Radio Suomi Rovaniemi

Avsnitt 187: Unelma lohen paluusta - Lapin liitto piinaa itä-lappilaisia

  • 9 min
  • tillsvidare

Helena Tiihosen mukaan Itä-Lapin väkeä on piinattu Vuotoksen altaalla kahden sukupolven ajan. Korkein hallinto-oikeus teki kielteisen päätöksen 2002. Silti poliitikot ja virkamiehet käynnistivät altaan valmistelun virkatyönä, siis kansalaisten verovaroilla. Sen sijaan veronmaksajat itse joutuvat puolustautumaan tätä järeää koneistoa vastaan omin varoin, omalla ajallaan ja usein vailla riittävää asiantuntemusta ja koulutusta. Taas uusi piinaviikko on meneillään, kun Lapin liiton maakuntakaavaehdotuksen muistutukset pitää jättää 14.9. mennessä. Tiihosen mukaan riittää, kun muistutuksessa viitataan KHO:n kielteiseen päätökseen vuodelta 2002. Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Jaakko Alatalo)

Sändningar

  • ti 6.9.2016 13.03 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Suuria talonsiirtoja tehdään Malmivaaran kaivoksen tieltä. Lehmälauma palasi kotiin kahden kuukauden reissusta. Luulajalaiset pelästyivät SSAB:n terästehtaan masuunin tyhjennyksen äänestä. Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • Kesäsuomalainen kaipaa vaihtelua grilliinsä. Myös pitsan valmistaminen onnistuu grillissä. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila on tehnyt taikinan. Juha Mäntykenttä luulee että tehdäänkin intialaista ruokaa eikä italiasta ruokaa.

  • Norjassa muisteltiin kuusi vuotta sitten tapahtunutta joukkomurhaa Utøyan saarella. Kyttyrälohi leviää Norjan jokiin. Kadonneet laamat palasivat kotiin. Riitta Leinoselle soittaa Minna Aula.

  • Presidentti Putinille kirjoitettiin ikkunajuliste, jossa valitettiin lämpimän veden puutteesta murmanskilaisessa kerrostalossa. Montšegorskilaismies löysi koodivirheen Facebookista ja sai siitä 3000€:n palkkion. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

  • Itsetehty marinadi ja possun sisänfilee. Se on kesän parasta herkkua. Mutta onko possu maailman parasta grillattavaa? Tätä pohdiskelevat Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila ja Juha Mäntykenttä.

  • Jokien ja järvien pinnat ovat korkealla. Leväkukintaa on havaittu Kalixin seuduilla. Bengt Pohjanen on kääntänyt Raamattua meänkielelle. Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • Kuningatar Sonja avasi Riddu Riddu -alkuperäiskansan festivaalit. Tromssan jalkapalloseura TIL sai suomalaisen valmentajan. Eläinmaatilalta karkasi kaksi laamaa. Riitta Leinoselle soittaa Kati Siponmaa.

  • Tulomajoen ylittävä rautatiesilta on rakenteilla Murmanskissa. Nuorten Kvantorium-keksimiskeskuksia rakennetaan ympäri Venäjää. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

  • Matarengissä juhlitaan tornionlaaksolaisten kansallispäivää ensi lauantaina. Sääskiansoja varastetaan pihoilta. Maahanmuuttajat tuovat uutta potkua kylien jalkapallojoukkueille. Bertil Isakssonille soittaa Sirkku Savusalo.

  • Kesän ihanimpia hetkiä on kalan grillaaminen. Sitruunapedillä grillaminen antaa kalalle hyvän maun. Tänään grilliin laitetaan ihanaa lappilaista kalaa, siikaa. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila on grillin äärellä. Juha Mäntykenttä säikähtää pahanpäiväisesti.

  • Nelivuotiaan pojan saama lohi painoi liki 20 kiloa. 70-vuotias kilpikonna ilmeisesti varastettiin turisteilta. Tulli nappasi liettualaisesta asuntoautosta 200 kilon laittoman kalafilesaaliin. Riitta Leinoselle soittaa Kati Siponmaa.

  • Kalastajan päivää vietettiin Murmanskissa lauantaina. Kuolan pelastustyöntekijöillä riittää tekemistä eksyneiden ihmisten etsimisessä. Riina Gusevalle soittaa Sirkku Savusalo.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Toimittaja Sonja ”Sonkkeli” Huhtaniska on omien sanojensa mukaan räppäri, monimediajournalisti ja patologinen somenarsisti. Somevideoissaan naisesta kuoriutuu myös vetovoimastaan huumaantunut Tinder-Soke sekä käytännön kysymyksissä täysin hyödytön Puuha-Soke.

    Anna Nevalainen kysyi Yle Rovaniemen iltapäivälähetyksessä vierailleelta Huhtaniskalta, miksi hän jakaa elämänsä kipeitä ja koomisia hetkiä Snapchatissa sekä Tragikoomisesti teidän: Sonkkeli -Facebook-sivulla.

