikatsaus. Mistä tehtiin uutisia 20 vuotta sitten? Toimittaja Jari Niemelä.

Automatisk taligenkänning

kilpailevat Nicolas sarkozy ja Olanzapine ottivat mittaa toisistaan

Yle radio yhdessä nyt Ykkösaamu toimittajan Olli Seuri hyvä perjantaiaamuun

ykkösaamun aiheena tänään Pariisin ilmastosopimus astuu tänään voimaan ja ensi viikolla odotetaan hallituksen ilmasto- ja energiastrategia hetken kuluttua keskustelua sopimuksen herättämästä toivosta ja metsien roolista kotimaan sopeutumis suunnitelmissa Aamulehti katsauksen jälkeen selvitetään Miten käy brexitin jos se pitää vielä hyväksyttää parlamentissa sitten Kysytään Onko Guggenheimin taidemuseolle paikkaa Helsingissä edes uuden tarjouksen pohjalta lähetyksen lopuksi katsaus 20 vuoden päähän jolloin uutisissa käsiteltiin muun muassa Natoa ja sen uusia jäsenmaita voi kommentoida Yle Radio 1 lähetysikkuna sekä tunnisteella Ykkösaamu twitterissään Tervetuloa mukaan

aloitetaan kuitenkin Turkista kuten uutisista kuultiin poliisi on pidättänyt kurdipuolueen HDFIN 11 kansanedustaja mukaanlukien puolueen 2 puheenjohtaja josta toinen on Turkin opamoxia kutsuttu se lähetin demirtas puhelimessa Nordea nopeammaksi kutsuttu siellä heti demirtas puhelimessa on ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta Hyvää huomenta

Kuuluuko Toni Alaranta Onko yhteys ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta

ilmeistä Yritetään vielä yhteyttä hetken ajan

Toni Alaranta Hyvää huomenta Kuuluuko sinnepäin

Huomenta Nyt kuuluu Kerro tuossa että hd-porn 11 kansanedustaja Turkissa pidätetty mistä pidätyksessä on kyse Miksi juuri nyt HD pesä on huomio

laitettiin käyntiin jos jotain jatkettiin varmaan sen poikkeusluvan sitä voisi tehdä monennäköistä asiaa Nyt hän on viimeksi varattu vai oppositio lehteä Timpurintie vastaan tehtiin toimenpiteitä nyt sitten oot kuin poliitikkoja kyseessä hiljennetään vastustaja kovalla kädellä kun sanottiin että puolue yritetään murskataan Onko se mahdollista

mä tuun ihan Täällä teillä teillä näyttää kaikki on Kaikki on mahdollista että lämmitetään huolestuttavat näyttää ja sano et ei täs mitään mutta ei mitään muuta kuin sekasorto ja pimeitä aikoja odotellessa niin toimenpiteenä tänä aamuna Itä Turkin kurdien ja alueella dimebucker edessä räjähti pommi lähellä poliisiasema jossa osaa pidätetyistä säilytetään miten tulkitset tätä pommi-isku

nämä vuodet olen op Ensireaktio PKK on siskoni antoi separatistijärjestö Veikon Kone toimittaa nyt tähän tilanteeseen että mitähän ostamaan asioiden ketju jonka sillon keväällä 2015 Alko kun prosentti on täynnä rauhanprosessin joka piti ja hallituksen oman alan tekemään nyt olla aika pitkällä nimiäisiin sen poikia ja siitä saakka on tää tilanne on koko ajan vaan tulehtumaan kirjoittaa mitä tästä tilanteesta voi seurata jos hallituksen ja kurdien välit itsestään kiristyvät

nähdä muuta kun se että ja Isompia koteja onko ketään ei mitään mahdollisuutta parlamentaarisesti asioita ai jaa jaa kyl se ainakin aikasemmin aikoina on tarkotan sitä piikkiä piikkiä PKK jäsenmäärä nousu- ja radikalisoituneet on nuori ja sitten se kun de Paris Näytä pidätettiin poliitikkoja on syytetty televisiokanava MTV mukaan juuri kurdistanin Työväenpuolue Seppo kohon liittyvä propaganda levittämisestä Mikä tämän HDFIN OPKK suhde on ollut

Mitä puoluetta tavallaan niinku

Nosta joten toimintamahdollisuuksia ylläpitää ja nyt täs kyl sittenkään Minulla on toisinpäin eli Turkin hallitsija presidentti argon ovat valinneet erilaisin tien Turkissa tämmönen ääni kansallismielinen ja uimataidon yrittänyt näit näitä ryhmiä saadakseen Jahti ja tässä on monta muutakin kauppaan tekee Lähetä tämä löytää kaiken sen puoluejohtaja on hyvin nyt tota noin niin myötä meni se suhtautuu naisen ikääntyminen urheilulehden alasajo ja ja sitten myös vähän prosenttia se on hieno

valtiojärjestelmä Hahaa löysin että semmosta kaupantekoa toisen kerroksen ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kiitoksia arvioista

viime joulukuussa muotonsa saanut Pariisin ilmastosopimus tulee tänään voimaan kun sen on ratifioinut yli 90 maata ilmastosopimuksen voimaantuloa pidetään näin isolle sopimukselle poikkeuksellisen nopeana Helsingin yliopiston metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksen professori Jaana Bäck Mistä onnistuminen kertoo

saavutettu vahva kansainvälinen ymmärrys siitä että nopeeta toimintaa

Kansallinen yhteistyö on monella rintamalla vastatuulessa mutta Pariisin ilmastosopimuksen ratifioineet Jopa pohjois-korea Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutos ohjelman johtaja Mikael Hilden Miksi tässä tapauksessa on onnistuttu kysymykset tapahtui eläkelain muutos verrattuna aikaisempiin yrityksiin eli Kööpenhaminassa aiot ajateltiin että määrätään taso ja sitten ikään kuin jaetaan velvoitteet nyt Pariisin sopimuksen lähtökohta oli se että meitä pyydetään esittämään tarjouksessa sitoumuksensa ja tätä koettiin paljon mielekkäämpää ja sitten nähdään haasteet tietysti tulevat toimeenpanossa mutta tää itse peruslähtökohta osoittautui kuin diplomaattisista mielessä erittäin erittäin järkeväksi lokakuussa myös julistettu niin sanotun ei Sternin raportti Nicholas Sternin ympäristöraportti kymmenvuotis päivä ja Anna Pet mitä tässä kymmenen vuoden aikana tapahtumat

No kyllä kansainvälinen yhteisö ja tutkijayhteisö on tietysti pystynyt vakuuttavasti osoittamaan sen että että tässä ei ole aika hauska tavata ja täytyy ryhtyä nopeasti toimiin ja tietenkin suuria haasteita edelleen liittyy näihin rahoitus keinoihin muun muassa Millä tavoin täällä toteutetaan sopimuksen voimaantulo on eri asia kuin toimeenpanoa Mikael Hilden Millaisia epävarmuustekijät enää toimeenpanossa kysynyt tietenkin juuri se että nyt ne sitoumukset jotka on tähän asti tuotu pöytään niin ne tarkastetaan perusteella eivät riitä siihen Pariisin sopimuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin eli sopimukseen sisältyy tää ajatus siitä että kiristetään tavoitteita edelleen tai toimii Toimii edelleen ja nyt kysymys on siitä että kuinka nopeasti mut tosiasiallisesti pystyvät Näytä tavoitteet tänne jää itse toimenpiteitä nimenomaan kiristämään niin että saavutetaan Pariisin kunnianhimoa

tavoite se on ehkä kaikkein keskeinen ja toinen niinkuin tää ei anna tota sitä rahoitus kysymys koska kehitysmaat tulivat mukaan myös niillä odotuksilla että tapahtuu aitoa rahoitustukea kehitysmaille toimenpiteiden toteuttamiseksi

seuraava ilmastokokous alkaa jo ensi maanantaina Marokon marrakechin Miten työ jatkuu jo siellä Päästään sitten käärimään hihat ja ja katsomaan että miten tää toteutetaan siellä luodaan keinoja siihen miten päästä ja valvotaan Miten niitä raportoida

sitoutuu niin vähentämiseen ja ja sovitaan yhteiset säännöt Millä tavoin tämä toteutetaan ja se on se iso iso työ niinku Mikael tossa sano että et siinä riittää vielä purtavaa paljon erityisen tärkeää mennään että minun Maiden keskinäisen luottamuksen ja säilyminen ja siihen liittyy juuri tämä että Miten raportoidaan mitä oikeasti tehdään ja kuinka monta voivat olla vakuuttuneita siitä että eivät jää yksin taakankantaja yksi vain että kaikki kantavat sitä reilusti yhdessä Muuttuuko nyt näiden never sure ilmastokokousta rooli kun Pariisin ilmastosopimus sä saat voimaa kyllä varmasti siis siinä mielessä juuri että tällaiset käytännön nyt siinä tullaan aina viittaamaan niihin Pariisiin Pariisissa asetettuihin tavoitteisiin ja ja niin kirjauksiin että vaikka se sopimus itsessään ei ole kovin yksityiskohtainen mutta siellä on kuitenkin

