Horisontti

sö 23.10.2016

  • 45 min
  • utgått

Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Sändningar

  • sö 23.10.2016 14.00 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden.

    Yhdysvalloissa asia nousi esiin myös vaalit voittaneen Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse?

    Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • Margot Kässmann on yksi Saksan tunnetuimmista papeista. Hän on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka antaa kasvot mediassa Saksan evankeliselle kirkolle. Tämän lisäksi Kässmann on tuottelias kirjailija ja entinen Hannoverin maakirkon piispa. Hän jätti tehtävänsä välittömästi jäätyään kiinni rattijuoppoudesta vuonna 2010.

    Viime vuodet hän on toiminut reformaation merkkivuoden virallisena lähettiläänä. Toimittaja Iida Ylinen tapasi Kässmannin Suomen vierailun yhteydessä Helsingin yliopistolla.

  • Suomi on kaupungistunut vauhdilla. Monella vanhalla ja perinteisellä asialla on vaikeuksia roikkua mukana. Yksi näkyvimmistä mittareista on uskonnon aseman muutos, kirkon jäsenkato on etupäässä kaupunkilainen ilmiö.

    Viime vuonna käynnistyi kirkon rahoittamana Helsingin yliopistossa kaupunkiteologian tutkimushanke. Viisivuotista projektia vetää yliopistonlehtori Henrietta Grönlund. Missä ja mihin menee kaupunkilainen uskonnollisuus? Ville Talola tapasi Henrietta Grönlundin.

  • Kuntavaalit lähestyvät. Puolueiden ehdokasasettelussa on pulpahtanut pintaan myös ehdokkaita, joilla on avoimen rasistisia ajatuksia. Ovatko kuntavaalit erityisen herkät äärimmäisten ajatusten ehdokkaille? Miten politiikassa puhutaan toisista ihmisistä ja mitä saa sanoa? Keskustelemassa ovat sosiologi, maahanmuuttotutkija Lena Näre, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sekä Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Useat seurakunnat osallistuvat teatteriväen We see you Migri -kampanjaan lukemalla kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. Kirkkoon näiden tekstien lukemisen keksi tuoda Espoon Olarin seurakunnan diakoni Kristiina Huotari.

    Sopiiko turvapaikkapäätösten lukeminen kirkkoon? Samuli Suonpää haastatteli Huotaria ja Espoon piispa Tapio Luomaa.

  • ”Virkaa kannattaa hakea, sillä se on Kokoomuksen paikka”, Pertti J. Rosilalle sanottiin. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Rosila jäi eläkkeelle eduskunnan talouspäällikön virasta.

    Millainen eduskunta on työpaikkana ja miltä parlamentarismi näyttää konehuoneen puolelta tarkkailtuna?

    Saman ajan seurakuntaneuvos Rosila toimi myös seurakunnan luottamushenkilönä Espoossa. Hänen mukaansa poliittisten kantojen yhteensovittaminen on paljon helpompaa kuin kirkollisten erimielisyyksien.

    Samuli Suonpää haastattelee.

  • Kuka puolustaa turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia? Kuuluuko tehtävä viranomaisille, uskonyhteisöille, kansalaisaktivisteille - vai turvapaikanhakijoille itselleen? Keskustelemassa ovat sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, kansalaisaktivisti, kirjailija Sunniva Drake sekä Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtava asiantuntija Tomi Karttunen. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

  • "Jokainen meistä joutuu jossain mielessä hyväksymään sen, että yhteiskunnassamme elää monenlaisia ihmisiä – ja on monenlaisia tapoja rakastaa", kertoo Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen.

    Samuli Suonpää haastatteli Paalasta juuri ennen tasa-arvoisen avioliiton voimaantuloa. Seuraavaksi trans-kysymykset ja sukupuolten moninaisuus.

  • Unkari päätti sulkea kaikki turvapaikanhakijat säilöönottokeskuksiin. Suomalaiset uskontojohtajat ja ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat Unkarin politiikan ihmisoikeuksia loukkavana.

    "Tässä on tietty analogia 30-luvun Saksaan", sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja, Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali. "En muista näin voimakasta, ihmisoikeuksia rikkovaa päätöstä Euroopassa."

    Atik Alia ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeriä Mari-Anna Pöntistä haastattelee Samuli Suonpää.

  • Suomessa on ateisteja enemmän kuin koskaan. Suomalaisista 21 prosentta ei usko Jumalan olemassaoloon. Ateistinen henkisyys on yksi yllättävistä virtauksista maallistumiskehityksen keskellä. Ateistikin haluaa ylevöittää elämäänsä pyhän kokemuksella, vaikkei yliluonnolliseen uskokaan. Aiheesta keskustelemassa ovat uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki, uskontotieteen tutkija Mikko Sillfors sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Ohjelman toimittavat Ville Talola ja Anna Patronen.

  • Kristillisdemokraateissa kuohuu. Puolueen vaalilistalla on sekä Helsingissä, että Turussa maahanmuuttokriittisiä, avoimen rasistisia ja antisemitistisiä ehdokkaita.

    Puolueen omasta mainonnasta ehdokkaita siivotaan pois, mutta virallisille vaalilistoille he jäävät. Kristillidemokraattia äänestävä voi siis saada kaupunginvaltuustoon ihan oman antisemitistin.

    Samuli Suonpään puhelinhaastattelussa turkulainen ehdokas, Suomi Ensin! -liikkeen aktiivi Hannele Al-Hamzawi sekä puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Millaisia ovat kristillisdemokraattien arvot ja miten Paavo Väyrysen Kansalaispuolue liittyy asiaan?

  • Helmikuun puolessa välissä selvisi lopullisesti, että avioliittolaki muuttuu maaliskuun alussa. Evankelis-luterilaisen kirkon johto on lausunut, että kirkon avioliittokäsitys ei lainmuutoksen myötä muutu. Nyt jo silti tiedetään, että osa papistoa vihkii samaa sukupuolta olevat parit ja vihkiminen on pätevä. Hajoaako kirkko avioliittokiistohin? Aiheesta keskustelevat kirkolliskokousedustajat Päivi Linnoinen, Jukka Hautala ja Jouko Jääskeläinen. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

Klipp

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Lyssna också