Kultakuume

on 14.9.2016

  • 4 min
  • tillsvidare

Kolumnisti Marjo Niemi luki lausuntokierroksella olevan Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025. Kulttuuripolitiikassa on nyt kuuminta rahoituksen monipuolistuminen.

Sändningar

  • on 14.9.2016 14.55 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Itsenäistynyt Suomi luotti miehiseen uhoon ja naistaitelijat työnnettiin syrjään. Tampereen taidemuseon "Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa" -näyttely nostaa esille 1900-luvun alun tuntemattomaksi jääneet naiset.

    Onko tulevaisuuden Suomessa vain yhteen taiteenalaan keskittyneitä kaupunkeja? Museoiden, teatterien ja orkesterien valtionrahoitus halutaan uudistaa. Rahoitusmallin vaikutuksista kulttuurin käyttäjien elämään ovat keskustelemassa VOS-työryhmän puheenjohtaja muusikko Jaakko Kuusisto, työryhmän jäsen, Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi ja sekä teatteriohjaaja ja kirjailija Aino Kivi.

    Aikuisella iällä voi rakentaa itselleen uuden, taiteilijan identiteetin. 54-vuotias konsultti Vesa Purokuro teki sirkusesityksen siitä, millaista on uskaltaa muuttua taiteilijaksi.

    Säveltäjä Erik Lindströmin flyygeli sai uuden kodin Hietsun paviljongista. Sunnuntaina Hietaniemen puupaviljongissa Helsingissä käynnistyy kahvikonserttisarja, jossa pianisti Emil Holmström ja viulisti Eriikka Maalismaa soittavat Mozartia ja Schumannia.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Iikka Vehkalahti jäi pari vuotta sitten eläkkeelle Ylen Dokumenttiprojektin tuottajan tehtävästä ja perusti oman tuotantoyhtiön. Hän on yksi Machines-dokumenttielokuvan tuottajista. Rahul Jainin ohjaama Machines sai Suomen ensi-esityksensä tammikuussa Helsingin Docpoint-festivaaleilla. Dokumentti kertoo intialaisesta kangastehtaasta, niistä epäinhimillisistä oloista, jossa valmistuvat Zaran ja muiden länsimäisten suurten vaatemerkkien kankaat. Kultakuumeen haastattelussa Vehkalahti pohtii dokumenttielokuvien suosion kasvua ja internetin vaikutusta dokumenttien leviämiseen. Toimittaja on Mari Lukkari.

  • Kokkolan talviharmonikassa kantaesitetään Kalevi Ahon harmonikkakonsertto.

    Netta Skog siirtyi klassisesta haitarinsoitosta digiharmonikalla soitettavaan heviin ja populaarimusiikkiin. Suomalaisen haitarimusiikin historiaa avaa harmonikkataiteilija, professori Matti Rantanen.

    Muotoilija ei luo taidetta vaan kaupallista tuotetta, sanoo Markku Piri. Pirin suunnittelema uniikkilasikokoelma ja Eurokankaalle suunnittelemat sisustuskankaat lähtevän maaliskuussa pitkälle kiertueelle Italiaan.

    Jean-Louis Sauvat’n hevoset laukkaavat Ranskan suurlähetystöön. Ranskalaistaiteilija on maalannut ja veistänyt 60 vuotta – ja ratsastanut 35 vuotta. Hänen tavaramerkikseen muodostunut hevosaiheinen taide valloittaa Ranskan suurlähetystön Kaivopuistossa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Meneillään on vahva dokumenttielokuvabuumi. Dokumenttien levitys menee enemmän ja enemmän verkkoon. Kultakuumeen haastattelussa Iikka Vehkalahti, yksi Machines-dokumenttielokuvan tuottajista.

    Raadollinen ja brutaali kuva ihmisestä. KOM-teatterin Kokki, varas, vaimo ja rakastaja perustuu Peter Greenawayn kulttielokuvaan. Makaaberi tarina antaa näyttämön pimeydestä tähän aikaan pulpahtaneelle mölylle. Onko fiktio siirtynyt näyttämöltä sen ulkopuolelle, kysyy ohjaaja Riiko Saatsi.

    Kolumnisti Otso Kantokorpi puhuu keskeneräisyyden arvosta ja kaipuusta Sansibariin.