Mitä siemeniä tähän ei mun maassa tänään juuri erityinen artikla siihen että maat sitoutuvat tähän läpinäkyvään raportointiin ja kertomiseen omista toimistaan ja sitten todella tämän pykälän ajatus siitä että nyt tehdään mitä voidaan viiden vuoden päästä tehdään vielä enemmän ja niin edelleen mutta liian aikaisin

kun Siinä suhteessa siellä työsarkaa riittää että löydetään ne keinot joilla tää puolitoista astetta saavutetaan Se on hyvin kaukana vielä näillä nykyisillä sitoumuksilla Voidaanko sitä puoltatoista saavuttaa Se on kysymys tietenkin myös sen aika veljestä ja mies ja sitten se on selvää että se vaatii niinkun todella radikaaleja toimia radikaali innovaatio tämä numero on on siitä kiinnostava täällä nähdä kehittyvä maa että Marokko hyvin voimakkaasti painottaa nimenomaan innovaatioiden merkitystä ja siellä on ollut omia energiatavoitteet ja myös kunnian jopa toimenpiteitä että että tässä söin koko Pariisin ajatus siitä että et ne lähtee näistä eri maiden ja alueiden tai kaupunki en omista ratkaisuista jotka sitten kumuloituvat isoihin ratkaisuihin ja ja tää on Siihen liittyy tietysti suurta epävarmuutta mut Samalla siihen liittyy tämmönen

toivonkipinä siis kotimaahan erään En haluaisi alueellisiin ratkaisu oli Suomen hallitus

Kunta jossa on tarkoitus sopia tai ainakin keskustella energia- Ja ilmastostrategia tapjoy tai tietoja Siitä on jo julkisuudessa ollut Suomi aikoo esimerkiksi kieltää kivihiilen käytön vuoteen 2030 mennessä ja elinkeinoministeri Olli Rehn vertasin sitä Helsingin Sanomissa naisten äänioikeuden Jaana back Millainen askel Tämä olisi

Star ilmasto mielessä Ensi alkuun hirveen houkuttelevalta mutta se pitää miettiä

että siinä tulee tilalle esimerkiksi tarpeellisia käyttää eli tällainen vertaus naisten äänioikeutta en ehkä te oikeutetulle esitykselle Mikael Hilden

Ehkä se mikä kun puhutaan kysymys on tässäkin niin kuin parisänky sopimuksessa aikajänteen sitä että jos se asetetaan aikalailla kauas tulevaisuuteen niin sit se toimii tietysti vahvana viestinä siitä että pitää löytää muita ratkaisuja mutta historiasta kyllä tiedetään että tällaiset Hyvin kategoriset kiellot on myös osittain ongelmallisia koska se saattaa lukita tavoitteita joita joita ehkä pystyy toteuttamaan järkevämmältä tavalla mutta mutta ehkä se pääviesti tässä on se että Mä todellakin kivihiili on 16 symboli ja keskeinen ongelma siinä mielessä Ja se että ja tosiaan jos sanottaisiin että se on kiellettyä ensi vuodesta lähtien niin olisi todella suuria ongelmia mutta nyt kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenen päähän niin silloin se on pohdittu vessa mutta Kyllä olen samaa mieltä Jaanan kanssa siitä että

Kysy vaadinko on vakavaa pohdintaa niin Suomi hän ei kokonaisuudessaan ole hirveän riippuvainen kivihiilestä paria kaupunkia lukuunottamatta ja joidenkin arvioiden mukaan sen käyttö pitäisi loppua lähes kokonaan ilman lakeja vuoteen 2030 mennessä silti energiateho teollisuus Sonja jyrätään että täyskielto olisi järjetöntä teollisuus pitää sitä Populus minä ja kalliina julkisuus tempauksen jos periaatteellisella tasolla Mietitään mitä mieltä olette siitä että fossiilisia polttoaineita kielletään asteittain lailla Onko se hyvä politiikanteon lähtökohta laki Hän on hyvin järjellä instrumenttia ja sitten on puhutaan kansainvälisestikin hyvin paljon siitä että vaikkapa päästökauppa siis voidaan taloudellisin keinoin ohjata saavuttaa sama tulos mutta ehkä pehmeämmin ja Ei kyllä siinä niin

hakisin ehkä ennemmin tällaisia taloudellisia ohjauskeinoja sitten on tilanteita jossa sanotaan nyt esimerkiksi suoranaista myrkkyjen osalta niin siinä on aivan perusteltua todella käyttää kategorie C kieltoja mutta energia-asioissa niin hyvin kallistuneet kyllä enemmän voimakkaampien taloudellisten ohjauskeinojen puolikas

tämmösistä lailla tehdystä säätely toimista jos me sitä rikkidirektiivi joka otettiin voimaan ja joka

St huomattavasti me nähdään se nyt jo ilmanlaadun Paranemisen avain lähiseuduilla helsingissäkin ja Kyllä näillä tietysti niinku merkitystä on mutta tää on tää taloudellinen ohjaus ja tuet sille että kehitetään parempia energiantuotanto tehokkaampi energiatuotanto menetelmiä ja ja hiilen talteenottoa esimerkiksi ne on kyllä pitkät pitkällä aikavälillä niin tulee olemaan todella tärkeitä keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa eikä rikkidirektiivi on ollut sellainen katastrofi kuin teollisuus ei todellakaan englanti kun mainitsit tejara pectin että kivihiilen korvaajaksi on osittain ennustettu sitä turvetta turpeinen on ristiriitainen Mitä muita perusteita tälle olisi kuin omavaraisuuden lisääminen joka on yksi hallitusohjelman keskeinen tavoite

Katsotaan siis joissakin jossakin täyttää katsomoissa se kattaa uusiutuvaksi energiaksi jolloin se ois niinkun tavallaan pystyttäis miettimään sitä että sillä korvataan näitä ei uusiutuvia

teollisuudessa turve kyllä uusiutuu kymmenen tuhannen vuoden aika skaalassa että se ei siinä mielessä ole samalla tavalla uusiutuva kun monet muut biopolttoaineet ja turpeen turpeen huone apua

doxitin kannalta vähintään yhtä huono kuin kivihiili ja se tuottaa lisäks vielä pienhiukkasia joka huonontaa lähiseutujen ilmanlaatua 13 yhteinen näkemys tuli jossa kyllä niinku turpeen osalta on on mun mielestä mut lisäksi Kannattaa ehkä huomata ettei ei punkin polttaminen ole tällainen ihme keino jolla jolla ratkaistaan ilmaista kysymys edes Suomen osalta ettet mutta kipu energialla on nyt jo ja varmaan jatkossakin merkitystä nimenomaan Suomessa luonnollisista syistä mutta mutta ei sitäkään määrättömästi voi lisätä että jos tämä kivihiili kielto ajatus Siis periaatteille sinä viestinnän toteutuu parhaimmalla tavalla niin silloin se johtaa tehostettu hintoihin säästää energiaa kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja niin edelleen et se on se ikäänkuin tavoiteltava tulossa mutta Mutta edelleen jos se vain korvataan

