Radio Suomesta poimittuja

Mikael Jungner: Yle on Suomen epäseksikkäin mediatalo

  • 30 min
  • tillsvidare

Ihan pihalla -lähetyksessä pohdinnassa oli 90-vuotias Yle. Mikä merkitys Ylellä on nyt ja millainen se on ollut menneiden vuosien aikana? Olga Ketosen vieraana oli entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hän oli toimitusjohtajana vuosina 2005-2010.

Jungner mainitsee oman toimitusjohtakautensa suurimmaksi saavutukseksi digitaalisuuden.
- Omassa päässä oli niin vahva visio, jota juuri kukaan ei jakanut. Oli aika vimmainen juttu kääntää Yleä verkkoon, melkeinpä väkisin. Jälkeenpäin paljastui, että se oli ihan fiksua, syntyivät Yle Areena ja Elävä arkistokin. Tiukkoina aikoina panostettiin 15 miljoonaa vuodessa verkkoon. Tämä työ kaikkineen on määritellyt suomalaista mediamaisemaa. Suomi on ainoa maa pohjoismaissa, jossa Netflix ei ole käytetyin palvelu, vaan Yle Areena. Tämä johtuu siitä että Yle aloitti Areena -julkaisun ajoissa.

On mahtavaa, että Ylen rahoituksessa päästiin sopuun ja rahat säilyivät, tuumaa Mikael Jungner.
- Samalla kuitenkin tuntuu, että Yle ajaa vähän käsijarru päällä. Kun on sellainen asenne, että meitä vainotaan ja piiritetään, se heijastuu siihen, että otetaan turhankin varovaisesti. Yle on täynnä rohkeita ihmisiä, mutta jostain syysta se ei välity. Ehkä itsesensuuri on liian suuri.

Eipä pääse Ylen entinen toimitusjohtaja Jungner Ihan pihalla -lähetyksestä kuin koira veräjästä. Olga Ketonen haastaa hänet pitämään juhlapuheen Ylelle ja toki yllätyksistä pitävä Mikael Jungner tähän haasteeseen tarttuu.

- Yle, kun sinä olit nuori, sinä käyttäydyit kuin vanha ja viisas. Talutit suomalaiset kädestä pitäen läpi sotien, läpi teollistumisen, kaupungistumisen - läpi kaiken sen, jossa suomalaiset tarvitsivat viisasta Yleä itseään johdattamaan.

- Nyt Yle, kun sinä olet vanha, sinun tulisi käyttäytyä kuin nuori ja intohimoinen. Aivan uudet haasteet pyörivät edessämme - pakolaisaalto ja työpaikatkin katoavat ulkomaille. Kaikki se, mihin on uskottu romahtaa, instituutiot eivät nauti enää arvostusta ja kaiken tämän kaaoksen keskellä Yleisradion ei suinkaan tulisi taluttaa, vaan ottaa suomalaisia kädestä kiinni.

- Yleisradion tulee tulevaisuuteen luottaen, intohimosta rinta pahkuen, hypätä huomiseen käsi kädessä yhdessä suomalaisten kanssa.

Mikael Jungner oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä tiistaina 8.9.2016.

Sändningar

  • fr 9.9.2016 16.55 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Muusikko, musiikkipedagogi Klaus Järvinen täytti 24.12.2016 80 vuotta. Nokialla syntynyt Järvinen jäi isättömäksi vain vuoden vanhana ja kasvoi naisjoukon ympäröimänä. Muutto Lappeenrantaan kymmenen ikäisenä oli kauhistus, mutta oljenkorreksi löytyi musiikki. Ja oljenkorsi se on myös tänä päivänä.

    Suomalaisille Järvinen on tullut tutuksi television Levyraadin Klasuna ja Oulunkylän Pop & Jazz Opiston perustajana. Oulunkylässä eläkepäiviään viettävä Klaus Järvinen kertoilee ohjelmassa vanhenemisesta, lapsuutensa jouluista, soittamisen voimasta ja elämästään Seijan kanssa. Toimittajana on Paula Jokimies.

