Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Eläimistä ja ihmisistä

  • 4 min
  • tillsvidare

Kun delfiinit uivat, ajatuksetkin lipuvat syvään päähän. Sieltä on äyskäröitävä helmet, kuinka suhtautua eläimiin ja niiden oikeuksiin.

Maahanmuuttajia on alettu vihdoin kohdella niin kuin pitää. Sillä lailla, että joku huolehtii kaikesta ja varmistaa, kulkee mukana uuteen maahan, putkikassissaan muuttajien tutut lelut. Onnellisin maahanmuuttotarina vuosikausiin koettiin juuri Suomesta Kreikkaan, Tampereelta Ateenaan. Veera, Leevi, Eevertti ja Delfi muuttivat. Nyt niiden hyvinvointia ja kotoutumista seurataan sekä suomalaisten että kreikkalaisten huippuammattilaisten toimesta. Saako ihminen olla kateellinen?

Tarvittiin tamperelaiset delfiinit. Se mikä lähtee Tampereelta pysyvästi, herättää aina tunteita. Tarvittiin eläimistä älykkäimmät, vaikka kyllä ne muutkin saattavat olla viisaampia kuin me.

Eläinten oikeudet olivat jotenkin unohtuneet. Se, että niin tärkeä aihe unohtuu ja jää ajattelematta, johtuu todennäköisesti ähkystä. Syömme niin paljon ja olemme koko ajan kylläisiä, kaukana normaalista näläntunteesta, että ei siinä ajatus lennä. Verenkierto on siellä minne olemme sen halunneet.

Suomalainen syö 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut lyhyessä ajassa. Se on pastapuhetta, että lihasta olisi tulossa meille joku pittoreski ylellisyystuote ja eksoottinen maistelunöppönen. Lihanhimomme on valtava. Itse voisin syödä heti aamusta frisbeenkokoisen verisen pihvin, jos rehellisiä himojani oikein kuulostelen. Vielä muutama vuosi sitten tämmöistä poltetta ei ollut.

Kiitän mainontaa, kauppaketjuja, lapsellisen halpaa lihaa - ja olen ähkyssä. Etsin turhaan ajatusta.

Tamperelaiset delfiinit, puolenkymmentä, pyydystettiin lastemme iloksi Meksikonlahdelta 80-luvun puolivälissä. Silloin ei puhuttu paljoakaan eläinten oikeuksista, saati kärsimyksistä. Ihminenhän oli aina hyväksikäyttänyt löytämiään eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Jos maatilalla joku eläin näytti kärsivän, se lopetettiin ääntä nopeammin.

Ennen tosin lihaa syötiin ihmistä kohden paljon vähemmän kuin nykyään. Oikein todella hankalaan ähkyyn saattoi päästä lihalla vain Jouluna. Silloin oli lupa maata ja olla ajattelematta mitään. Nyt moni on koko ajan joulukunnossa.

Ihminen on viisaimmillaan lapsena. Sitten se alkaa tyhmentyä. Vauhti kiihtyy keski-iässä äärimmilleen.

Siksi ehkä lapset ajattelevat niin viisaasti. Heille eläinten oikeudet ovat itsestäänselvyys. Jokainen eläin, elollinen ihmeellinen olento, on ansainnut parhaan mahdollisen kohtelun, hoivan ja välittämisen. Lapset eivät ajattele ensimmäisenä rahaa, eivätkä toisenakaan. Heillä on korkeammat motiivit, korkeammat ajatukset. Voisi melkein sanoa, että synnynnäinen taito ajatella vaistomaisesti koko maapalloa ja sen hyvää. Mikä voisi olla tärkeämpää?

Aika usein tunnen itseni tyhmäksi. Tyhmemmäksi kuin ennen. Olen väsyneempi, aloitekyvyttömämpi ja nälkäisempi kuin koskaan. Mitä enemmän syön, lihaa(sitä menee paljon!) ja lisukkeita, sitä vähemmän jaksan ajatella. Paino on jo noussut. Mitä tänään kattelin kävelykadulle, niin monilla muillakin oli!