kylmän rauhallisesti että sama määrä energiaa tuotetaan biomassalla Niin Niin silloin ei ole ratkaistu välttämättä kovinkaan paljon vain hieman kärjistäen hallitusohjelma biotalous ja puhtaat ratkaisut linjaus nojaa juuri puuhun ja puun käyttöön samaan aikaan metsät ovat tärkeitä hiilinieluja tai varastoja Mitä myös Pariisin ilmastosopimus sopimuksen korostetaan Jaana Veckman Tämä on selkeästi tehdä erikoisalaamme Yrittäkää selvittää mahdollisimman selkeästi Miten tämä yhtälö toimii puhun hyvää uusiutuu

mutta ei hiilineutraalia

mutta tota noin jos ajatellaan niin noin puolet

metsäbiomassan ja maailma ekosysteemeihin Java

ja kun tätä metsien sisältämä

biomassa ja sitten käytetään energiaksi niin samaa Eli sieltä sitte vapautuu ilmakehään ja se mikä tekee metsien Energia käytöstä kyseenalaista hiilineutraalisuus uuden suhteen On tää aika jännä Eli kun etsin kiertoaika Suomessa on 60 100 vuotta niin se Hiiri joka nyt poltetaan niin se on sit 60 80 vuoden päästä siellä metsässä jälleen ja kuitenkin Pariisin sopimuksessa esimerkiksi edellytetään nopeita toimia ilman hiilidioksidipitoisuuden vähentämiseksi ja ja tää 60 vuotta 80 vuotta ei kuulosta kovin nopealta kun se Hiiri pääsee siitä polttaa prosesseissa välittömästi ilman Mikael Hilden Suomi aikoo käyttää siis puhuta sekä voimaloissa että biopolttoaineen ametisti rakentamiseen nyt suunnitellaan lisää panoksia samaan aikaan EU komissiossa pohditaan Voidaanko puhuta laskea jatkossa päästettäväksi kun suomeakin tulee täyttää nämä EU tavoitteet eli vähentää päästöjä 31

9% vuoden 2005 tason nähden Kuinka keskeinen tuo komission linjaus tulee olemaan 10 komissio linjaus tietysti Suomeen Suomeen jäsenmaana niin jäsenmaana niin on tärkeä siinä mielessä että et se on meidän yhteinen polku osana ei uutta ja ei on sitoumus Pariisin liittyy juuri tähän eli eli kyllä se tulee ohjaamaan Suomen energia- ja ilmastopolitiikka ilman muuta ja siinä ehkä yksi keskeistä on juuri niinku ja naiselle ymmärtää se että niillä asioilla on hintansa ja lisäksi se että asiaan vaikuttaa se että pulla on ne ja monta muuta erinomaista käyttökohdetta kun pelkästään polttaminen ja taloudellisesti voi olla huomattavasti järkevämpää tuottaa muita tuotteita on selvää että siinä prosessissa syntyy myös puujätettä ja muuta Ja sen muuttaminen energiaksi Niin on järkevä ja niinhän meidän nyt

sellutehtaat näin sen tekevät mutta sitten juuri että kannattaako ohjata puuta lähes tietoisesti nimenomaan polttoaineen niin tässä on nimenomaan yksi iso kysymys

jätteet Mikon sivut sivuvirtoja vai haetaanko puuta metsästä pystyssä kasvavaa puhuta polttoaineeksi se on se iso kysymys ja ilmastollisesti kaikkein järkevintä metsien käyttöä on on se että käytetään sitä raaka-ainetta mahdollisimman pysyviin rakennelmiin kiertotalouden hengessä eli eli rakennuksiin ja korvaamaan siellä käytettäviä fossiilisia ja suuri päästä uusia teknologioita niinku sementtiä tai tää tän tyyppisiä ja toinen on se että etsitte taloudellisia ohjauskeinoja Voidaan kyllä pyrkiä lisäämään sitä metsien

sitä ei olla vielä Suomessa ei ku Isac on tehty missään etsitä on tehty uudessa-seelannissa joissain osissa Kanada ja ton taloudellisia ohjauskeinoja siihen että metsänomistajat pystyy lisäämään mut lisäämään hiilen virtoja sinne metsään maahan ja metsä pystyssä seisovaa vaan puistoon ja se ois sellanen keino jolla jolla pystyttäisiin tehokkaasti kyllä ilmastonmuutosta hillitsemään Kysy vielä lyhyesti viimeisenä kysymyksenä Mikä on ilta jos syö turvetta ei pitäisi polttaa puuta ja tuota pitäisi polttaa niin mitä sitten mistä se Energia tuottaa niinku sanoin Suomen kaltaisessa maassa ilman muuta varmasti poltetaan myös jatkossa puuta mutta kysymys on nimenomaan siitä balanssista ja ja sitten ehkä pitää korostaa että tärkeimmät ilmasto toimenpiteitä on kuitenkin energiakäytön ja resurssien käytön tehostaminen Kiitoksia keskustelusta Suomen ympäristökeskuksesta johtaja Mikael Hilden

ja Helsingin yliopistosta professori Jaana Beck kiitos

tässä ykkösaamussa vielä Aamulehti katsauksen jälkeen puhelimessa on

kyselen himan museo kyllä vai ei ja jos kyllä niin millä ehdoin lähetyksen lopuksi katsaus

Aamulehti ota ensimmäiseksi Kaleva joka kirjoittaa venäläisten maa

Suomessa Matin kiinteistö- ja on hankittu Puolustusvoimien toiminnan logistiikan ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiltä paikoilta ja Kaleva kirjoittaa kirjoittaa että nostokohta kielivät siitä että jotkut tahot valmistuisivat vaikuttamiseen mahdollisessa kriisitilanteessa piti sanoa että

sinisilmäisyyden määrää aivan liian helpoksi ei hybridin vaikuttamista saat tehdä cookieita suurennella mutta ei liioin vähätellä Kaleva toteaa lehti sanoo että tietoa uuden ajan hybridi vaikuttamisesta on niin teoreettisella kuin käytännön tasolla kummastelu ja ihmettelin sijaan on ryhdyttävä toimiin jotta puolustuksen ja logistiikan kannalta tärkeät kohteet ja vieraat pysyvät ja turvallisissa käsissä näin Kaleva Karjalainen kirjoittaa samasta aiheesta ja toteaa että pitkään venäläisten puuhien esiin nostamista suitsi se ettei Suomessa haluatko lisätä venäläisiä turisteja ja ostosmatka olioita sekä tavallisia maahanmuuttajia kohtaan tunnettuun että vaan rasismia he eivät saa olla epäluulon kohde nytkään Kaleva huomauttaa Karjalainen huomauttaa äiti sanoo että venäläisten matkailu yrit

rajavartioaseman ja itä-suomen hiipuneen C matkailuyrityksen voidaan nähdä myös viattomana mihin on lyhyt matka ja monet venäläiset

kalastus ja metsästys mahdollisuuksia epäilyttävä sen sijaan on että monet kiinteistöt näyttävät hankitun turhan pantiksi ja Karjalainen toteaakin että sinisilmäisyyden ja huolettomuuden suluissa teeskentelyn aika on nyt päättynyt Toivottavasti se ei tapahtunut liian myöhään näin Karjalainen ilta-sanomat kirjoittaa guggenheimista eilen saatiin siis uusi esitys tämän museon perustamisesta Helsinkiin ilta-sanomien mukaan Helsinki hyötyisi varmasti guggenheimista ja nyt esitelty

koska siinä rahoitusta tulee enemmän yksityisiltä rahoittajilta elävä ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kaupunki tarvitsee tämänkaltaisia hankkeita kirjoittaa ilta-sanomat Helsingin Sanomat on myös Guggenheimin Teeman kimpussa pääkirjoituksessaan lehti toteaa että hanke on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen kustannusten toteutumiseen sekä lisääntyvän turismin Tuomaan Tuomaan tuloihin ja työpaikkoihin liittyy aina epävarmuutta mutta uusi Ehdotus on tehty vakavissaan ja se ansaitsee epäasiallisen käsittelyn tähdentää Helsingin Sanomat lehti toteaa vielä että palvelut jotka liittyvät esimerkiksi matkailuun ovat joka tapauksessa tärkeä pääkaupungin talouden perusta tulevaisuudessa

hääpäivä lisäksi vietetään perinteistä sadonkorjuujuhla kekkeri ja ja ja toteaa sen että vaikka laadusta puhutaan paljon kauppa kilpailee siitä kuka halpuuttaa ruokaa eniten ja ruuan hinnan pitäisi nyt puhua ruoan laadusta ruoanlaiton pitäisi tiedostaa sellaisessakin tilanteessa jossa sitä on yltäkyllin saatavilla ruokaturva yhdistettynä ruoka turvallisuuteen ovat maailmanlaajuisessa mittakaavassa harvinainen yhdistelmä toteaa Maaseudun Tulevaisuus näin aamulla ja sit kiitokset Mira Ei täällä joku Ken ham keskustelijat valmiina mutta Odottakaa hetki