    Radion sinfoniaorkesteri on konserttikiertueella Venäjällä. Eilen orkesteri piti ainutlaatuisen konsertin Viipurissa, jossa RSO on viimeksi esiintynyt sota-aikana.
    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Mari Lukkari.

  • Suomen kulttuurirahaston kulttuurijournalismin mestarikurssilaiset kirjoittivat antologian, joka on jaettiin ilmaiseksi kirjastoihin ja kahviloihin. Kulttuurijournalismin haasteita ja vastuuta miettivät toimittajat Sonja Saarikoski ja Anton Vanha-Majamaa.

    Rakkaus valtaa museot helmikuussa. Kultakuume tutkii, millaista rakkautta on tarjolla neljän pääkaupunkiseudun museon yhteisnäyttelyssä.

    Etelä-Karjalan keskussairaala Lappeenrannassa saa oman taidelainaamon. Kaakon taideyhdistys on toteuttamassa syksyllä kokeilun, jossa sairaalan potilaat voisivat lainata taidetta omiin potilashuoneisiinsa.

    Kuvaitaiteilijoiden ystävyys synnytti poikkeuksellisen taiteellisen yhteistyön. Melek Mazisi ja Anna-Maija Aarras ovat vanhoja ystäviä 30 vuoden ajalta. Tänään ystävykset julkistavat yli kaksi vuotta yhdessä työstämänsä teoksen.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Maahanmuuttajat oppivat suomenkieltä vauhdilla - kuukauden opiskelun jälkeen sujuu jo radiohaastattelu suomeksi. Suomen kielen oppimisen ja opettamisen haasteista kertovat S2-opettaja Anna Nylund ja Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattori Nina Thurin.

    Helsingin taidemuseo HAMissa Tove Janssonin freskot heräävät henkiin tekniikan avulla. Museokävijä voi käynnistää mobiilisovelluksen, jonka kautta freskojen kuvien keskelle putkahtavat puhumaan muotitoimittaja Sami Sykkö ja luontotoimittaja Minna Pyykkö.

    Teatteriohjaaja Juha Luukkoselle luettiin lapsena iltasaduksi Tuntematonta sotilasta. Linnalla on osansa siinä, että Luukkosesta tuli taiteilija. Viime torstaina tuli ensi-iltaan Luukkosen kolmas Linna-ohjaus, kun Täällä Pohjantähden alla esitettiin Seinäjoen kaupunginteatterissa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

  • Palkittu elokuva Kuun Metsän Kaisa Berliinissä. Kaisa Gauriloffin kolttasaamelaisesta sadunkertojasta kertova elokuva avaa tänään alkuperäiskansoista kertovan esityssarjan Berliinin elokuvajuhlilla.

    Tanskalainen käsitetaiteilija Olafur Eliasson tuo taidemuseoon valoa, optiikkaa ja maisemaa. Kuvataiteilija Tuula Närhinen ja nykytaiteen tutkimuksen professori Hanna Johansson pohtivat, millaista taidetta taiteilijan ja luonnon välinen vuoropuhelu luo.

    Lintujen taidemaalari on käki. Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä museossa voi katsella linnunmunia, jotka ovat kuin taideteoksia.

    Jarmo Mäkilä käsittelee yhteiskuntaa, maalaustaiteen historiaa, populaarikulttuuria, erotiikkaa ja miestä. Nyt Mäkilän tuotanto on esillä Sara Hildénin taidemuseossa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Runous on uusi rukous. Kymmenen runoilijaa ja satakunta ihmistä kokoontuivat runousaamiaiselle, jossa runoilivat mm. idean isä rap-artisti Tommy Lindgren ja runoilija Anja Erämaja.

    Miten parannetaan haava, jonka kiusaaminen lapseen jättää? Elina Hirvonen ja Ville Tietäväinen pohtivat esimerkiksi tätä tehdessään lastenkirjaa Näkymätön.

    Kiusaamisesta ja sen normalisoitumisesta aikuisten maailmassa puhuvat kirjan "Jo riittää – irti kiusaamisesta ja kiusaajista" toimittaneet psykologit Satu Kaski ja Vesa Nevalainen.