Jos ihminen tyhmenee tätä vauhtia, me olemme ihan kohta nisäkkäistä tyhmimpiä. Silloin viimeistään eläinten oikeuksista pitää tempaista joku popup-seminaari, johon tulevat tosimielellä muutkin kuin 19-vuotiaat yliopistotytöt.

Esimerkiksi delfiini pystyy ratkomaan pulmia, käyttämään työkaluja ja ymmärtämään käsitteitä. Itseltä mikään näistä ei luonnistu enää kovin hyvin.

Onko maamme hallitus hyvä ratkomaan pulmia? Meillä on taloyhtiössä rima-aita rakentamatta, kun kukaan ei osaa käyttää vasaraa ja nauloja. Käsitteet aiheuttavat kyllästetylle nykyihmiselle, konttorialtistetulle, jo sanana ihottuman kaltaista hermostoperäistä kutkaa.

Kehitys on kuitenkin vääjäämätön.

Tulee se päivä, että meidän on hetkeksi lakattava miettimästä omaa riittämätöntä elintasoamme. Sitten otetaan kuuriluontoisesti porkkanat.

Sitten voisi ajatella niitä eläimiä - eläviä eläimiä.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Sändningar

  • ti 30.8.2016 18.04 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Kun lahtelaiselta Annikki Aaltoselta kysyy, että saako sinua kutsua kissamummoksi, hän pohtii tovin ja vastaa, että "kyllä kait mua saa". Aaltosella on kotonaan kahdeksan kissaa ja sen lisäksi hän on huolehtinut muiden kissoista ja muistakin lemmikeistä jo 40 vuoden ajan. Aaltonen on eläinsuojeluihminen henkeen ja vereen, hän puhuukin itse mieluummin elämäntavasta kuin työstä.
    Viime vuonna Aaltonen sai Helsingin eläinsuojeluyhdistykseltä eläinsuojelun Topelius- palkinnon tunnustukseksi siitä työstä, jota hän on tehnyt eläinten eteen.

    Eläinsuojelu-uransa alkuvuosina Aaltonen kertoo itkeneensä paljon. Eläinten kohtaloa, ihmisten julmuutta ja typeryyttä. Mutta karujen kohtaloiden ääreen ei voi jäädä märehtimään, muuten työtä ei jaksa tehdä. Aaltonen sanoo, että ikävien eläinkohtaloiden vastapainoksi työ on tarjonnut lukemattomia onnen hetkiä.

    Kuten nyt vaikkapa se Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen löytötalolle postitettu kuvakirja Peikko-Eemelistä. Kissasta, jota Annikki Aaltonen hoivasi kahdeksan vuotta sitten. Lautakasaan jumiin jäänyt pennunrääpäle oli kasvanut komeaksi kolliksi, joka opasti omistajiensa nuoria kissoja talon tavoille. Kuvakirjaa selatessakin tuli kyynel. Mutta se oli Aaltosen mukaan onnenkyynel.
    Sanna Pirkkalainen vieraili Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen löytötalolla.

  • Auto oli pitkään vapauden symboli. Miehen väylät tuntemattomat, metsäautotie viimeinen pakopaikka. Nyt meidän suomalaisten näkemys liikenteestä on vanhentunut. Tuleeko sellaiset tiemerkintäkokeilut, että maalaisjärki puikkaa oikealta ohitse ja näkymättömiin?
    Maallikkosaarnaaja Maasola puristaa tuolia kuin repisi sompaa.

  • Eurovision laulukilpailujen voittoviisut vuodesta 1956 vuoteen 1990.