Britanniassa katsojat Tämä on Hotel Theresa May

puhelimessa on Oxford brookes yliopiston

asessori Mikko Kuisma Hyvää huomenta Miksi tällainen este tai hidaste nyt ilmestyi brexitin tielle

kumota brexit tai jollakin lailla palata takaisin aikaan ennen tuota itse kansanäänestystä niin kyseessä on tämmönen perustuslaillinen prosessi joka on oikeestaan juontaa juurensa 303 ja puolen Sadan vuoden taakse suurinpiirtein tuonne Britannia sisällissodan jälkeen siis aikoihin ja 1608 8 vuoden Mainion vallankumouksen jossa päätettiin parlamentin suvereniteetti sitä ja tässä on nyt käytetty tästä pääset tavalla niinkun lähtökohtana että että poliittinen eliitti ja nämä brexit En halua vastata mut niin eivät voi saada molempia toisaalta niinku saman sitten ensin sanoa että nyt on parlamenttiin suvereniteetti on saatu takaisin ja nyt ulkopuolelta ei enää voida Britannian Parlamentti määräillä ja sitten samanaikaisesti tavallaan sivuuttaa töppöset juuri tämä suvereeni parlamentin tässä prosessissa eli täs on tämmönen perustuslaillinen

Nivala menossa johon tietenkin myöskin liittyy tämmösiä poliittisia kiistoja että tää nyt tietty osa poliitikoista ja myös kansalaisista jos tyytyväisiä Stairway to main johtamistyylin tässä tämä artikla 50 v sitten tässä että että brexit edelleenkin tarkoittaa brexit ja mutta tässä on nyt liikunta tänne prosessin kautta yritetään saada enemmän Sebastian tähän tähän koko koko prosessin eri asiat refleksit tapahtumaan ja ja yrittää saada tavallaan aukaistua tätä että mitä tässä nyt sitten voidaan niinku oikeestaa Britannian näkökulmasta saada aikaan päätöstä on pidetty tyttärensä main hallitukselle kolauksen avasi Ajatko kuuleminen alkaa näillä näkymin korkeimmassa oikeudessa joulukuussa reaktioista ja arvioitava niitä varmasti jo Britanniassa vuorokauden aikana ollut mitä tästä nyt seuraa

reaktio tietysti on No niin se oikeastaan mitään yllättävää sinänsä Hallitus on tyrmistynyt että kuinka kuinka nyt näin poika on joku mennä tekemään Ja se tuomarit ovat ovat muuttuneet tavallaan Poliittisen processes tavalla joka ei oo oikein mutta tosiaan He aikovat valittaa korkeimpaan oikeuteen naiseus varaa se on puhunut tässä tässä nyt jo iso petos tavallaan käynnissä ja viesti jos Yritetään nyt tämmöstä Niinkun moraalista näkökulmaa tässä nostaa esiin että Kansan ääntä pitäs edelleen kuunnellaan later on syyttänyt pääministeriä brexit prosessi tarkastelun välttelystä että kyllä Kyllä mäkin mäkin jotta jotta kritisoi niitä on edelleenkin aina sanoneet että et ei täs on kyse siitä että tätä tilannetta halutaan niinku kääntää päälaelleen on estänyt halutaan ryhtyä keskustelemaan tästä prosessista että mitä tästä seuraa ja minkälaista brexit ja lähdetään hakemaan tässä se poliittinen poliittinen valtakamppailu tulee tavallaan ei siinä että että tämä

prosessin myötä niin nyt se nyt alkuperäiset alkuperäinen viimein puoli on tietyllä tavalla ottamassa enemmän ohi ja käsissä siinä siinä brexit neuvottelupäällikkö

kansainvälisen politiikan tutkija Mikko Kuisma Kiitoksia arviostasi ne oxfordiin

nyt sitten sitä Guggenheim asia Helsinki

kesätyö kertoivat eilen uuden esityksen Sähkö Kunai museon perustamiseksi studiossa 3 Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenet Hyvää huomenta Kari Taipale äskeistä Wille Rydman kokoomuksesta ja Hannu Oskala vihreät Hyvää huomenta uusi rahoitussuunnitelma esiteltiin eilen ja kaupunginhallituksen on määrä aloittaa sen käsittely ensi maanantaina monille poliitikoille esitys tuntuu tulleen yllätyksenä Varsinkin kun hallitus Suomen hallitus ilmoitti budjettiriihessä ettei Guggenheim tulee saamaan valtion rahaa Wille Rydman Millainen Käännä tämä yllätys Ehdotus on prosessi Kyllä se jonkinnäköinen käänne Onneksi on tietysti ollu selvää että säätiö Kovasti on ollu Helsingistä kiinnostunu ja Suomessakin on ollu aktiivisia puuhamiehiä mutta itse en osannut odottaa että tämmöinen tulisi kunnes siitä mitään ennakkovaroitusta ollut saanut Kaarin Taipale Solitude

suunnitteluvaraus päättyy vuoden lopussa et joku joku toivomus sieltä tulee tää kuvittelin ehkä että sitä yritetään jatkaa sitä varausta mutta en muuta osannut sanoa juuri sanoin kyllä se oli tiedossa että toi hankintoihin valmistellaan ja aikataulullisesti tonttivaraus tosiaan loppuu vuodenvaihteessa niin oletettavaa nyt siinä kun siinä kohdassa jotain on tapahduttava ja nyt he ovat saaneet tällaisen ohituksen aikaiseksi herätys uudessa esityksessään kustannukset jakautuisivat Helsingin kaupungin ja yksityisten rahoittajien kesken 11 raha yksityistä rahaa on kerätty hankevetäjän mukaan 66,5 miljoonaa euroa ja kokenein tulee vastaan alentamalla lisenssimaksuja näin tämä nyt on artistin numeroita arviolta 130 miljoonaa euroa rakennuskustannukset kaupungin osuus olisi enimmillään 80 miljoonaa euroa Wille Rydman ja Kari Taipale Tiedän että olette pyörittelet näitä lukuja mitä niiden taakse kätkeytyy

Eilen käytiin aika paljon aikaa lukeakseni näitä aiheeseen liittyviä papereita ja se mikä oli kyllä Vähän pettymys että kun tää on säätiö ja tai tämä säätiön ympärillä pyörineet Puuhamiehet niin ovat usein ennenkin kyllä synnissä syyllistyneet vähintäänkin totuuden säästeliään sen käyttöön niin nyt tämä perinne nyt tässä jatkuu että kyllähän tämä yksityinen rahaa jota tässä nyt kovasti mainostettu niin se on hyvin suurilta osin kyllä mielikuvitus rahaa jota ei tosiasiassa ole kerätty sitä on kerätty jonkin verran mutta sen lisäksi siellä on edelleenkin huomattavan iso aukko puhutaan kymmenistä miljoonista joka on täynnä esityksen mukaan tarkoitus ottaa lainan jonka kaupunki takaa ja se mikä tekee tästä vielä erityisen erikoisen on se että sopimuksen ehtoihin kuuluu se että tämä Guggenheimin tukisäätiön pitää päästä valtionosuusjärjestelmän piiriin jonka kautta he saavat rahaa ja tätä lainaa makseta

sitten takaisin kun näennäisen yksityisen säätiön kautta mutta kuitenkin käytännössä säätiön joka edellyttää sopimuksen ehdoksi että he saavat valtionavustuksia Mikä johtaisi oikeestaan siihen että itse asiassa kun eilisen kin arvion mukaan Tää vois osuus voisi olla 1,3 miljoonaa euroa vuodessa ja ja kun tää lainanlyhennys lainanhoitokulut olis 1,65 miljoonaa arvion mukaan vuodessa niin niin tosiasiassa itseasiassa tätä lainaa maksettaisiin ja sitten käytännössä valtion kassaan kautta että raha ei ensinnäkään ole niin paljon kuin mitä on sanottu ja se ei ole ollenkaan niin yksityistä kun niitä on saanut Carita ole mitään lisättävää tähän

pajatson mutta siellä on tosiaan Tätä valtionosuus on mielenkiintoinen koska ei sinne

kurtisaani kun Määrittele näitä valtionosuus määrärahoja sittenhän sielu kaikennäköstä pikkusumma kunnia

