Laajakulma

Työ ajaa ihmiset maalta kaupunkiin edelleen

  • 45 min
  • tillsvidare

Suomalaisista peräti 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkien kehysalueilla.
1960-luvulla kaupunkiväestö kasvoi lähes 650 000 ihmisellä. Tuon vuosikymmenen lopussa kaupunkilaisväestö ylitti ensimmäisen kerran maaseutuväestön määrän. Maalta muutettiin kaupunkiin työn ja opiskeluiden perässä.

- Kaupungeissa on sitä mitä ihminen elääkseen eli työtä, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

Nykyään Suomessa uusista asunnoista lähes 90 % rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan Teknologian tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan seuraavien vuosikymmenten aikana lähes 800 000 uutta asuntoa, vuosittain jopa 30 000.

- Tänä päivänä voit tehdä jopa työtä satojen kilometrien päästä siitä, missä toiminta tapahtuu. Kaupunki ja maaseutu ei ole niin helposti erotettavissa toisistaan kuin aiemmin, sanoo journalisti Tapani Ruokanen

- Periferia nyt ei merkitse samaa kuin mitä se merkitsi joskus aikaisemmin. On laajakaistat, netit ja somet, sanoo journalisti Kari Mänty.

Kaupungin ja maaseudun sitoo yhteen ilmastonmuutos. Maailmassa eletään ylikulutuksen aikaa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston johtava asiantuntija Nani Pajunen.

- Väestömäärät maailmassa kasvaa, ruokaa tarvitaan enemmän. Ilmastonmuutoksen myötä viljelyalueet muuttuvat: monella alueella ei voi enää tuottaa ruokaa, sanoo Nani Pajunen.

Laajakulmassa vieraina journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

Toimittajana Satu Kivelä.

Sändningar

  • to 27.10.2016 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan palautumisesta ja levosta huolehtiminen on yhä tärkeämpi työelämätaito.

    - Akuutissa stressitilanteessa oireet on rajuja: muistikatkoksia, tarkkaavaisuuden häiriöitä ja unihäiriöitä. Kyse on aivojen toimintahäiriöstä, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

    Laajakulmassa levosta ja suorittamisesta keskustelevat journalistit Reetta Meriläinen ja Heikki Valkama.

    Toimittaja on Satu Kivelä.

  • Levon ja loman laiminlyönti voivat sairastuttaa ihmisen. Pitkäkestoinen stressi altistaa erilaisille sairauksille kuten muun muassa diabetekselle ja syövälle.

    Ihminen tarvitsee tekemisen vastapainoksi lepoa. Palautumista tapahtuu myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Toinen ihminen ei voi toista neuvoa palautumisessa.

    - Se on yksilöllinen tehtävä. Tää on uusi keskeinen työelämätaito. Mitkä on niitä parhaita palautumisen keinoja. Vanhat keinot ei välttämättä riitä vaan tarvitaan uusia keinoja. Mitkä on merkkejä, joista nähdään, että on menty liian pitkälle ja tarvittaisiin parempaa palautumista ja työn suunnittelua, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

    Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan loma on iso asia palautumisessa ja rentoutumisessa. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös siihen millaista lomaa ihmisillä on mahdollista pitää.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Suomalaiset suhtautuvat tutkimusten mukaan kuolemaan neutraalisti. Kuolemasta vaietaan edelleen hyvin mielellään. Harva haluaa miettiä elämän rajallisuutta ja kuolemaa.

    - Elämme edelleen yksilökeskeistä, länsimaista individualismin aikaa ja elämän keskiössä on se yksilön oma elämänprojekti. Se nähdään metatarinana, joka on ikäänkuin ikuinen ja sitähän se ei ole, sanoo antropologi Maija Butters

    Jo esihistoriallisena aikana on ollut käsityksiä siitä, millainen on hyvä kuolema. Nykyään hyvästä kuolemasta puhutaan etenkin saattohoidon yhteydessä.

    - Arvokas kuolema on hyvin yksilöllinen. Arvokas on kuolema on kuolevan näköinen. Hänen arvomaailmansa näköinen, sanoo tutkija Anja Terkamo-Moisio.