    1. TOTO CUTUGNO - Insieme: 1992
    2. RIVA - Rock me
    3. CELINE DION - Ne partez sans moi
    4. JOHNNY LOGAN - Hold me now
    5. SANDRA KIM - J'aime la vei
    6. BOBBYSOCKS - La det swinge
    7. HERREY'S - Diggi-loo diggi-ley
    8. CORINNE HERMES - Si la vie esta cadeau
    9. NICOLE - Ein bisschen frieden
    10. BUCKS FIZZ - Making your mind up
    11. JOHNNY LOGAN - What's another year
    12. GALI ATARI & MILK AND HONEY - Hallelujah
    13. IZHAR COHEN & ALPHABETA - A-ba-ni-bi
    14. MARIE MYRIAM - L'oisean et l'anfant
    15. BROTHERHOD OF MAN - Save your kisses for me
    16. TEACH IN - Ding-a-dong
    17. ABBA - Waterloo
    18. ANNE MARIE DAVID - Tu te reconnaitras
    19. VICKY LEANDROS - Apres toi
    20. SEVERINE - Un banc, un arbre, un rue
    21. DANA - All kinds of everything
    22. LULU - Boom bang-a-bang
    23. LENNY KUHR - De troubadour
    24. FRIDA BOCCARA - Un jour de enfant
    25. SALOME - Vivo cantando
    26. MASSIEL - La, la, la
    27. SANDIW SHAW - Puppet on a string
    28. UDO JURGENS - Merci cherie
    29. FRANCE GALL - Poupee de cire poupee de son
    30. GIGLIOLA CINQUETTI - No ho l'eta
    31. GRETHE & JÖRGEN INGMANN - Dansevise
    32. ISABELLE AUBRET - Un premier amour
    33. JEAN-CLAUDE PASCAL - Nous les amoureux
    34. JACQUELINE BOYER - Tom Pillibi
    35. TEDDY SCHOLTEN - Een beetje
    36. ANDRE CLAVEAU - Dors, mon amour
    37. CORRY BROKKEN - Net als toen
    38. LYS ASSIA - Refrain

  • Torvimyyrä eli degu on meillä suht' harvinainen lemmikki. Eikä niitä luonnonvaraisenakaan riesaksi asti elele, degut elävät villeinä vain Andien vuoristossa Chilessä.

    Lahtelaisen Johanna Kiviluodon kotona asuu kaksi torvimyyräpoikaa, Bruno ja Hugo. Ne ovat uteiliaita, suloisia, vikkeliä ja eläväisiä. Kujertavat kuin kanarialinnut ja ovat vilkkaimmillaan iltasella. Juuri silloin, kun ihminen kaipaa piristystä pitkän päivän jälkeen ja jotain, joka irrottaa ajatukset arkisesta aherruksesta.

    Kiviluodon degukaksikko asuu niille varta vasten rakennetussa kaapissa, joka on muutettu monikerroksiseksi degu-taloksi. Pohjakerroksessa on kuopsutus-, kaivautumis- ja uimalaatikko, ylemmät kerrokset on varattu kiipeilyyn, kurkisteluun ja nukkumiseen.

    Degut sairastuvat helposti diabetekseen, joten ruoan kanssa on oltava tarkkana. Muutoin torvimyyryläiset ovat sangen helppohoitoisia ja tarjoavat omistajilleen ehtymättömästi iloa. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

  • Maallikkosaarnaaja Maasola havahtui olevansa keski-iässä tyypillisen perusmenokokeilun piirissä. Mitä perusmeno mahdollistaa? Voiko perusmenon varaan ladata onnellisuusodotuksia? Ja mitä ylipäätään tuo vaatimattoman näköinen puuhastelu pitää sisällään?

    Vuorossa laajasti vieroksuttu sapekas arkisaarna, Sananen.

  • Esittelyssä UMK17-kilpailukappaleet (Uuden musiikin kilpailu). Juontajana Sanna Pirkkalainen.

  • Esittelyssä UMK17-kilpailukappaleet (Uuden musiikin kilpailu). Juontajana Sanna Pirkkalainen.