  • Kun lahtelaiselta Annikki Aaltoselta kysyy, että saako sinua kutsua kissamummoksi, hän pohtii tovin ja vastaa, että "kyllä kait mua saa". Aaltosella on kotonaan kahdeksan kissaa ja sen lisäksi hän on huolehtinut muiden kissoista ja muistakin lemmikeistä jo 40 vuoden ajan. Aaltonen on eläinsuojeluihminen henkeen ja vereen, hän puhuukin itse mieluummin elämäntavasta kuin työstä.
    Viime vuonna Aaltonen sai Helsingin eläinsuojeluyhdistykseltä eläinsuojelun Topelius- palkinnon tunnustukseksi siitä työstä, jota hän on tehnyt eläinten eteen.

    Eläinsuojelu-uransa alkuvuosina Aaltonen kertoo itkeneensä paljon; eläinten kohtaloa, ihmisten julmuutta ja typeryyttä. Mutta karujen kohtaloiden ääreen ei voi jäädä märehtimään, muuten työtä ei jaksa tehdä. Aaltonen sanoo, että ikävien eläinkohtaloiden vastapainoksi työ on tarjonnut lukemattomia onnen hetkiä.

    Kuten nyt vaikkapa se Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen löytötalolle postitettu kuvakirja Peikko-Eemelistä. Kissasta, jota Annikki Aaltonen hoivasi kahdeksan vuotta sitten. Lautakasaan jumiin jäänyt pennunrääpäle oli kasvanut komeaksi kolliksi, joka opasti omistajiensa nuoria kissoja talon tavoille. Kuvakirjaa selatessakin tuli kyynel. Mutta se oli Aaltosen mukaan onnenkyynel.
    Sanna Pirkkalainen vieraili Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen löytötalolla.

  • Auto oli pitkään vapauden symboli. Miehen väylät tuntemattomat, metsäautotie viimeinen pakopaikka. Nyt meidän suomalaisten näkemys liikenteestä on vanhentunut. Tuleeko sellaiset tiemerkintäkokeilut, että maalaisjärki puikkaa oikealta ohitse ja näkymättömiin?
    Maallikkosaarnaaja Maasola puristaa tuolia kuin repisi sompaa.

  • Torvimyyrä eli degu on meillä suht' harvinainen lemmikki. Eikä niitä luonnonvaraisenakaan riesaksi asti elele, degut elävät villeinä vain Andien vuoristossa Chilessä.

    Lahtelaisen Johanna Kiviluodon kotona asuu kaksi torvimyyräpoikaa, Bruno ja Hugo. Ne ovat uteiliaita, suloisia, vikkeliä ja eläväisiä. Kujertavat kuin kanarialinnut ja ovat vilkkaimmillaan iltasella. Juuri silloin, kun ihminen kaipaa piristystä pitkän päivän jälkeen ja jotain, joka irrottaa ajatukset arkisesta aherruksesta.

    Kiviluodon degukaksikko asuu niille varta vasten rakennetussa kaapissa, joka on muutettu monikerroksiseksi degu-taloksi. Pohjakerroksessa on kuopsutus-, kaivautumis- ja uimalaatikko, ylemmät kerrokset on varattu kiipeilyyn, kurkisteluun ja nukkumiseen.

    Degut sairastuvat helposti diabetekseen, joten ruoan kanssa on oltava tarkkana. Muutoin torvimyyryläiset ovat sangen helppohoitoisia ja tarjoavat omistajilleen ehtymättömästi iloa. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Maallikkosaarnaaja Maasola havahtui olevansa keski-iässä tyypillisen perusmenokokeilun piirissä. Mitä perusmeno mahdollistaa? Voiko perusmenon varaan ladata onnellisuusodotuksia? Ja mitä ylipäätään tuo vaatimattoman näköinen puuhastelu pitää sisällään?

    Vuorossa laajasti vieroksuttu sapekas arkisaarna, Sananen.

  • Esittelyssä UMK17-kilpailukappaleet (Uuden musiikin kilpailu). Juontajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lauluja ja niiden tarinoita. Kertojina Paula Koivuniemi ja Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    14. PAULA KOIVUNIEMI - Sata kesää, tuhat yötä (1981)
    15. PAULA KOIVUNIEMI - Kaikkein kauneinta (1999)
    16. PAULA KOIVUNIEMI - Aikuinen nainen (1982)
    17. PAULA KOIVUNIEMI - Kun kuuntelen Tomppaa (1999)
    18. PAULA KOIVUNIEMI - Kyyneleet (1970)
    19. PAULA KOIVUNIEMI - Vain rakkaus (2010)
    20. PAULA KOIVUNIEMI - Laulun laitumille (1994)
    21. PAULA KOIVUNIEMI - Romantiikkaa (1981)
    22. PAULA KOIVUNIEMI - Hiljaisuuden äänet (1984)
    23. PAULA KOIVUNIEMI - Matka (2010)
    Kuva: Warner Music Live

