Laajakulma

Koulutus tainuttaa osan työttömyydestä

  • 46 min
  • tillsvidare

Suomessa oli elokuun lopussa oli yli 340 000 työtöntä työnhakijaa. Siis enemmän kuin esimerkiksi Espoossa on asukkaita. Parhaiten työttömyyteen ovat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tepsineet vuorotteluvapaat, opiskelu työttömyysetuudella sekä valtion töihin pääseminen.

- Tärkein vaihtoehto on koulutus: tehdä uusi tutkinto tai kouluttautua uudelle alalle. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta lisäkouluttautuminen on hyvä investointi, sanoo sosiologian professori Jani Erola

- Nyt pitäisi kiinnittää huomiota siirtymismahdollisuuksiin, tuetaan ihmisten kouluttautumista ja sijoittumista uudelleen, sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

Jos ihminen on jäänyt työttömäksi, eikä saa uutta työtä ammatillaan, hänen on mahdollista opiskella uusi ammatti työttömyysetuudella. Kaksi kolmasosaa koulutusta saaneista ei ole enää työttömänä lisäopintojen jälkeen.

- Meillä on työmarkkinat, joissa työpaikan omaavat ihmiset vaihtaa työpaikkaa. Jos putoat työelämästä pois työttömäksi tai kuten minä olen yrittänyt olla yrittäjänä, ja opetellut sitä kautta. Uudelleen työelämään pääseminen tulee yllättävän vaikeaksi. Se on edelleen stigma, sanoo viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

- Iso kysymys on, että mihin meillä syntyy tällä hetkellä ja tulevaisuudessa uudet työpaikat, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Tapani Ruokanen sekä viestintäasiantuntija Heikki Hakala.

Toimittajana on Satu Kivelä.

Sändningar

  • to 20.10.2016 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Globaalissa ruokajärjestelmässä kuluttaja ei aina saa tietoa missä ja miten ruoka on valmistettu. Esimerkiksi pakastepitsan aineosat ovat saattaneet matkustaa maapallon ympäri ennen kuin kuluttaja noukkii pitsan pakastealtaasta.

    - Läpinäkymättömyys ja siihen liittyvät riskit on johtaneet siihen, että kehittyneissä maissa on kasvussa vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

    Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa tehdään töitä kestävän ruokatalouden eteen. Sitran asiantuntija Hanna Mattilan uskoo, että tulevaisuudessa tulee yhä enemmän painetta muuttaa ruokajärjestelmää kestävämmäksi ja läpinäkyvämmäksi.

    - Tällä hetkellä me ylikulutamme luonnonvaroja, sanoo Sitran asiantuntija Hanna Mattila.

    Laajakulmassa keskustellaan ruuan ekologisuudesta ja jäljitettävyydestä. Vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Heikki Valkama.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kuluttaja ei aina saa tietoa siitä, miten kaupan hyllyllä oleva ruoka on tuotettu. Millaiset ovat olleet ruuan ympäristövaikutukset? Kotimainen ruoka ja tuontiruoka kilpailevat kuluttajista kaupoissa. Usein tuontiruoka on halvempaa, mutta tuotteen jäljittäminen voi olla mahdoton tehtävä.

    Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta pitää ruokajärjestelmän suurimpana ongelmana läpinäkymättömyyttä.

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa puhutaan yksilöiden Suomesta. Vieraina ovat journalistit Heikki Hakala ja Heikki Valkama. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Myötätunnon vaikutuksia tutkitaan meillä ja maailmalla. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan myötätunnon taitojen vaikutusta liike-elämään. Tarkoitus on selvittää, ovatko myötätuntoiset työpaikat samalla myös hyvinvoivia ja kilpailukykyisiä työpaikkoja. Tietokirjailija Margit Sjöroos on mukana tutkimushankkeessa ja hän on kirjoittanut kirjan Myötätunto, ole läsnä, elä mukana -kirjan.

    Ihmisaivot ovat muokkautuneet nykyiseen muotoonsa miljoonien vuosien evoluution seurauksena. Tämän kehityksen myötä meille on muodostunut erilaisia mielen valmiuksia, joita on tarvittu hengissä pysymiseen. Yksi mielen valmiuksista on myötätuntovalmius, mutta se ei yksistään riitä. Tietokirjailija Margit Sjöroosin mukaan myötätunto syntyy kasvatuksella.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Hyvinvointivaltion perusta on työn tekeminen. Verotuloilla on ollut mahdollista kehittää hyvinvointivaltion palveluita ja etuuksia. Jos palkkatyö tulevaisuudessa vähenee niin miten käy hyvinvointivaltion?

    Ajatushautomo Demos Helsingin perustajajäsen Aleksi Neuvonen uskoo, että hyvinvointivaltio säilyy, mutta rakenteet muuttuvat.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Tällä kertaa aiheena on hyvinvointivaltio. Joko sen kukoistus on ohi vai onko leikkauksista ja muutoksista huolehtiminen turhaa? Mikä yhdistää tai erottaa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita?

    Toimittaja Satu Kivelän vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Jari Hanska.

  • Laajakulmassa puhutaan medikalisaatiosta. Ihmiskunta on lääkinnyt itsensä pitkäikäiseksi, mutta lääkkeistä ja sairausluokituksista voi olla myös haittaa. Keskustelemassa journalistit Riikka Suominen ja Heikki Hakala. Laajakulman juontaa Satu Kivelä.

    Laajakulmassa keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden historiallisista taustoista. Millaisessa tilanteessa olemme ja kuinka tähän on päädytty? Millaisia kehityssuuntia on nähtävissä? Vieraina on ansioituneita journalisteja.

    Ohjelman aiheesta voi keskustella sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Laajakulma.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

  • Lääkkeistä on tullut meille ihmisille arkipäiväinen hyödyke. Jos ei uni tule silmään, kutsutaan uni pillereiden avulla. Ahdistuksen saa kaikkoamaan oikealla lääkkeellä. Lääke ratkaisee nopeasti ongelman, mutta ei poista esimerkiksi unettomuuden tai ahdistuneisuuden syytä.

    - Jos joku käyttää vuosikymmeniä bentsodiatsepiinia se saattaa aiheuttaa myös muistihäiriöitä, sanoo professori Marja Airaksinen.

    Lääkehoidolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, joista kaikista emme ole vielä tietoisia.
    Länsimaiset ihmiset elävät yhä pidempään ja terveempinä, mutta lääkkeiden käyttö kasvaa. Onko kaikki lääkkeet tarpeellisia?

    Professori Marja Airaksisen mukaan on huolestuttavaa, että suomalainen lääkekeskustelu liittyy lääkepaketin hintaan.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Millaista on hyvä johtaminen? Dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan johtamisessa on siirrytty käskyttämisestä vuoropuheluun. Laajakulmassa keskustellaan johtajuudesta journalistien Reetta Meriläisen ja Heikki Valkaman kanssa. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Johtajuus on muutoksessa. Nykyisessä alati muuttuvassa maailmassa ei voi johtaa menestyksekkäästi vanhoilla tavoilla. Millaista johtaminen on, kun siinä on mukana tietoisesti arvot? Johtajia sparraava Rea Klingberg kertoo.

  • Robotit ovat jo pitkään olleet apuna tehtaissa ja tuotantolaitoksissa. Nyt robotit tulevat mukaan myös ihmisten arkeen. Millä tavalla robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat arkeamme ja työelämää? Vieraana journalistit Hanna Nikkanen ja Tapani Ruokanen.

Lyssna också