Sohkarsohkka (Sápmi)

to 15.9.2016

  • 9 min
  • tillsvidare

He is known in Sápmi for his "aggressive art", that many think its too political. Anders Sunna was born in 1985 In Swedish side of Sápmi, but their family started to fight for their right for reindeer herding already in 1971. So conflict is a part of his life, but he says he is not a terrosist:" as picasso says, art is a lie that shows the truth." Now Anders Sunna is one of the best known young sámi artists specialized in graffitis. Last piece he made in Alta, Norway raised a huge debate because its violent metaforas tied to Saami people. Now he has finalized a new piece of art in Oulu, Finland.
Reporter: Martta Alajärvi

Sändningar

  • to 15.9.2016 22.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Kanadas leat jo ollášuhttán duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna ja Kanada stáhta lea bivdán ándagassii sin álgoálbmogiin buot dain láhttenvugiin, maid leat dagahan álgoálbmogiidda. Dál lea sámis easkka ságastallan álgán. Muhto go ášši orru ovdáneamen nu njocet, de Giron Sámi teahter dagai dás teahtera, čalmmustahttindihte manne lea dehálaš duođai čađahit dákkáraš proseassa maiddái sámis, go Kanadas leat dahkkan. Teahtera bagadalli Pauliina Feodoroff rahpá teahterbihttá duogážiid, go seammás neavttárat Sarakka Gaup ja Elina Israelsson muitaleaba, movt lea duohta muitalusaid neaktit.

    Doaimmaheaddji, Hánno Heaika Ásllat Ánde dahjege Aslak Paltto.

  • Jos it dieđe mii lea gákti ja it leat sápmelaš, sáhtat dán áigge šaddat seamma bivnnut go satu Taavitsainen. Outi Länsman ja Anni Koivisto čuvvo ja oassálaste okta dain suoma bivnnuheamos twitter ságastallamiin, ahte mii lea álbma gákti ja gii oažžu geavahit dan. Naba makkár lea áslaga gákti-gate FB-live sáddagis? beassážat hurggihedje, muhto Felgen Orkester varás musihka čuoddjá fárgga miehtá Suoma radioin. Petter Tretnes Hansen lohká joavkus leamaš hoahpus beassážat, muhto árvidii ahte gál suopmelaččat muhttumin áddejit felgena musihka. Sámesoahpamuš ságat ja geahppa politihka maiddái.
    Láidesdeamen, Heli ja Ásllat.

  • Pessijái kunnen ečtra kuhes šohkka! Muštáh-uv kost Aaslâk lâi tijmá? Nabai Martta vuosmuš kerdi Sukkâršookist? Tovláás mainâsij lasseen vorâs muusik já olâttâsmaneh. Studiost Aaslâk já Heli.

  • Sámi ávvuvahkus Troanddimis vuosttaš eahkeda ožžon teahterbihttá Co2lonial Nation lea ollen Anárii ja bagadalli Pauliina Feodoroff rahpá SŠ:ai ahte bihttá lea ovttalagan duohtavuođakomišuvdna, mii doaivumis lea veahkin čoavdimen ságastallama sámiid garra vásáhusaid iešguđege riikkas. Seammás pálnegoahtit jo beassážiid ja gullát Guovdageainnu Sámi beassášfestivála tipsaid boahtte vahkkui. Naba gávttiin čiŋádit 365/24/7? Gálbbeoaivi dahje Sunna Valkeapää post-Tråante šaddai de hástalus dahkat gávttis fas sihke árga- ja feastabiktasa. Manne ja movt sus lea mannán go leat ollen 61. beaivái?
    Studios Áslat Paltto ja Heli Huovinen.

  • Sápmi ságastalla odne Deanu soahpamušas, Ruošša sámemedias, sámi giđas ja dieđusge ođđa sámemusihkas! Dán sáddagis gullat máilmmepremiera ISÁK –joavkku bihtás – Sohkaršohkas mielde Ella Maria Haetta Isaksen. Maiddái Jon Henrik Fjällgrena ođđa musihka viimmat mis! Studios Anáris Ásllat ja Oulus Linda.

  • Bearjadaga galgá Ára joavku doallat Johkamohkis vuosttaš virggálaš konsearta sin goalmmát skearrus - Girkásit. 2010 almmuhuvvui vuosttaš skearru ja nubbi skearru jagis 2014. Seamma jagis de 2014 Simon Issát Marainen massii guokte nuorát vieljja geat heavvanedje iešsoardimis jagi siste. Skearru lea sunno muitun ja Simon doaivu ahte mii nágodit ain boahtteáiggi oaidnit čuovgadin, eatge dárbboš dáinna gillát, bohtos mii boahta.