  • 40-vuotias rovaniemeläinen lasten ja nuorten psykiatrisen osaston osastohoitaja Tiina Alasaari laittaa itsensä likoon viikonloppuna Levillä pidettävään Arctic Challenge -kilpailuun. Luvassa on kymmenen kilometriä vaikeakulkuisessa maastossa ympäri Leviä. Tiinan kanssa ylös Ounasvaaraa kipuaa toimittaja Sami Hiltunen.

  • Tenon uusi kalastussääntö ja kalastuslaki ovat ajaneet lohenpyytäjät ahtaalle. Paikalliset kalastajat syyttävät tutkijoita, jotka antavat viranomaiselle väärää tietoa. Turistikalastajat taas osoittavat sormella paikallisia saamelaisia perinnepyytäjiä. He kuulemma tuhoavat Tenon lohikannat ajoverkoilla ja padoilla.

    Saamelaista perinnepyytäjää onkin helppo syyttää. Niilo Aikion mukaan viimeisiä perinnepyytäjiä on vain kourallinen ja kaikki ovat 80-vuotiaita. Perinnepyytäjä saa kulkuttaa eli pyydystää ajoverkolla vain lyhyen ajan alkukesästä mutta silti joittenkin mielestä aivan liian kauan. Kaikki ulkopaikkakuntalaiset eivät katso myöskään hyvällä saamelaisten oikeutta pyydystää kalaa omilla vesillään. Pelkkä saamelaisuus on joillekin suomalaisille kuin punainen vaate. Toimittaja Tapani Niemi.

  • Tapani Niemen reissu on edennyt Tenojoki-varressa Nuorgamiin. Yrittäjä Raimo Hekkanen Nuorgamin lomakeskuksesta vahvistaa kertomukset, mitä toimittaja kuuli Tenon yläjuoksulla. Lohta on Tenossa runsaasti mutta matkailijat protestoivat uutta kalastussääntöä jaloillaan. Raimo Hekkasen mukaan uudessa säännössä on aivan liikaa liikkuvia osia. Sääntö ei suojele lohta eikä yrittämistä Utsjoella.

    Juhannuksen alkuviikolla turistimäärät romahtivat jopa 70-80% viime vuosista ja tilanne ei ole muuttunut paremmaksi tämän päivän tietojen mukaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kolme lohimatkailijaa neljästä jää tänä kesänä pois ja jotkut heistä ovat käyneet jopa puoli vuosisataa Tenolla. Kuva: Raimo Hekkasen kotiarkisto.

  • Tenojoki on mielenkiintoinen esimerkki Lapin matkailussa. Utsjoki on Suomen ainoita paikkoja, missä kalastusmatkailu on onnistunut vuosikymmeniä. Teno poikkeaa myös muista Lapin matkailupaikkakunnista, sillä Tenolla painopiste on kesämatkailussa ja muualla Lapissa talvessa. Lapin kesämatkailu on taantunut Etelä- ja Keski-Lapissaa 1960-luvusta lähtien, jolloin se vielä kukoisti.

    Nyt Tenon kesä- ja kalastusmatkailu on vaarassa tuhoutua ja siihen on kolme syytä: 1. Suomen ja Norjan uusi lohisopimus, 2. Tenon uusi kalastussääntö ja 3. Suomen uusi kalastuslaki.

    Tapani Niemi jatkaa Tenon varren vaellusta ja on Aittisuvannossa, aivan Utsjoen kirkonkylän kupeessa, matkailuyrittäjä Petteri Vallen luona. Kuva: Petteri Vallen kotiarkisto.

  • Tenojoki on tänä kesänä kalamiesten mukaan täynnä isoa lohta mutta turistit ovat kaikonneet. Yrittäjä Otto Paltto kertoo, että hänen yrityksensä Tenon Tunturituvilla matkailijamäärä on romahtanut 70%, jos vertaa tilannetta juhannuksen tienoilla tänä ja viime vuonna.

    Otto Paltto sanookin myyvänsä veneitä pois. Osasyynä on ikääntyminen mutta varsinaisena pääsyynä Tenon uusi sääntö. Paltto moittii Tenon lohisoppaa liian sakeaksi. Siinä on liikaa, aivan liikaviisaita kokkeja. Toimittaja Tapani Niemi.

  • Tapani Niemi soitti juhannuksen alla vanhoille tutuille Utsjoelle ja kysyi kesän lohikuulumisia. Puhelimeen kuului vain äkeää noitumista. Kun Niemi kysyi syytä huonoon tuuleen, syitä kuulemma oli kolme: Suomen ja Norjan uusi lohisopimus, toisena Tenon uusi kalastussääntö ja kolmantena uusi kalastuslaki.