2000000 sitten siellä on tuo tontti huolisi ilmainen sen lasku vuotta 20080606

tukea ettei se nyt ihan niin ole juuri sinut

se summa joka jotain sanotaan noin 35 miljoonaa on tätä kaupunki takana lainaa jota ei vielä ole missään olemassa novos kalaa

parpari riparin kysymyksen patterin isi tänne Mä kun ilmeisesti kuitenkin suhtauduttiin myönteisesti tähän hankkeeseen niin miltä tämä kuulostaa tämä hanke tämän kritiikin läpi katsottuna Helsinki korostan että vihreä ryhmä ei ole ottanut tähän mitään kantaa Fire ryhmä tutustuu tähän kaikessa rauhassa ja parin viikon kuluttua on valtuuston kokous jonka yhteydessä ryhmäkokous jossa sitten varmaan kirjelmä keskustelee ottaa ehkä sitten siellä siellä sitten yhtenäisempää can't aamulla Lähetäänkö syvällinen lvi-suunnitelma siis kaatui Vihreiden enemmistö vastustukseen ja vihreät ovat edellyttäneet että hänkin on kannattava kustannukset pysyvät kurissa Miten itse näet että nämä kriteerit täyttävä tunne kylmää kun mä katson tätä mutta tuota esitys meni Kyllähän tää on paljon selkeämpi ja jossa vastuut on kuitenkin niinku erotettu paljon selvää selvemmin kunnissa aiemmissa esityksissä että tässä on ihan selkeästi tuotu esiin se että kaupunki ylläpitää Talonomistaja tollasta 24%

ja sitten museosäätiö hoitaa sen museon ylläpidon sinun tavallasi näyttelytoiminnan ja kaiken sen mikä siihen liittyy tähän Mun erittäin selvästi parempi esitys kun aikaisemmat mutta kun saa nähdä sitä mitä se Kokonaisuus en lähde sinällään kieltämään Villen Villen arvioita niinku tästä kokonaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni grahn-laasonen on siis valmis esittämään että museon vuosittaista toimintamenoista tuo noin 1,3 miljoonaa euroa katettaisiin valtionosuuksilla ja lupaus varmasti voi edistää hanke läpimenoa mutta se käytännössä koskee seuraavaa hallitusta ja kyllä Jos rakastat jos arvioit että valtion rooli jos katsotaan ja kulttuuriministeriön ulkoministeri nokittelu taakse on vielä niin mikä mikäs Miten tämä sopii yhteen jos jos sitä ihan kokonaan yhtälöä Katson niin kyllähän jos Helsinkiin tämä museo syntyisi niin onnistuisi museo niinkun kokonais hankkeena Tai ei niin on täysin selvää että se tuottaa valtiolle isot verotulot joka tapauksessa tässähän Caesar Veera kokonaisvero

noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa jolloin valtiolta vois ajatella että 1,3 miljoonaa euroa satsaus olisi ihan kohtuullinen satsaus sitten Helsinkiin tämmöseen tällaisen hankkeeseen joka tuottaa valtiolle enemmän selvästi enemmän sitä tulee aina kuitenkin Kaarin Taipale

pelaa sitä että sillä onhan tämä Rakennus ja sitten Helsingin kaupungille Joka tapauksessa jos se on tässä ollu mukana tätä tukemassa mutta mun kysymys on

etelärannassa sen jälkeen jos siellä ei ole sitä museo

messut tällaisissa laskelmissa tunneleita laskea jonku Hanken hyötyjä niin helposti otetaan Ensinnäkin se työllisyysvaikutus aluksi on kunnon rakennetaan jotakin mut että tää on tietysti vähän semmosta hassua ajattelua sikäli että et Voihan periaatteessa valtion rahoilla perustaa vaikka valtio risusavotta Oy joka maksaa palkkaa ja sekin työllistää mut et onks se järkevää rahankäyttöä jättää etu Olisko se raha käytettävissä jonkin järkevämpää kielekkeinen politiikkaan on sitten kokonaan Toinen kysymys mitä sitte tulee nämä arviot siitä että paljonko guggenheim-museo lisäisi turismia ja tää on oikeastaan tietysti aivan keskeinen kysymys mutta että mikä on huomattava Vaikeaa tässä on se että meinaa hirvittävä hankala rakentaa sellasia ennuste malleja jotka oikeasti Jos ottaisi sen että paljonko joku tulevaa hanke esimerkiksi lisää Helsingin houkuttavuutta turismin kohteena ja ja turistien paikkana jättää myöskin sitte Maahan Maahan omia rahojani mutta se mikä tässä Kannattaako

Kyllä on se että Guggenheim on siis kansainvälinen museo ketju ja mitä enemmän näyttävä avataan eri kohteisiin niin sitä enemmän se brändi myöskin alkaa vähän inflatointi et se ihme Minkä Guggenheim aikanaan teki bilbaossa niin ei se kyllä sitä enää ole tehnyt myöhemmissä kohteissa koska bilbaossa se oli ainutkertaista jotakin uutta Euroopan mantereella mutta sen jälkeen Tämä onkin sitten olleet olleet tällasia ikään kuin Franchising ketjun uusia paikan avauksia eivätkä enää samalla tavalla houkuttelevia ja kiinnostavia turistikohteet Näin siis Wille Rydman että haluatko itse katson että Guggenheim Helsinki toisin Helsingin kokonaisuuteen Erkki ja palettiin to erittäin hienoja juttuja toiset ovat menossa aamuseksi Meillä on oma hieno hän joku naapurissa on hieno Emma että kokonaisuutena syntyy erittäin houkutteleva tollanen paidat turismi niinku matkailukohde ja jos ajatellaan Helsingin strategisia mihin meet Mitä me halutaan olla Me halutaan olla painottunutta Design

arkkitehtuurin taiteeseen ja jos mietitään että millä tavalla tän tyyppistä matkailua ja niinkun Helsingin rantautumista kansainvälisesti juuri tällaisiin asioihin voidaan edistää niin mun on vaikea keksiä niinku kovin paljon parempia konsteja taustavalaistus mainoskampanja tässä ja kannattaa vaan rahaa johonkin mainosmedia nostamiseen tai muuhun se on sellaista brändäystä ja matkailun edistämis tyhmä hän Itse en usko hirveen paljon et mä en usko Sit mä pistän taskuun miljoonaa sit me ostetaan mainosaikaa vaikka saksalaisilta tv-kanavilta mä en usko et sellasen tyypin

ja tällainen on niinkun kansainvälinen korkean tason museo kyllä nimenomaan luo juuri Helsingi strategioiden mukaista substanssia ei siitä pitää olla vähän valmis maksamaan ja siitä on