    Doaimmaheaddjin: Aslak Paltto

  • Indigenous film makers are validated by the world. Now we got the tools in our hands. We had the first maori university, says Libby Hakaraia, leader of the maoriland filmfestival and director of the movie “the lawnmover men of Kapu”. Pakeha or Non maori people are allies, they come with the sense of humility, it’s about working together”: says Tainui Stephens, who has made many and produced even more maori movies, like The dead lands. How is the lifeworld of a Maori film maker? Disneys Moana and Frozen and the ethics behind these movies, how does an indigenous film maker solve these puzzles? In conversation also the artistic director of the Skábmagovat filmfestival, jorma Lehtola.

    Reporter: Aslak Paltto

  • Dáidda lea šaddan sunnje dat buoremus vuohki ovddidit dovdduid. Barggadettiin journalistan máret Anne Sara dovddai ahte ii nagot dadjat ja addit visot, go ferte jurddašit objektiivalaččat. Dál lea son nuppi háve ordnemin Pile O Sápmi Romsii, gos ođđajagimánu 23.-28. beaive galget čalmmustahttit sámi vuoigatvuođaid, seammás go su vieljja Jovsset Ánte Sara lea dikkis Norgga stáhta vuostá. Máret Ánne lea ovttas Elle Sofe Henriksenin álggahan Dáiddadálu Guovdageaidnui.

    Doaimmaheaddjin: Aslak Paltto ja Heli Huovinen

  • Sunnje luohti lea leamaš vuođđun olles mánnávuođa, muhto de ieš váljjii čálligoahtit lávlagiid go lei 15-jahkásaš. gárasávvonis bajásšaddan, muhto mátta-sápmai fárren Hanna Nutti ja dál almmustahttán 2 singela - Hold me Like I´m Her ja Fool. Sámeradio jienasteamis Hold me Like I´m Her šaddai jagi 2016 buoremus bihttán. Muh manne son manai Londonii skuvlii ja leago dasa čilgehus manne son ii juoigga? Jagis 2017 almmustahttá son iežes vuosttaš skearru, gos gullát maiddái sámegielat lávlagiid.

    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto ja heli Huovinen

  • Moskovas ordnejuvvoi Suoma ambassádas davviguovluid álgoálbmogiidda luondujournalisma ja media-seminára, man ulbmilin lei skuvlet nuoraid čalmmustahttit ja ovdanbuktit iežaset guovlluid váttisvuođaid. Aleksandr Slupachik lea Lujávrris eret ja bargá eaktodáhtolaččat guoladaga sámi radios vai Ruošša sámiidda livčče eambbo fálaldat. Slubachik lohká dili hui váttisin ovddidit áššiid, go ii leat ruhta. Liikká sii barget nuoraid prográmma. Nuraš inn joavku buvttada sáttaga ruoššagillii ja veháš Kildin sámegillii, muhto ii oktage máhte albmalahkai hállat Kildin giela.

    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto

  • Son galleđii geasset sámis ja liikostii Sápmai nu ollu ahte hálidii boahtit fas ruovttoluodda. Elise Olsen lea eret Ruonáeatnamis, muhto studere Köpenhammanis engineer-oahpu go dan ii sáhte čađahit ruovtturiikkastis. Elise geahččái beaivváš-teahtera ođđa bihttá Mávssaheapmi Anáris ja sunnje lei hui álki buohtastahttit filmmain mas sisabahkkemat ja ruvkedoaimmat leat guovddážis. Doaimmaheaddji: Aslak Paltto

  • Oabbá guovttos Inger Biret Kvernmo Gaup ja Sara Marielle Gaup Beaska go maiddái Sofia Jannok gallededje Davvi Dakotas moadde vahkku dassá. Inger Biret gearggai orrut vahkku Standing Rock váldoleairras gosa álgoálbmogat miehtá máilmmi leat čoahkkanan vuostálastit Dakota Access Pipeline huksemiid. Gaup mielde leairras vuostáiváldin lei dego boahtit iežes fulkiid lusa. Dološ indiánaid einnostusa mielde buot ivnnit dálkkodan juvllas (medicine Wheel) čoahkkanit dáisdalit čáhppes gearpmáža vuostá js sámit ledje dat váilovaš liŋkka. Inger Biret Gaup áiguge vuolgit ruovttoluodda Amerihkii.
    Doaimmaheaddji: Aslak Paltto

Klipp

  • A Tribe Callled Red finai vuosttaš geardde Sámis, Riddu Riđđu-festiválas 11.7.2014.

    Govven: Aslak Paltto/YLE Sohkaršohkka

Lyssna också