Radio Suomi Rovaniemi

Avsnitt 176: Täällä eduskunta 26.8. - Markus Mustajärvi

  • 3 min
  • utgått

Politiikan syksy on käynnistynyt ja eduskuntaryhmät pääsivät tuoreeltaan ruotimaan muun muassa valtion budjettiehdotusta. Muun muassa tästä kertoo pakinassaan Lapin kansanedustaja Markus Mustajärvi.

Sändningar

  • ti 30.8.2016 15.24 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Uusi auto loistaa jalokiven lailla lapsen silmissä. Pikkupoika ei tiedä, että sellaiseen aarteeseen on sodanjälkeisessä Virossa varaa vain valtion turvallisuuspalvelulla. Autonkuljettaja ajeluttaa autoista innostunutta pikkupoikaa. Luottavainen lapsi tulee kyydissä kertoneeksi perheestään yhtä ja toista, asioita jotka myöhemmin johtavat isän katoamiseen.

    Ilmar Taskan esikoisromaani "Pobeda 1946" on ajankuva sodanjälkeisestä Virosta, jossa ihmiset yrittivät elää normaalia elämää puutteen ja pelon keskellä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

  • Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Suomi on rakennettu sisukkaalla ja periksiantamattomalla työllä köyhästä ja takapajuisesta maasta historiallisesti katsottuna lyhyellä aikavälillä ja tasaarvoa korostavaksi pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tästä puhuu pakinassaan Lapin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

  • Rakennusten siirrot jatkuvat Kiirunassa. Asuntojen hinnat nousevat jyrkästi myös Norrbottenissa. Bertil Isakssonille soittaa Sami Hiltunen.

  • Lapin martat valmistavat maailman helpointa ja nopeinta makeaa. Viipaleleivät valmistuvat pienessä hujauksessa ja ovat uskottoman herkullisia. Martta Anna-Liisa valmistaa. Juha Mäntykentälle on vielä epäselvää tehdäänkö leipäviipaleita vai viipaleleipiä.

  • Maatalouden tuki- ja palkkaneuvottelut jumissa, mielenosoituksia traktoreilla. Tromssassa on tuoretta hylkeenlihaa myynnissä, pitkät jonot laiturilla. Kansainvälinen ACE-sotaharjoitus näkyy myös Norjassa. Sairaanhoitajista on pula kesällä, ruotsalaiset palaavat kotimaahansa, koska siellä on 'norjalaiset' palkat. Riitta Leinoselle soittaa Eero Säily.

  • Motoristit avasivat kesäkauden kokoontumisajoilla Murmanskissa. Petsamon Luostarin kylässä olevat suuret roskakasat siivottiin yhdessä yössä kun tiedettiin että maaherra on tulossa käymään. Riina Gusevalle soittaa Sami Hiltunen.

  • 'Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksi'a on novellikokoelma ihmisen ja luonnon välisestä kanssakäymisestä. Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen ja eläimineen. Kirjakammimies Juha Pikkarainen on kirjan parissa. (Kuva: Jukka Brusila)

  • Turvallisuudesta ja hiljaisuudesta on tullut myyntivaltteja maailmalla, kertoo pakinassaan eurokansanedustaja Merja Kyllönen.

  • Jällivaaran hiihtokeskukseen säilöttiin n. 30.000 kuutiota tekolunta ensi syksyä varten. Vuonna 2004 tapahtunutta murhaa tutkitaan taas oikeudessa. Ehdotus seksistä työaikana kunnan työntekijöille ei mennyt läpi Övertorneåssa. Bertil Isakssonille soittaa Sami Hiltunen.

  • Kevään juhlat lähestyvät armotonta vauhtia. Vuohenjuusto-punajuuri -voileipäkakku on erilainen mutta maistuva suolainen juhlaan kuin juhlaan. Martta Anna-Liisa Tikkanen on varma erikoisen kaakun mausta. Juha Mäntykenttä on epäileväinen.

  • Valtion budjetin päivityksellä lisää investointeja Pohjois-Norjaan; muun muassa meritutkimuskeskus Tromssan yliopistolle. Pohjoisen opettajapulaa yritetään vähentää antamalla lisää ilmaista opintorahaa opiskelijoille. Kirkkoniemeen kuljetettiin uusi silta meriteitse Saksasta. Huomenna on Norjan kansallispäivä ja Oslon lentokentällä on turvatarkastusportti niille joilla on kansallispuku päällä. Riitta Leinoselle soittaa Sami Hiltunen.