    Laajakulmassa pohditaan kuolemaa journalistien Jari Hanskan ja Tapani Ruokasen kanssa.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Suomessa kuoleman kulttuuri on muuttunut sotien jälkeen. Sitä ennen oma perhe laittoi vainajan maaseudulla ja osittain myös kaupungissa.

    - Sotien jälkeen alkoi modernisaation vaihe ja moderni kuoleman kulttuuri. Kuolema medikalisoitui ja siirtyi laitoksiin piiloon yhteiskunnalta, sanoo antropologi Maija Butters.

    Myös yksilöllisyyttä korostava kulttuurimme vaikuttaa siihen miten suhtaudumme kuolemaan.

    Suomessa luterilaisuus tarjoaa sanat ja tavat hautaamiseen. Uskonnottomien hautajaisia on vielä vähän, mutta silloinkin ne usein toimitetaan luterilaisella kaavalla, tosin ilman viittauksia jumalaan tai uskontoon. Nyt suhtautminen hautaamiseen on kuitenkin muuttumassa.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Biologit ovat osoittaneet, että takavuosisatojen Suomessa lapsi selvisi paremmin hengissä, jos isoäiti oli elossa. Edelleen isovanhemman ja lapsenlapsen läheinen ja turvallinen suhde edesauttaa lapsen kehittymistä.

    - On siirrytty kahden vanhemman perheeseen, jossa molemmat tekee tehdään ansiotyötä. On tullut enemmän epävarmuutta ja hektisyyttä ydinperhe-elämään. Se luo isovanhemmille uuden roolin, sanoo Väestöliiton tutkija Anna Rotkirch.

    Nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa perhe ja suku ovat eräänlainen turvapaikka.

    - Muutamia vuosikymmeniä sitten on ajateltu, että suvun merkitys vähenee. Nyt näyttää, että se kasvaa, sanoo Helsingin yliopiston professori Antti Häkkinen.

    Laajakulmassa jutellaan sukupolvien ketjusta ja isovanhemmuudesta journalistien Heikki Hakalan ja Heikki Valkaman kanssa.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Länsimaat ovat rakentaneen demokraattisen yhteiskuntajärjestyksensä niin sanottujen ydinlupausten varaan. Lupausten taustalla on ajatus oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta.

    Ydinlupaukset koskevat ihmisten mahdollisuuksia koulutuksen avulla hankkia itselleen työpaikka, toimeentulo ja täysivaltainen jäsenyys yhteiskunnassa. Lupauksiin kuuluu myös, että työtä tekemällä talous kasvaa. Kaikkien kohdalla ydinlupaukset eivät täyty. Eriarvoisuuden lisääntyminen on myös demokratian kriisi.

    - Demokratia sisältää lupauksen siitä, että kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja lupauksen siitä, että kaikki ovat tasavertaisia. Jos demokratia ei pysty lunastamaan tätä lupausta,se syö siltä kaiken pohjan pois, sanoo sosiologian apulaisprofessori Eeva Luhtakallio.

    Demokratian kipupisteistä ovat keskustelemassa journalistit Reetta Meriläinen ja Hanna Nikkanen.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Suomessa kirkko on 1990-luvun lamasta lähtien ottanut yhä enemmän vastuuta yhteiskunnan huono-osaisten tilanteesta.

    - Kirkon diakoniatyö on ollut pakotettu nykyiseen toimintaan, koska meidän sosiaalipoliittiset linjaukset ovat olleet sellaisia, että se on mahdollistanut näin ison ihmisjoukon putoamisen ulkopuolelle, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen.

    Yhteiskunnan vähäosaisista huolehtiminen kuului Suomessa kirkon rooliin 1800-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1865 Suomessa kuitenkin kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Yhteiskunnalliset tehtävät kuten köyhäinhoito siirtyi seurakunnilta kuntien vastuulle.

    Kirkko esimerkiksi vastaa EU:n elintarviketuen koordinoinnista koko maassa. Viime vuonna jaettiin lähes miljoona kiloa EU-ruokaa yli 100 000 suomalaiselle.

    - Hyvinvointiyhteiskunnassa kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan leipäjonoihin. Ne ovat häpeällisiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen.

    Perustuslain mukaan valtiovalta huolehtii kansalaisten perusturvasta. Siksi kirkko on halunnut pitää aineellisen avun antamisen tilapäisenä.