  • Lauluja ja niiden tarinoita. Kertojina Paula Koivuniemi ja Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    14. PAULA KOIVUNIEMI - Sata kesää, tuhat yötä (1981)
    15. PAULA KOIVUNIEMI - Kaikkein kauneinta (1999)
    16. PAULA KOIVUNIEMI - Aikuinen nainen (1982)
    17. PAULA KOIVUNIEMI - Kun kuuntelen Tomppaa (1999)
    18. PAULA KOIVUNIEMI - Kyyneleet (1970)
    19. PAULA KOIVUNIEMI - Vain rakkaus (2010)
    20. PAULA KOIVUNIEMI - Laulun laitumille (1994)
    21. PAULA KOIVUNIEMI - Romantiikkaa (1981)
    22. PAULA KOIVUNIEMI - Hiljaisuuden äänet (1984)
    23. PAULA KOIVUNIEMI - Matka (2010)
    Kuva: Warner Music Live

  • Lauluja ja niiden tarinoita. Kertojina Paula Koivuniemi ja Kirsi Väänänen.
    Ohjelman musiikit:
    1. PAULA KOIVUNIEMI - Mikä boogie (2014)
    2. PAULA KOIVUNIEMI - Perhonen (1966)
    3. PIA CHRISTINA - Iltaisin (1965)
    4. PAULA JA VIKTOR - Yksin vain (1974)
    5. PAULA KOIVUNIEMI - Aigeian meren laulu (1970)
    6. PAULA KOIVUNIEMI - Miten voi (1977)
    7. PAULA KOIVUNIEMI - Punahilkka-rock (1975)
    8. PAULA KOIVUNIEMI - Tummat silmät, ruskea tukka (1980)
    9. PAULA KOIVUNIEMI - Laulut kun kuolevat (1980)
    10. PAULA KOIVUNIEMI - Lautturi (1987)
    11. PAULA KOIVUNIEMI - Jotakin jäi (1973)
    12. PAULA KOIVUNIEMI - Pienokainen (1989)
    13. PAULA KOIVUNIEMI JA TONI WIRTANEN - Oma tie (2016)
    Kuva: Warner Music Live

  • Jami Liukkonen tapasi yhden Suomen suurimmista rock-legendoista Henry "Remu" Aaltosen. Viime vuoden lopussa tehdyssä haastattelussa puhutaan mm. samaan aikaan kauppoihin ilmestyneestä Markku Salon kirjoittamasta "Remu"-kirjasta sekä "Electric Play" albumista.

    - - -
    ohjelmassa soivat kappaleet:
    REMU & HURRIGANES - Fool for your love [v. 2016 ilmestyneeltä albumilta "Electric Play"]
    REMU - Perhonen [v. 2013 ilmestyeeltä albumilta "Andalusian muistelot")
    HURRIGANES - Just for you [v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "10/80")

    Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle

  • Siili on elänyt ihmistäkin kauemmin maapallollamme. Tämä kompakti paketti valloittaa yhä useamman kodin nyt myös lemmikkinä. Puutarhasta tuttu eurooppalainen siili on rauhoitettu, mutta Päiväntasaajalta kotoisin oleva afrikkalainen kääpiösiili viihtyy Suomessakin, kunhan lämpötila sekä valaistus on kunnossa ja orja, eli siilin omistaja kantaa ruokaa eteen.

    Kirsi Tapanaisella on noin kymmenvuotinen historia niin siilin omistajana kuin kasvattajanakin. Nyt hänellä on kotonaan kaksi vanhempaa siilirouvaa, kumpikin asustaa omassa hyllykössään. Suomen siiliyhdistyksen aktiivina toimiva Kirsi hankki ensimmäisen siilinsä heräteostona, nykyisin siilit hankitaan pääosin kasvattajilta, ei lemmikkieläinliikkeistä.

    Kääpiösiili on aikuisen lemmikki, sillä välillä kiukkuisestikin tuhahteleva piikkipallo on virkeä vasta iltaisin. Luonteeltaan siilit ovat erakkoja, mutta luottamuksen osoituksena se antaa omistajansa rapsutella vatsaansa.
    Paula Jokimies tutustui siilien elämään.

  • Keskellä arktista hysteriaa peräänkuulutamme intohimoa, nyt enemmän kuin koskaan. Jos pikkuleijonat eivät onnistu, intohimo on ollut kateissa. Työhaastattelussa intohimon esiintuominen on tärkeämpää kuin ammattitaidon. Tuleeko meistä maailman intohimoisin kansa?!

    Maallikkosaarnaaja Maasola kaivelee sisintään.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också