  • Synnyttävän äidin ambulanssimatka Teriberkasta Murmanskiin kesti 11 tuntia lumipaljouden takia. Yötön yö alkaa Kuolassa viikon kuluttua. Ekologinen ympäristövuosi tuo konferenssivieraita Murmanskiin. Riina Gusevalle soittaa Sami Hiltunen.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Viikonloppuna Tapani Niemi osallistui Kilpisjärvellä Revontuliopiston luovan kirjoittamisen kurssille, jota veti turkulainen kirjallisuuden maisteri Tea Kaila. Opettaja ei ollut kävellyt milloinkaan teräksen kovilla hangilla tunturissa, vaikka olikin käynyt muutaman kerran Lapissa. No lapinmies on luontojaan kohtelias ja vei varsinaissuomalaisen tunturiin.

    Tea Kaila tuntee erinomaisesti suomalaista kaunokirjallisuutta ja hän opettaa alaa etelässä. Kaila hämmästyi kovasti, kun luki lappilaisten kirjoittajien tekstejä. Meitä lappilaisia asia ei tietystikään ihmetytä.

  • Poro herättää joissakin lappilaisissa ristiriitaisia tunteita. Autoilijat manaavat poron tyhmyyttä, kun se lähtee juoksemaan auton edessä ja syö kesällä kukkapenkin krookukset ja vihannesmaan salaatinlehdet. Poron noitujat eivät tajua, että poro on Lapin tärkein mainelähettiläs. Ilman poroa ja porotuotteita ei olisi Lapin matkailua nykyisessä muodossa.

    Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila puhuu poron hyvän maineen puolesta. Hän sanoi Lapin poro- ja kalatalouspäivillä Inarissa, että Lappi ei olisi yhtään mitään ilman poroa. Poro näkyy hyvällä tavalla kaikessa, mikä liittyy Lappiin. Viime vuosina porosta on lisäksi kehitetty merkittäviä lääke- ja muoti-innovaatioita.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Tenojoen kalastajat ovat ylimuistoisista ajoista saakka puhuneet Tenon pääuoman, sivujokien ja sivujokien sivujokien omista 'lohiroduista'. Varsinaisia rotuja ne eivät tietysti ole vaan tieteelliseltä nimeltä lohikantoja. No joka tapauksessa jokaisessa Tenon uomassa ja sivujoessa asuu ja elää oma lohikantansa. Tämän ovat vastikään todistaneet myös perinnöllisyyden tutkijat.

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro puhui viime viikon poro- ja kalatalouspäivillä, että jotkut näistä Tenon lohikannoista voivat huonosti, koska niitä pyydetään liikaa.

    Toimittaja: Tapani Niemi. (Kuva: Jaakko Erkinaron kuva-arkisto)

  • Sokli-kuume puistattelee taas joitakin savukoskelaisia ja he kilvan toistelevat ikiaikaista ajatusta porotaloudesta iltaruskon taloutena. 'Ei Savukosken taloutta pyöritetä poromiesten veromarkoilla.' Ei kyllä yksin poromiesten verotuloilla mutta ei myöskään metsureiden, maanviljelijöiden eikä edes virkamiesten, jotka muuten elävät valtion suojatyöpaikoissa.

    Pari vuotta sitten ruotsalaiset julkaisivat tutkimuksen, joka puhuu aivan toisenlaista kieltä. Sen mukaan porotalouden tuotto on tähän asti laskettu aivan väärin, pelkästään karvakilo -hintana, ja siksi tuotto jää niin alhaiseksi. Inarin porotalouspäivillä paliskuntainyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila esitteli ruotsalaisten porotaloustutkimusta ja se pakotti uudelleenarviointiin.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Filosofian tohtori ja kertomusten tutkija Kirsi Laurén on kiertänyt viime aikoina Itä-Lappia ja Kainuuta. Hän tallentaa kertomuksia ja muistitietoa partisaanisodan uhreilta ja heidän omaisiltaan. Laurén haluaa tietää, miten partisaanisodan kauheuksia muistellaan ja muistetaan. Laurén ei kysy, miten asiat todella tapahtuivat vaan miten niistä kerrotaan.

    Tapani Niemi seurasi kertomusten ja muistitiedon tutkijaa Sallaan ja Savukoskelle. (Kuva: Kirsi Laurénin albumi)

  • Lapin sähköistyksen historiasta on tehty dokumenttielokuva 'Valontuojat'. Elokuvan on ohjannut Antti Haase joka tekee samalla tutkimusmatkan isiensä jalanjäljille. Antin isä ja isoisä olivat Rovakairan toimitusjohtajia. Anni Tolppi haastattelee.

  • YFU eli Youth For Understanding on vaihto-oppilasjärjestö, joka tuo kansainvälisiä koululaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vaihtarit asuvat vuoden ajan suomalaisessa perheessä, käyvät suomalaista koulua ja viettävät tavallista 17-vuotiaan nuoren elämää.