Emmi tulevaisuutta Ei voi tietää varmaksi se on ihan selvää että me emme voi tietää että olisiko Guggenheim 1000 matkailija 10000 matkalle tai 20000 kuten ennustetaan tai 50000 tää on riski joka pitää ottaa ja valtuutettujen rooli on nimenomaan arvioida sitä riskiä ja ehkä tässä nyt niinku se kysymys onkin se että onko onko se Onko se päivä Mikä on se niinku tavallaan setsuuri epäonnistumisen riski onko onko sitä kartat

nyt New Yorkissa Abu dhabissa sitä jo

yli Rahola rikastun valtion haluan itselleen ja silloin muistoihin kysyn

tällaista Brandy Helsingin profiili nostamiseksi että

löylystä ja tän tyyppisistä asioista ja palatakseni vielä tohon

itsestä lisää työllisyyttä sellaiset että

Yhdistä maanantaina ja jos se hyväksytään valtuuston äänestyksessä tulee marraskuun lopulla loppuun sellainen kysymys Meillä on kaikille puoli minuuttia aikaa kun pääsen päättämään omalta osaltanne jos päästä päättämään niin kyllä ei ei osaa sanoa ja miksi Wille Rydman ainakin tällä haavaa tuntus aika vaikealta kannattaa tätä hanketta koska minusta Tässä on huomattavan suuria vastuita langattomassa ollaan veronmaksajan kukkarolle ja ne hyödyt Mitä tästä mahdollisesti olisi saatavissa ne on vähintäänkin kyseenalaisia eli ei tai ehkä ei oo tällä haavaa hyvin vaikeana pitäisin tämän kannattamista Kari Taipale ensin

Vausti juridinen paper

20 sivua juristi Katja vero vero oikeutta ja niin eespäin niin se avata sieltä kaikki todella

ja jatkuu mutta edelleenkin olen

kääritty että se on se sama sisältö ja sen takia se on hyvin vaikeaa kannattaa ja Hannu Oskala korostan että vihreä ryhmä ei oo tehnyt tästä minkään näköstä ryhmä päätöstä Jamera silmän näkösi mielipiteitä itse uskon että tulen äänestämään tämän puolesta mielestäni 6,5 Miljoonan euron vuotuinen satsaus Helsingin lähestulkoon kohta viiden miljoonan euron viiden miljardin euron käyttö taloudessa on sen kokoinen riski joka meidän tulee ottaa jos me halutaan olla edelläkävijä kaupunki rohkea kaupunki joka rakentaa uutta näin erilaisia näkemyksiä Helsingin sisällä katsotaan mitä siitä tulee Kiitos keskustelusta Hannu Oskala vihreistä Kaarin Taipale asti ja Wille Rydman kokoukset

ja sitten 20 jos tiukentunut Itämeren turvallisuustilanne Jan kiristyneet Yhdysvaltain ja Venäjän välit puhuttavat nyt puhuttivat myös 20 vuotta sitten äsken kuuluu ääni kuuluu Javier Solana alle josta tuli lokakuun lopussa vuonna 96 ensimmäinen Suomessa vieraillut ja Naton pääsihteeri zalina Kiitti suomea aktiivisesta osallistumisesta Naton rauhankumppanuus ohjelmaan ja Bosnian rauhanturvaoperaatio on se on aina sanoi että Euroopan turvallisuus- tilanteeseen voi vaikuttaa olematta minkään sotilasliiton jäsen näin aiheesta raportoi Jukka Palmen Naton pääsihteeri Javier Solana käsitteli tiedotustilaisuudessaan varmalla rutiinilla Niina suomalaisten kuin ulkomaisten toimittajien kysymykset Solana teki heti aluksi selväksi Ettei hän ole houkuttelemassa sen kummemmin suomea kuin muitakaan puolet omia maita Naton jäseniksi salainen mukaanhan aattona laajentaminen ei ole mikään kilpajuoksu jossain ensimmäiseksi mä olin tullut odottaa joku

erityinen palkinto

Solana totesi myös että Nato on vain yksi Euroopan vakauteen vaikuttava järjestelemiseen Brinkley

olut olut viini

sanakirja tyhmä ja Mitkä maat menen sinne pääsevät Naton uusiksi jäseniksi Virolaisen toimittajan epäily

pääsihteeri jättiläis huomiotta Emme vielä tiedä Kenestä tulee jäseniä joten spekulointi on turhaa se on aina sanoi Se olla enää toivotti presidentiltä sinilevä hyvää terveyttä ja toivoin että Venäjän epäluulot ajanoton laajentamista kohtaan saadaan selvitettyä lähikuukausien neuvotteluissa mitään sopimuksia Venäjän kanssa ei voida tehdä ilman jeltsinin suostumusta Suolaa mä sanoin vielä pitkään mitään Littlest Pet Shop cozy

Talking vis-a-vis dragonflies Naton pääsihteeri Javier Solana tapasi aamupäivällä presidentti Martti Ahtisaaren pääministeri Paavo Lipposen ja puolustusministeri Anneli Taina

uutistoimittajana olin Aimo Nikulainen myös emu rahaliitto eläkejärjestelmät ja me eläkerahastot puhuttivat tule vanha rahaliiton mahdolliseksi esteeksi oli nousemassa

olemattomat varannot Britanniassa tehty tutkimus osoitti että esimerkiksi Saksassa Italiassa ja Ranskassa suurin osa eläkevastuu sitä oli rahoittamat Erkki Toivanen

sun päiväsi on kuin se pyysi selvitystä

Turvan Tulevaisuudesta kaikkia puolueita edustava valiokunta Terveisin auto-ohjelmat

Ehkäpä se mitä pelattiin tähtitieteelliset ensimmäinen veronmaksajien harteille on Mac rahoittamat on eläkevastuu takka jonka koko on markoissa käsittämättömät 70000 miljardia

tasaisesti eri maiden kesken Ranskassa se edustaa nyt 70% vuotuisesta kansantuotteesta Italiassa 107% Saksassa perjantaita 188 senttiä

tarkoituksellisesti väitelleet ongelmasta

että rauhoittamattomat eläkevastuut huomioitaisiin rahaliiton jäsenyys ehdoista sovittaessa samalla se vaatii kaikkia ei oo hallituksia julkistamaan eläkkeiden rahoitusta koskevat luvut kysymyshän on suunnattomasti päätöstä joka on selitetty eikun työikäisen väestön harteille siksi myös täkäläiset Urheilijat ovat saaneet uuden aseen vaatiessaan saarivaltakunta pysymään visusti kierossa ja mustat rahaliitosta Britanniassa tehty selvitys herätti kysymyksen kotimaisesta ne eläkerahastosta toimittaja Ilpo Ropponen meillä Suomessa tilanne on paljolti toisin Meillä on niin sanottu rahastoiva järjestelmä ei kuitenkaan täydellinen Meillä Suomessa on puhuttu ja suurten ikäluokkien aiheuttamasta eläke piikistä Noin viidentoista vuoden kuluttua silloin on mahdollista että kerättyjä rahastoja joudutaan purkamaan muuten eläkemaksut nousevat liian suuriksi eläkerahasto Missä on runsaat 200

Radio markkaa neljäsosa kaikista eläke vastuista

Pentti Kostamo kyllä meilläkin tietysti täytyy rehellisyyden nimessä sanoa että että että että suurin osa maksusta menee juoksevien nyt maksussa olevien eläkerahaston ehkä vahvuus on on on siinä että että että sillä pystyttäisiin maksamaan noin kuuden vuoden eläkkeet

katsauksen toimittajana Tuukka Pasanen

ajatus siellä käydä ihmekukan hän keskustelua mutta myös

ei oo ihana jatko analyysinsä kun puhelinhaastattelu jäi

Hyvä päivä jatkaa tässä Yle Uutiset kello 9 ja Merja windia Hyvää huomenta lääkealan valvontaviranomainen

sulkemiseen jos apteekissa on sattunut vakavia väärinkäytöksiä nyt apteekin sulkemisesta voi määrätä vain poliisi eilen ilmeni että lahtelainen Renkomäen apteekki on myynyt asiakkailleen vääriä lääkkeitä apteekki on saanut fimealta kirjallisen varoituksen apteekki oli myynyt vahvempia ja miedompia lääkkeitä kuin resepteissä oli määrätty Fimea on saanut eilisen jälkeen runsaasti asiakkaiden yhteydenottoja lahtelais apteekin toimintaan liittyen kertoo pimeän johtaja Eija Pelkonen Pelkosen mukaan virasto tarvitsee lisää toimivaltuuksia väärinkäyttötapauksia

Sändningar

  • fr 11.11.2016 8.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vierailee Oulussa pääministeri Juha Sipilän kutsusta. Miksi juuri Oulu, mitä vierailu Oululle ja Pohjois-Suomelle merkitsee? Minkälainen on EU-maa Suomen suhde suureen naapuriin Venäjään nyt, pakotteiden ja vastapakotteiden aikana? Siitä keskustelevat europarlamentin jäsenet Heidi Hautala Vihreistä, Merja Kyllönen Vasemmistoliitosta ja Henna Virkkunen Kokoomuksesta. Turkissa pidätetään kansanedustajia. Pohjoismaisten vasemmistopuolueiden kansanedustajat ovat Turkissa tutustumassa tilanteeseen. Paikalla on muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Kansalaisaloitteen eläkeindeksin muuttamisesta on allekirjoittanut 84.000 kansalaista. Mitä eläkkeenmaksamisen perusteiden muuttaminen tarkoittaisi käytännössä? Keskustelemassa aloitteen liikkeelle pannut entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen Sosialidemokraateista ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen. Maailmassa on jälleen monta uutta epävarmuustekijää. Ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio pohdiskelee pahan arkipäiväistymistä. Toimittaja Sakari Kilpelä.