    Madetojan Pohjalaisia juhlistaa 70-vuotiasta Tampereen oopperaa. Samaisella oopperalla aloitti Tampereen oopperayhdistys toimintansa Jatkosodan jälkeen vuonna 1947.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

    Kuva: Ville Tietäväisen kuvitusta Elina Hirvosen lastenkirjaan Näkymätön / Kuva: Lasten Keskus

  • Hyväkuntoinen Toipilas kiertää ympäri Suomen. Kultakuume pääsi seuraamaan, kun Helen Schjerfbeckin taulua valmisteltiin kiertueelle osana Ateneumin juhlavuoden ohjelmaa.

    Sanat ovat tekoja, sanoo kielifilosofi. Filosofi Risto Koskensilta suomensi kielifilosofi J. L. Austin puhetekoteorian klassikon ja kertoo, miten painavia valtaapitävien puheteot ovat.

    Naisklovneriaa vai vain klovneriaa? Naisklovneria Punainen helmi käynnistyy tänään.

    Kultakuumeen kolumnisti kirjailija Riina Katajavuori puhuu mm. siitä, miksi Paperi T:n runoteos on hyvä runouden lukemisen aloituskirja.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

  • Tove Jansson on elämänsä taitekohdissa Svenska Teaternin näyttämöllä. Sammuuko Savonlinnan, idän suuren kulttuurikaupungin tähti?

    Svenska Teatern tuo lavalle kaksi eri-ikäistä Tove Janssonia. Vuonna 1949 väärinymmärretty taitelija matkaa Kotkan ja Helsingin väliä ja 22 vuotta myöhemmin vapautta janoava Tove valmistautuu maailmanympärysmatkaan. Kultakuumeessa TOVE-näytelmästä puhuvat ohjaaja Fiikka Forsman, vanhempaa Tovea näyttelevä Ylva Ekblad ja taiteilijan kumppaninTuulikki Pietilän roolin tekevä Helen Willberg.

    Savonlinna on ollut idän suuri kulttuurikaupunki. Tällä vuosituhannella kaupungin tähti on laskenut. Karsimispolitiikka näkyy kulttuurissa: teatteri siirrettiin konserttitaloon, ensi vuonna lakkaa opettajankoulutuslaitos. Onko käynnissä kulttuurin kujanjuoksu? Tätä pohtivat taidelukion entinen rehtori Riitta Moisander, teatterinjohtaja Taava Hakala sekä muusikot Joose Keskitalo ja Lauri Ainala.

    Teatterintekijä Anu Koskinen havahtui 1980-luvulla ilmastohuoleen. Nyt ennusteet, joita silloisille lukiolaisille näytettiin, ovat toteutuneet. Koskinen on työryhmineen on tehnyt esityksen Tältä planeetalta. Hän on itse oivaltanut, että yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoista huolestuttavien asioiden keskellä eläessä on nauru.

    Kultakuumeen juontaa Tuomas Karemo.

  • 1900-luvun alussa naistaiteilijoita ei huomioitu paitsi kielteisesti. Valokuvataiteilija Heikki Willamon filosofiset mietteet johdattavat kaupunkisuomaisia pohjoisen luonnon äärelle. Kirjallisuuden Runeberg-palkinnon voittaja Peter Sandström on Kultakuumeen haastattelussa.

    Saamenmaasta ollaan tekemässä rikkaiden lomareservaattia. Saamelaiskysymyksissä ei ole tapahtunut muutosta sataan vuoteen. Alkuperäiskansa perää edelleen oikeuttaan omaan kieleen, elinkeinoon ja maahan.

    Naisilla ei ollut asiaa taiteennäyttämöille 1900-luvun alkupuolella. Taidehistorian professori emerita Riitta Konttisen mukaan nuorempien naistaiteilijoiden ääni saattoi toisinaan kuulua kulisseista, mutta varsinaiselle näyttämölle heillä ei ollut asiaa. Näyttelyihin osallistuneita naisia ei juuri huomioitu paitsi kielteisesti. Silti heitä oli pitkä rivi! Konttinen tarkastelee tuoreessa kirjassaan naistaiteilijoiden näkymättömyyttä ja heidän tapaansa tulkita muuttuvaa, modernia maailmaa.