    Koululaisryhmä vierailee vuosittain Pyhätunturilla ja Luostolla. Tänä vuonna mukana oli 59 vaihto-oppilasta 17 eri maasta. Miten 17 eri kulttuurin vaihtarit suhtautuivat Lapin ihmeisiin? Petra Pajala ja Riikka Pasanen sanovat, että viikon Lapin matka on kansainväliselle porukalle ehdottomasti kouluvuoden kohokohta.

    Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Petra Pajala (kuvassa) ja Riikka Pasanen kuuluvat YFU-nimisen järjestön vapaaehtoisiin. YFU eli Youth For Understanding on vaihto-oppilasjärjestö, joka tuo kansainvälisiä koululaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vaihtarit asuvat vuoden ajan suomalaisessa perheessä, käyvät suomalaista koulua ja viettävät tavallista 17-vuotiaan nuoren elämää.

    Petra ja Riikka ovat työskennelleet järjestössä useita vuosia ja heillä on työhön vahva eettinen motiivi. Se on heille elämäntehtävä. Petra ja Riikka haluavat, että nuoret ymmärtäisivät vieraita ihmisiä. Että kukaan ei vihaisi vierasmaalaisia tai suhtautuisi toiseen ihmiseen ennakkoluuloisesti vain sen vuoksi, ettei osaa hänen kieltään tai ymmärrä hänen tapojaan. YFU siis vastustaa ksenofobiaa eli vieraan pelkoa. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Kun lähdet tekemään juttua erinomaisesta tarinankertojasta, et koskaan tiedä, mihin kertoja tarinaa vie. Tapani Niemi halusi tutustua savukoskelaisen osuuskunnan tuotteeseen, Jängänkastikkeeseen, josta etelän turistit ja entiset lappilaiset erityisesti tykkäävät. Se kuulemma auttaa ikuiseen lapinikävään.

    No. Juttu karkasi omille teilleen. Kilpimaan Kari kertoi pyynnöstä ensin Jängänkastikkeen valmistuksesta, sitten hän raataa superfoodista ja eksyy koiran käyttöön marjastuksessa. Ja eihän Kilpimaan Kari olisi Kari Kilpimaa, ellei hän päätyisi lopuksi lohen tai hauenpyyntiin Utsjoen tuntureille.

  • Kullankaivaja, muusikko ja elämäntaiteilija Marko Lauronen on kohta myös elokuvatähti. Kaikki riippuu siitä, kuinka Tankavaarassa elokuvaa talvisesta kullankaivuusta tekevä lontoolainen EightEngines- filmiyhtiö onnistuu markkinoimaan 'Rich is the life' - työnimellä kulkevaa dokumenttiaan. Elokuva on tarkoitus viedä ainakin suuremmille dokumenttielokuva -festareille ympäri Euroopan ja BBC:kin on siitä kiinnostunut. Jarmo Siivikko tapasi Marko Laurosen ja elokuvan tekijät Tim Baxterin ja Jack Leighin. (Kuvassa vasemmalta: Tim Baxter, Marko Lauronen, Jack Leigh, Spesh Maloney. Edessä Phil Brooke)

  • Kolarilainen taiteilija Riikka Jokiaho on maaliskuussa Lapin taiteilijaseuran ja kulttuuritalo Korundin kuukauden taiteilija. Korundissa esillä oleva pienoisnäyttely on yhden ihmisen uni tajunnan hämäristä. Kuva: Toivo Jokinen. Riikka Jokiahoa haastattelee Bikka Puoskari.

  • Maaliskuun kirkkaat päivät ja viipyilevät illat houkuttelevat matkailijaa hiihtämään tunturissa ja paikalliset yrittäjät kilpailevat hänen suosiostaan. Yrittäjät ovat huomanneet, että itsensä hikeen kiusannut hiihtäjä syö mieluummin pikkusuolaisia välipaloja kuin niitä iänikuisia sokerimunkkeja tai hillolättyjä. Luoston päässä, Torvisen majan porukka tarjoaa poronkäristyksellä täytettyjä lättyjä ja Kiimaselässä, Luoston ja Pyhätunturin puolivälissä, Lomakeskus Lupon väki hirvenkäristyksellä täytettyjä lättyjä. Liisa Tervo sanoo erälättyjen menevän hyvin kaupaksi, vaikka niitä on tarjottu vasta muutaman tovin. Herkkusuu Tapani Niemi kuijottaa Kiimaselän latukahvilassa, että milloin hän saa vuorostaan maistaa hirvenkäristyksellä täytettyjä lättyjä.

    Lomakeskus Lupon väki pyytää ideoita, mikä sopisi parhaiten uuden tuotteen nimeksi. Onko se erälätty, eräohukainen, käristysräiskäle vain lapinlätty. Riistalätty se ei voi olla, koska riista-sana viittaa navetassa keinoruokittuun saksanhirveen. Ideat voi lähettää suoraan Lomakeskus Lupon Facebookiin.

Lyssna också