    - Keräsimme hetki sitten 200 euroa vuodesohvaa varten, jotta lapsenlapset voivat tulla hänen luokseen yöksi. Tämä tarve ei täytä toimeentulotuen kriteereitä, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen.

    Suomalaiset toivovat että kirkko toimisi yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien puolesta puhujana.

    - Yli 75 prosenttia suomalaisista toivoo tätä, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa.

    Laajakulmassa kirkon yhteiskunnallisesta roolista keskustelevat journalistit Seppo Simola ja Jari Hanska.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Mistä tulevaisuuden Suomi saa energiansa? Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet kotimaassa käytettävästä energiasta tuotetaan kotimaassa. Nyt kotimaista energiaa on 37 prosenttia, ja loput tuodaan muualta.

    Professori Peter Lundin mukaan käynnissä oleva energiamurros on kuluttajien hyppysissä. Kuluttajille on tarjolla useita erilaisia energiavaihtoehtoja.

    - Teini-ikäisenä luin Maailman tila -kirjat. Ne kolahti: sammutin maanisesti valoja, väänsin patterit kylmälle. Nyt olen keski-ikäistynyt, sanoo keskusteluun osallistuva journalisti Riikka Suominen.

    - Painan lempeästi hybridi-auton kaasupoljinta. Tosin usein käytän metroa, sanoo ohjelman toinen vieras Tapani Ruokanen.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa mietitään, millaisissa tilanteissa lakeja saa rikkoa, vai saako milloinkaan. Kansalaistottelemattomuudesta ovat keskustelemassa journalistit Hanna Nikkanen ja Heikki Hakala. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Tutkija Kati Niemisen mukaan kansalaistottelemattomuuden suurin ja hienoin asia on se, että epäkohtia ja ongelmia nostetaan esille.

    Perinteisesti kansalaistottelemattomuus määritellään niin, että epäkohta, johon puututaan on riittävän vakava ja yleisempi moraali tai eettinen kysymys. Kansalaistottelemattomat toimivat avoimesti, eivät peittele henkilöllisyyttään, lisäksi he hyväksyvät oikeusjärjestyksen ja yhteisesti sovitut säännöt yleisesti. Tämän määritelmän mukaan kyse ei ole vallankumouksellisesta toiminnasta.

    Niemisen mukaan perinteinen määrittely kansalaistottelemattomuudesta arvottaa jo itsessään kansalaistottelemattomuutta siihen mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Mikä yhdistää ihmistä ja banaanikärpästä? No, yhteinen evoluutiohistoria. Mikä sitten tekee ihmisestä juuri ihmisen? Tätä pohditaan Laajakulmassa Heikki Valkaman ja Jari Hanskan kanssa.

    - Uskonnoissa on jotain äärimmäisen humaania. Harvemmin se näkyy politiikan teossa niiden kohdalla, jotka raamattua käyttää politiikan teon välineenä, sanoo Jari Hanska.

    - Ajatus uskovasta apinasta ja tarinaa kertovasta apinasta on kiinnostava. Se mikä tekee meistä ihmisiä on kyky käsitteistää asioita, sanoo Heikki Valkama.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Evoluutio etenee niin hitaasti, että meidän ominaisuutemme ovat aina sopeutumia maailmaan, jota ei enää ole. Kulttuurievoluutio etenee nopeammin kuin biologinen evoluutio. Homo sapiens ei meinaa itse pysyä mukana kaikissa tekemissään muutoksissa. Länsimaalainen elämäntyyli altistaa krooniselle stressille, joka taas on monen sairauden taustalla

    - Me ei sopeuduta riittävän nopeasti nykyiseen elinypäristöön, sanoo evoluutiopsykologi ja evoluutiobiologi Markus J. Rantala Turun yliopistosta.

    Joka viides suomalainen kuitenkin kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Joka kymmenes on jatkuvasti yksinäinen.
    Ihminen on evoluutiohistorian alkumetreiltä lähtien ollut laumaeläin. Yhteistyö on auttanut lajia selviytymään, ja ihminen tarvitsee sosiaalisia suhteita, sanoo evoluutiobiologi ja evoluutiopsykologi Markus J. Rantala.

    Toimittaja Satu Kivelä.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också