  • Lauluja ja niiden tarinoita. Kertojina Paula Koivuniemi ja Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    1. PAULA KOIVUNIEMI - Mikä boogie (2014)
    2. PAULA KOIVUNIEMI - Perhonen (1966)
    3. PIA CHRISTINA - Iltaisin (1965)
    4. PAULA JA VIKTOR - Yksin vain (1974)
    5. PAULA KOIVUNIEMI - Aigeian meren laulu (1970)
    6. PAULA KOIVUNIEMI - Miten voi (1977)
    7. PAULA KOIVUNIEMI - Punahilkka-rock (1975)
    8. PAULA KOIVUNIEMI - Tummat silmät, ruskea tukka (1980)
    9. PAULA KOIVUNIEMI - Laulut kun kuolevat (1980)
    10. PAULA KOIVUNIEMI - Lautturi (1987)
    11. PAULA KOIVUNIEMI - Jotakin jäi (1973)
    12. PAULA KOIVUNIEMI - Pienokainen (1989)
    13. PAULA KOIVUNIEMI JA TONI WIRTANEN - Oma tie (2016)
    Kuva: Warner Music Live

  • Jami Liukkonen tapasi yhden Suomen suurimmista rock-legendoista Henry "Remu" Aaltosen. Viime vuoden lopussa tehdyssä haastattelussa puhutaan mm. samaan aikaan kauppoihin ilmestyneestä Markku Salon kirjoittamasta "Remu"-kirjasta sekä "Electric Play" albumista.

    - - -
    ohjelmassa soivat kappaleet:
    REMU & HURRIGANES - Fool for your love [v. 2016 ilmestyneeltä albumilta "Electric Play"]
    REMU - Perhonen [v. 2013 ilmestyeeltä albumilta "Andalusian muistelot")
    HURRIGANES - Just for you [v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "10/80")

    Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle

  • Siili on elänyt ihmistäkin kauemmin maapallollamme. Tämä kompakti paketti valloittaa yhä useamman kodin nyt myös lemmikkinä. Puutarhasta tuttu eurooppalainen siili on rauhoitettu, mutta Päiväntasaajalta kotoisin oleva afrikkalainen kääpiösiili viihtyy Suomessakin, kunhan lämpötila sekä valaistus on kunnossa ja orja, eli siilin omistaja kantaa ruokaa eteen.

    Kirsi Tapanaisella on noin kymmenvuotinen historia niin siilin omistajana kuin kasvattajanakin. Nyt hänellä on kotonaan kaksi vanhempaa siilirouvaa, kumpikin asustaa omassa hyllykössään. Suomen siiliyhdistyksen aktiivina toimiva Kirsi hankki ensimmäisen siilinsä heräteostona, nykyisin siilit hankitaan pääosin kasvattajilta, ei lemmikkieläinliikkeistä.

    Kääpiösiili on aikuisen lemmikki, sillä välillä kiukkuisestikin tuhahteleva piikkipallo on virkeä vasta iltaisin. Luonteeltaan siilit ovat erakkoja, mutta luottamuksen osoituksena se antaa omistajansa rapsutella vatsaansa.
    Paula Jokimies tutustui siilien elämään.

  • Keskellä arktista hysteriaa peräänkuulutamme intohimoa, nyt enemmän kuin koskaan. Jos pikkuleijonat eivät onnistu, intohimo on ollut kateissa. Työhaastattelussa intohimon esiintuominen on tärkeämpää kuin ammattitaidon. Tuleeko meistä maailman intohimoisin kansa?!

    Maallikkosaarnaaja Maasola kaivelee sisintään.

  • Joulu on taas suoritettu, ja nyt ei tarvitse vähään aikaan olla tuntemattomista syistä pahalla päällä.
    Kaupungille on paljon asiaa, virheitä yritetään paikata sen minkä pystytään. Maallikkosaarnaaja Maasola haluaisi vaihtaa muitakin lahjoja kuin pukilta tulleita.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också