    Kun Niemi ei ymmärtänyt tarkempia selityksiä, hän otti auton ja ajoi Karigasniemeltä Jäämerelle ja kyseli perusteluja. Ainoastaan Karigasniemellä joku oli tyytyväinen uuteen sääntöön mutta jo Outakosken kalastuskunnan alueella Seitalassa matkailuyrittäjä Juha Lohi näytti hapanta naamaa. (Kuva: Juha Lohen kotiarkisto)

  • Kalamies on kansanviisauden mukaan kateellinen. Hän ei saaliistaan juuri pukahtele, eikä ainaskaan tutkijalle, joka tietoja urkkii ties mihin tarpeeseen milloinkin. Kalamies tietää, että tutkija saattaa tutkia pelkästä uteliaisuudesta mutta usein tietoja käytetään myös kalastajaa vastaan rajoittamalla pyyntiä erilaisilla säännöillä, lailla ja sopimuksilla.

    Siksi kalamies valehtelee saalistilastoista ja samasta syystä niihin ei voi luottaa. Onko näin? Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro myöntää, että saalistilastojen oikeellisuuteen liittyy tällainen ongelma mutta tilasto on vain yksi tutkimus lukuisten muiden joukossa, jolla päätelmiä esimerkiksi Tenon lohikannoista tehdään.

    Toimittaja Tapani Niemi. Kuva: Jaakko Erkinaron arkisto.

  • Lapin matkailun isä, Wolter Stenbäck joutui pettymään keski-iässä, sillä talvisota ja Lapin sota tuhosivat hänen elämäntyönsä eli Lapin kaikki matkailumajat ja kohteet, joita Stenbäck oli rakentanut. Meni useita vuosikymmeniä ennen kuin Lapin matkailu saavutti saman volyymin, mitä se oli Wolter Stenbäckin aikoina.

    Kirjailija Seppo Partanen kertoo hiukan myös Wolter Stenbäckin vaatimattomasta luoteesta. Wolter oli mies, joka vaikeni kuudella kielellä.

    Toimittaja Tapani Niemi. (Kuva: Seppo Partasen arkisto)

  • Lapin matkailu on täynnä arvoituksia. Talvimatkailu on esimerkki. Siinä matkailija maksaa hiljaisuudesta, pimeydestä, syrjäisyydestä, palvelujen vaatimattomuudesta ja tapahtumattomuudesta jopa mieluummin kuin kesän valosta ja luonnon yltäkylläisyydestä.

    Kirjailija Seppo Partanen jatkaa Tapani Niemen kanssa Lapin matkailun isän, Carl Wolter Stenbäckin tarinaa. Nyt Partanen pohtii Lapin talvimatkailun syntyä ja kuinka Stenbäck edisti sitä käymällä puhumassa eri puolilla sivistynyttä maailmaa ja perustamalla sinne toimistoja. Aluksi rakennettiin Lapin tuntureille aineellisia varustuksia, minne tuoda turiteja.

    (Kuvassa Inarin matkailuhotellin asiakkaita 1930-luvulla. Kuva: Seppo Partasen arkisto)

  • Tänä päivänä kukaan täyspäinen lappilainen ei rohkene epäillä Lapin matkailun menestystarinaa. Kaukana ovat ajat, jolloin joku rohkeni huokaista ääneen, että näkisi vain sen turistin markan. Nyt Lapin matkailu tuottaa puolesta miljardista miljardiin euroon tuohta vuodessa, riippuen laskutavasta eli siitä, mihin kaikkeen matkailu vaikuttaa suoraan tai välillisesti.

    Mutta harva tietää, että yksi osa miljardibisneksestä alkoi samanlaisella katkokävelyllä kuin viime vuosisadan alussa huutolaisen elämä. Majoituspalvelu myytiin sille, joka sen halvimmalla suostui ottamaan vastaan. Matkailu oli sata vuotta sitten Lapissa huutolaistaloutta.

    Tämä on Lapin matkailun menestystarinan yksi suuri mysteeri. Toinen on herra, joka kaiken pani alulle. Kuka on tuo mystinen Lapin matkailun isä, Carl Wolter Stenbäck? Hänestä kertoo Seppo J. Partanen Tapani Niemen haastattelussa. (Kuva: Seppo Partasen arkisto)

  • Viikonloppuna Tapani Niemi osallistui Kilpisjärvellä Revontuliopiston luovan kirjoittamisen kurssille, jota veti turkulainen kirjallisuuden maisteri Tea Kaila. Opettaja ei ollut kävellyt milloinkaan teräksen kovilla hangilla tunturissa, vaikka olikin käynyt muutaman kerran Lapissa. No lapinmies on luontojaan kohtelias ja vei varsinaissuomalaisen tunturiin.

    Tea Kaila tuntee erinomaisesti suomalaista kaunokirjallisuutta ja hän opettaa alaa etelässä. Kaila hämmästyi kovasti, kun luki lappilaisten kirjoittajien tekstejä. Meitä lappilaisia asia ei tietystikään ihmetytä.

Lyssna också