  • Viron uudet tuulet, keskustelemassa toimittaja Rain Kooli ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik. - Suomen maakuva kirkastuu, Suomen vahvuuksia arvioi ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman. - Kärsimyksen kuvat, mitä tunteita kuvien odotetaan herättävän? Vieraana perjantaina Helsingin yliopistosta väittelevä Noora Kotilainen. - Ulkomaanlehdet, venäläisiä lehtiä on lukenut Erkka Mikkonen. Ykkösaamun toimittaa Olli Seuri.

  • Vieraana sisämisteri Paula Risikko (kok.) - miten vastata väkivaltaan ja vihan ilmapiiriin kasvamiseen Suomessa? - Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen tulokset, miltä suomalaiskoululaisten osaaminen näyttää? Keskustelemassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja koulutussosiologian ja -politiikan professori Hannu Simola Turun yliopistosta. - Onko sota huumeita vastaan hävitty? Kolumnistina Marko Kilpi. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Italian kansanäänestys, suurlähettiläs Janne Taalas. Italia, Itävalta ja EU, tietokirjailija Anton Monti ja tutkija Johanna Rainio-Niemi, Helsingin yliopisto. Sananvapaus Suomessa, Anu Koivunen, Tukholman yliopiston mediatutkimuksen professori, Sylvia Bjon, Hufvudstadsbladet, Politiikan toimittajat ry:n puheenjohtaja ja Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi. Kolumni, Heidi Hammarsten. Toimittajana Olli Seuri.

  • Mielipidetiedustelu, tutkija Erkka Railo, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus. Suomalaisten maanpuolustustahto, MTS:n pääsihteeri Heli Santala ja Nuorisotutkimusverkoston tutkija Tiia Laukkanen. Politiikan viikko, Kristiina Tolkki. Italia kansanäänestyksen alla, suurlähettiläs Janne Taalas, tutkija Tuomas Iso-Markku, UPI ja Italian-tuntija, valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen. Ysärikatsaus, Kaija Kellman. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Aleppon siviilien ahdinko, SPR:n kansainvälisen avustustyön päällikkö Kalle Löövi, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ja kapteeni Oscar Lassenius, Maanpuolustuskorkeakoulu. Yle ja pääministeri, JSN:n entinen puheenjohtaja, tietokirjailija Risto Uimonen. Guggenheim, apulaiskuapunginjohtaja Ritva Viljanen ja arkkitehti, Arkkitehtilehden päätoimittaja Jorma Mukala. Ulkomaanlehdet, Risto Vuorinen, Tallinna. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Asiaa Slushista, haastateltavina Slushin toimitusjohtaja Marianne Vikkula, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta, ja M-Files Oy:n perustaja ja teknologiajohtaja Antti Nivala. Uusiutuva energia ja EU:n komissio, kirjeenvaihtaja Petri Raivio. Kittilän kunnan sotkut, puhelimessa Tarmo Salonen, Kittilän kunnahallituksen 2. varapj., studiossa Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa.Kolumnistina Rysky Riiheläinen. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Vaasa haluaa pitää sairaalansa, päivystyshoidosta keskustelemassa kansanedustajat Anna-Maja Henriksson (r.) ja Susanna Koski (kok.) sekä aluetieteen professori Hannu Katajamäki. - Etelä-Korean presidentin ahdinko, haasteltavana Sitran asiantuntija Teppo Turkki. - Myanmarissa 30 000 rohingyavähemmistön jäsentä on paennut turvallisuusjoukkojen väkivaltaa. Vieraana tietokirjailija Tove Selin. - Kolumnistina Anne Brunila. Ykkösaamun toimittaa Olli Seuri.

  • Irakin tilanne, vieraana maasta juuri palannut toimittaja Tom Kankkonen. - Turvapaikanhakijoiden palautukset, ryhdytäänkö hakijoiden hakemuksia käsittelemään uudelleen Irakin turvallisuustilanteen muuttumisen vuoksi? Vieraana Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.
    - Ranskan presidentinvaalien asetelma, keskustelemassa populismin tutkija Laura Parkkinen ja toimittaja Annastiina Heikkilä. - Kolumni Jari Ehrnrooth. Ykkösaamun toimittaa Päivi Neitiniemi.

  • Halllituksen energia- ja ilmastostrategia - miten Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa? Keskustelemassa kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.) ja Satu Hassi (vihr.) sekä Öljy- ja biopolttoaine ry:stä toimitusjohtaja Helena Vänskä. - Saara Aalto X Factorissa, miten kilpailu jatkuu? Kulttuuriasiainhoitaja Pirjo Pellinen Suomen Lontoon suurlähetystöstä. - Vienninedistämishanke Team Finland laitetaan remonttiin, vieraana alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori. -Ysärikatsaus - mistä meillä puhuttiin 20 vuotta sitten? Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Alkoholilaki muuttuu, vaikutuksista keskustelemassa toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksestä, Raittiuden ystävät-yhdistyksen asiantuntija Emilia Laine ja erikoistutkija Pia Mäkelä THL:stä. - Saksan rooli EU:ssa, vieraina tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista ja yliopistonlehtori Kimmo Elo Turun yliopistosta. -Ulkomaanlehtikatsaus Lontoosta, toimittajana Pasi Myöhänen. -
    Finlandia-palkinnon saaja julkistetaan iltapäivällä, vieraana valintaraadin puheenjohtaja Juha Roiha. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selonteon merkitys, keskustelemassa eduskunnan UAV:n jäset Aila Paloniemi (kesk.), Paavo Arhinmäki (vas.) sekä ulkoasiainvaliokunnan varajäsen ja Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) - Tuoreessa raportin mukaan Suomi ei kykene yksin varmistamaan kansallista huoltovarmuutta. Vieraana Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Raimo Luoma
    - Raportti Pohjois-Irakista, paikalla toimittaja Tom Kankkonen. Kolumnisti Juho Saari pohtii eriytyvää Suomea. Ykkösaamun toimittaa Jari Niemelä.

Klipp

  • -Sellaista opetusta natsi-Saksasta ei ole sisäistetty, etteikö näitä samoja ongelmia, jotka tuottivat aikoinaan natsitotalitarismin, voisi jossain muodossa ilmaantua uudestaan, pohtii valtio-opin dosentti Tuija Parvikko.

    Natsiliikkeet elävät ja kukoistavat Euroopassa. Hakaristilippujen alla marssitaan siellä ja täällä. Arkipäiväistyykö paha ja sopeudutaanko natsismin nousuun? 1930-luvun Saksassa sopeuduttiin.

    Saksalainen filosofi Hannah Arendtin raportti "Eichmann Jerusalemissa" on suomennettu. Teoksessaan Arendt muotoilee käsitteen "pahuuden banaalius", "pahuuden arkipäiväisyys".

    Otteita kirjasta lukee Margit Alasalmi. Toimittaja on Sampo Vaarakallio.

  • Missä menee raja palautteen ja painostuksen välillä?
    Kansalaisten luottamuksesta mediaan ja journalismista Ykkösaamussa keskustelemassa Tukholman yliopiston mediatutkimuksen professori Anu Koivunen, Politiikan toimittajat ry:n puheenjohtaja, Hufvudstadsbladetin toimittaja Sylvia Bjon ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi.