    Runeberg-palkittu Peter Sandströmin Laudatus on herkkävireinen pohdinta perhesuhteista. Romaani kertoo 51-vuotiaasta Peteristä, joka käy läpi menneisyyttään, suhdetta itseensä ja vanhempiinsa. Ihmiset eivät ehkä muutu niin nopeasti kuin maailma ympärillä.

    Heikki Willamon Myyttinen matka avaa Salon taidemuseon Suomi 100-vuotisjuhlavuoden. 35 vuotta luonnonvalokuvaajana toiminut Willamo tunnetaan laajalti myös kirjailijana ja toimittajan, joka saa ihmiset miettimään luonnon ainutkertaisuutta ja haavoittuvuutta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Poliittisen valokuvan festivaali esittää kuvia ruuasta ja haastaa miettimään kulutustottumuksia. Viisikymppisen Ryhmäteatterin juhlanäytelmä Peer Gynt saa ensi-iltansa.

    Runousaamiainen ja Vähälevikkeisten kirjojen lainausviikot innostavat kulttuuriväkeä somessa. Helmikuussa kannustetaan lainaamaan kirjastosta kirjoja, joita kukaan ei lainaa.

    Juha Kukkonen ohjasi Peer Gyntin. 20 vuotta Ryhmäteatterissa vaikuttanut Kukkonen ohjaa teatterin 50-vuotisjuhlakauden avaavan näytelmän, oman sovituksensa 150-vuotiaasta Peer Gyntistä. Näytelmän maaginen maailma ja itsekeskeinen päähenkilö alkoivat kiehtoa Kukkosta jo nuorena näyttelijänä.

    Musica Novassa vieraileva Tyundai Braxton yhdistelee klassista, punkia ja hip hopia. Braxton teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Suomeen isänsä jazzsaksofonisti ja oopperasäveltäjä Anthony Braxtonin kiertueella.

    Ruoka on politiikkaa. Suomen valokuvataiteen museon seinille ripustetuista ruokakuvista ei tule hyvä olo. Poliittisen valokuvan festivaali muistuttaa ruuan liittyvän maailmanpolitiikkaan, talouteen, ympäristöön ja eettisiin ongelmiin. Studiovieraina ovat Poliittisen valokuvan festivaalin taiteelliset johtajat Anna-Kaisa Rastenberger ja Sanni Seppo sekä liikakalastusta kuvannut valokuvaaja Kukka Ranta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

Klipp

  • Ranskalainen kuvataiteilija, kansainvälisesti tunnettu Jean-Louis Sauvat (s. 1947) esittäytyy Ranskan suurlähetystössä, jossa hänen vaikuttavia hevostaulujaan on nähtävänä 16 - 17.2 sekä 20 - 24.2.2017 klo 14 - 17.00. Haastateltavina taiteilijan lisäksi Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab. Toimittaja Sini Sovijärvi/Yle.

  • Kultakuumeen Sari Möttönen seurasi, miten Helen Schjerfbeckin taulua valmisteltiin kiertueelle osana Ateneumin juhlavuoden ohjelmaa.

  • Näyttelijä Antti Holman mielestä teatteri ei enää tavoita ihmisiä. Lontoossa asuva Holma kertoo Kultakuumeen haastattelussa suhteestaan teatteriin ja miten svengaavan suurkaupungin ilmapiiri on muuttunut. MTV3:n Putous- ja Kingi- viihdeohjelmien myötä kuuluisuuteen noussut näyttelijä puhuu kirjoittamisesta sekä julkisuudesta unohtamatta Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä Donald Trumpia.

  • Uudenajan elokuvateattereissa on jotain samaa kuin vanhan ajan, mutta ei kuitenkaan. Helsingin Kallioon on perustettu vanha elokuvateatterin tiloihin uusi teatteri Riviera, joka vastaa nykyihmisen vaatimuksiin. Rivieran yksi perustajista, vähän alle nelikymppinen Atte Laurila ehti monta asiaa elokuva-alalla ennen Rivieraa, ennen kuin unelmasta tuli totta.

    Atte Laurilan lisäksi jututetaan teatteripäällikkö Hannele Pellistä Kino Tapiolasta, joka on vuoden 2013 alusta kuulunut arvostettuun Europa Cinemas -verkostoon. Verkoston tavoitteena on tukea eurooppalaista elokuvakulttuuria ja eurooppalaisen elokuvan näkyvyyttä.

    Pohjoismaiden ja Baltian suurimpaan elokuvateatteriketjuun Nordic Cinema Groupiin kuuluvan Finnkinon teattereissa panostetaan karkkiin, pop corniin ja limonadeihin osana elokuvakokemusta. Suunnitteilla on elokuvasalin ja baarin yhdistelmä ikärajoineen. Miksi pelkkä elokuvakokemus ei enää riitä? Haastattelussa on Finnkinon markkinointi- ja myyntijohtaja sekä herkkumyyntiliiketoiminnan vetäjä Kalle Peltola.

    Lopussa puhetta Helsingin vanhimmasta elokuvateatterista, jonka toiminta uhkaa loppua. Vuodesta 1984 Orionissa elokuviaan esittänyt elokuva-arkisto aikoo siirtää toimintansa Helsinkiin nousevaan keskustakirjastoon. Loppuuko 90-vuotiaan elokuvateatterin tarina tähän? Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja Kavin apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta kohtaavat Orionissa.

  • Tapani Bagge on tuottelias kirjailija, joka kouluttaa dekkaristin uraa suunnittelevia ja on kirjoittanut aiheesta myös perusteellisen oppaan "Se murhaa joka osaa". Muista: dekkareita kirjoitetaan rakkaudesta lajityyppiin. Toimittaja Kai Ristolakin haluaisi alalle.

  • Toimittaja Jenni Pääskysaari ja muusikko Mikko Kuustonen kirjoittivat keskustelukirjan isänä ja tyttärenä olemisesta, vaikka eivät ole sukulaisia. Neljän tyttären isä Otso Kautto kirjoitti muutama vuosi sitten isistä ja tyttäristä näytelmän, jonka paikkana oli auto. Kuva: Martial Trezzini/EPA

  • Eläinten tunteet ovat hyvin samanlaisia kuin ihmisellä. Ainoastaan julmuus on ihmisen ominaisuus. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Tietokirjailijapalkinnolla tänä syksynä palkittu tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo, millaista on olla eläin. Toimittaja on Kai Ristola.

  • Karhu on ollut toimittaja Kimmo Ohtosen mielikuvitusystävä lapsuudesta saakka. Ohtoselle karhun voima on ennenkaikkea henkistä ja taitoa liikkua metsässä kuin aave. Ohtosen kirja "Karhu – voimaeläin" on vuoden 2016 Tieto-Finlandia-ehdokas. Kimmo Ohtosta haastattelee Jakke Holvas.

  • Ylessä esiteltiin toissapäivänä sitä, miten museot joutuvat mukautumaan nykyhetken vaatimuksiin. Opin muun muassa Helsingin kaupunginmuseon johtaja Tiina Merisalolta sen häkellyttävän seikan, että ”Helsingin kaupunginmuseo lähtee siitä, että museo ei ole vain paikka, jonne mennään katsomaan näyttelyitä.” Tai sen, miten Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän mukaan ”ihmiset odottavat museolta samaa kuin miltä muulta kohteelta tahansa, missä he viettävät vapaa-aikaansa”.

  • Ilkivaltaa, kiusaamista ja kännejä. Mannerheimin polku kohti kunnian päiviä oli ohdakkeinen. Historioitsija Teemu Keskisarja paneutuu uutuusteoksessaan Mannerheimin nuoruuteen. Renttuileva nuorukainen ryhdistäytyi saatuaan potkut Haminan kadettikoulusta. Sen jälkeen tiellä auttoivat oma tahto, suku ja uskomattoman hyvä onni. Toimittaja on Kai Ristola.

  • Näyttelijät Antti Holma ja Riku Nieminen puhaltavat villin hengen Tatuun ja Patuun kotimaisen kuvakirjaklassikon elokuvaversiossa. Näyttelijät saivat laittaa paljon paukkuja ilmaisuun, mutta korostavat myös elokuvan lukuisten sivuosaroolien merkitystä kokonaisuuden onnistumisessa.

Lyssna också