    Toimittajana Olli Seuri.

  • Tuorein puoluekannatusmittaus kertoo, että SDP pysyi ykkösenä, mutta kisa kärjessä on kiristynyt. SDP:n ja kokoomuksen kannatus on kesän jälkeen noussut. Keskusta notkahti lokakuussa, mutta korjasi nyt hieman asemiaan. Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan toissa viikon nousun jälkeen viime viikonvaihteesta eli viimeisellä tutkimusviikolla keskustan suosio taas notkahti. Käänsikö Sipilä-kohu tuulen? Asiaa kommentoi tutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Pääministeri Juha Sipilä joutui torstaina kovan arvosteluryöpyn kohteeksi eduskunnan kyselytunnilla. Myrskyn silmään joutunut pääministeri sai vastailla opposition kysymyksiin siitä, mikä on Ylen asema ja onko pääministeri yrittänyt painostaa siihen, mitä Yle julkaisee. Pääministeri Sipilä oli lähettänyt Yleisradion toimittajalle kymmeniä sähköposteja, koska hänen esteellisyyttään kyseenalaistettiin viime viikolla Talvivaaran rahoituspäätöksissä. Politiikan toimittaja Kristiina Tolkki seurasi keskustelua.

  • -Kiista on onneksi menossa ohi, mutta tässä on se puoli, että kumpikaan ei voi antaa periksi. Yle ei voi alistua eikä pääministeri voi sulkea suutaan. Hänellä on oikeus esittää kritiikkiä tiedostuvälineiden toiminnasta.
    Sipilä-kohu alkoi Ylen tekemästä pääministeriin liittyvästä Terrafame-uutisesta ja johti syytöksiin, jonka mukaan pääministeri Sipilä olisi puuttunut Ylen uutisointiin.
    Asiaa kommentoi kokenut journalisti, tietokirjailija Risto Uimonen.Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Eduskunnassa perustuslaki- ja hallintovaliokunta alkavat tänään käsitellä hallituksen esitystä kuntalain muuttamisesta. Kuulostaa melko viattomalta, mutta kysymys on yhden kunnan eli Kittilän virkarikoksista epäillyn valtuustoenemmistön kaitsemisesta laillisuuden poluille. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia siten, että laissa säädettäisiin poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Lisäksi säädettäisiin tarkemmin kunnan velvollisuudesta pidättää luottamushenkilö luottamustoimestaan sekä hallinnon järjestämisestä poikkeustilanteissa.
    Ykkösaamussa Sakari Kilpelän haastateltavan Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa, jonka johtama lehti on yli kahden vuoden ajan johdonmukaisesti selvitellyt Kittilän luottamusmiesten toiminnan asiattomuuksia, ja jonka seuraksena Lex Kittilä -esitystä voi hyvin pitää.
    Kittilän kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Tarmo Salonen on sitä mieltä, että kuntalain muutosesityksessä on demokratian vastaisia piirteitä.

  • -Francois Fillon onnistui profiloitumaan muutoksen tuojana. Fillonia ei kannata vielä julistaa presidentiksi, koska Ranska ja Ranskan vaalit ovat tunnettuja yllätyksistään, toteaa toimittaja Annastiina Heikkilä.
    -Ranskassa mikään ei ole yksinkertaista. Fillonin nousu oli mustan hevosen nousu, tietää tutkija Laura Parkkinen.

    Ranskan keskustaoikeiston ehdokkaaksi ensi kevään presidentinvaaleissa valittiin kovan linja talousuudistuksia ajava Francois Fillon. Kuinka hyvän vastuksen hän antaa gallupsuosiossa porskuttavalle äärioikeiston Marine Le Penille? Puhelimen päässä Pariisista toimittaja Annastiina Heikkilä. Päivi Neitiniemen haastattelussa myös populismin tutkija Laura Parkkinen.
    Kuva: Juha Nurminen

  • Ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen on juuri palannut viikon pituiselta matkalta Pohjois-Irakista ja Mosulista.
    -Irakilaisen Mosulin kaupungin takaisinvaltaus ääri-islamistiselta Isis-järjestöltä etenee, mutta siviilien kannalta aivan liian hitaasti. Mosulissa taistelujen keskellä elää satoja tuhansia ihmisiä. Kaupungista on paennut noin 70-tuhatta ihmistä, mutta paenneiden määrä on huolestuttavan pieni, kertoo Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.
    Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Kuinka Suomelta sujuu siirtyminen hallituksen kaavailemiin energiamuotoihin?
    Hallitus esitteli torstaina kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Strategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa sen käsittelyn ensi viikolla.
    Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ja ja keinoja puntaroivat kansanedustajat Katri Kulmuni keskustasta ja Satu Hassi vihreistä sekä Öljy- ja biopolttoaine ry:stä toimitusjohtaja Helena Vänskä. Toimittaja on Sakari Kilpelä.
    Kuva: Raine Martikainen/Yle

  • Huoltovarmuuden turvaamisessa huolehditaan perinteisistä vilja- ja kivihiilivarastoista mutta myös esimerkiksi sähkö- ja tietoverkkojen toimivuudesta.
    Ulkopolittisen instituutin tiistaina 22.11.2016 julkaistussa raportissa sanotaan, että "uhkia on yhä vaikeampi havaita ja ne ovat usein valtion kontrollin ulottumattomissa". Mitä tämä tarkoittaa ja miten Suomen huoltovarmuutta tulisi kehittää? Haastateltavina johtaja Raimo Luoma ja infrastruktuuriosaston johtaja Sauli Savisalo Huoltovarmuuskeskuksesta. Toimittajana Jari Niemelä.

  • -Esimerkiksi Itämeren piirissä kaikki valtiot nostavat puolustusbudjettiaan, vakuuttaa puolustusministeri Jussi Niinistö.

    Suomen tulevista hävittäjistä on jo ankara lobbaus käynnissä. Mm. hävittäjäkaupoista linjataan tulevassa ensimmäisessä puolustuspoliittisessa selonteossa, jota hallitus viimeistelee parhaillaan. Puolustusministeri Jussi Niinistö pohti Yle Radio Yhden Ykkösaamussa mm. selonteon tarvetta, hävittäjiä ja Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin Nato-linjauksia. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • -Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen, että kaikki metsän ja puun käytön lisääminen olisi hiilineutraalia. Näin ei ole. Kun puuta poltetaan, siitä syntyy päästöjä. Hiilen sitoutuminen takaisin metsiin kestää vuosikymmeniä ja päästövaikutukset ovat lähes samat kuin fossiilisilla polttoaineilla, sanoo Suomen Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

    Marrakeshin ilmastokokous on päättyy tänään. Suomen hallitus päättää omista energia- ja ilmastolinjauksistaan ensi viikolla. Suomi yrittää saada EU:ta ymmärtämään, että Suomen metsät toimivat hiilinieluna.
    Marrakeshin ilmastokokouksessa on jatkettu Pariisin ilmastosopimuksen teknisten mekanismien ja sääntöjen luomista. Miltä kokouksen lopputulema tällä hetkellä näyttää?

    -ilmastoa ajatellen meidän pitäisi Suomessa pidentää kiertoaikaa eli antaa metsien kasvaa vanhemmaksi ennen kuin ne hakataan. Meidän tulisi suosia puunkäyttöä pitkäkestoisiin tuotteisiin kuten sahatavaraan ja puurakentamiseen ja vähemmän lyhytkestoisiin kuten papariin ja selluun. Nyt hallitus kannustaa puunkäyttöä suoraan energiaksi, selluksi ja paperiksi. Se ei ole sellaista biotaloutta, joka auttaa pääsemään päästövähennyksiin. Hallitus suunnittelee 15 miljoonan kuution lisäämistä hakkuisiin vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen metsät muuttuisivat hiilinieluista hiilidioksidilähteiksi. Onneksi Eu:sta on tulossa järjen ääntä, että joudumme vakavasti miettimään metsien käyttöä ilmaston ja luonnon kannalta, pohtii Harkki.

    Toimittaja on Ykkösaamun Olli Seuri.

Lyssna också