Luontoretki.

sö 2.10.2016

  • 11 min
  • tillsvidare

Sunnuntaiaamun Luontoretki vietettiin vaihteeksi merellä, Suomenlahden syleilyssä. Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro olivat Helsingin edustalla Koirasaaressa tutkimassa, millaisia elämyksiä kaukainen kalliosaari näin lokakuun alussa antaa. Ilmeisesti kukat kukkivat ja joitain pienempiä lintuja oli enemmänkin liikkeellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sändningar

  • sö 2.10.2016 8.09 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Luontoretkellä tutustuttiin Tahvoon, kesyyn karhuun, joka eleli muutama vuosi sitten Lieksan Keljänpurolla. Karhu liikkui aikansa Keljänpuron eräkämpän ympäristössä, tutki pihapiirin rakennuksia, nautti lintulaudan antimia ja hauskuutti ja ihmetytti asukkaita ja turisteja. Tahvon elämästä kertoi Eero Kortelainen. Vieraana Lieksassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä puhuttiin kaloista, tai itse asiassa lähinnä kalaruoista. Mikä suomalaisista kaloista on parhaan makuinen ja mitkä lajit ovat monikäyttöisempiä. Voittaako silakka siian, entä hauki ahvenen? Kuka arvostaa hapansilakkaa, kuka savulahnaa? No makuasioista tietenkin puhutaan, mutta ehkä näissäkin jutuissa on ripaus todellisuutta. Vaasan eteläpuolella Maalahden Bergiössä kala-asiantuntijoina olivat luontovalokuvaaja Pertti Hissa ja Juha Laaksonen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaisessa mytologiassa palokärjellä on pelottava rooli. Palokärki on ollut pahan ilman lintu, kuoleman sanansaattaja. Uskottiin, että jos palokärki ilmaantui pihapiirin, oli syytä huolestua. Mutta vielä pahempaa oli, jos se lehahti hakkaamaan tuvan hirsiä. Silloin ennustettiin jonkun perheenjäsenen menehtyvän. Jos palokärki hakkasi peräseinää, kuoli talon isäntä, jos sivuseinää, niin emäntä. Julkisivun takominen ennusti kaikille heikkoa tulevaisuutta.

    Luontoretkellä puhutaan tänään palokärjestä. Kuusamolainen luontovalokuvaaja Hannu Hautala on tehnyt kirjan palokärkien elämästä. Tämän kirjan eteen on tehty kohtalaisen kauan pohjatöitä, sillä teoksessa on kuvia 40 vuoden ajalta. Kuusamossa Rukan maisemissa ison mustan tikan pesäpaikalla Hautalan seurassa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä palattiin vuosituhansien takaisiin aikoihin. Neandertalinihmiset asuttivat Lähi-itää ja Eurooppaa 200 000 vuoden ajan, aina siihen asti kun nykyihmiset saapuivat samoille alueille. Millaista neandertalinihmisten elämä oli, missä he asuivat, miten he saalistivat, ja mihin he uskoivat. Mitä tapahtui kun nykyihmiset ja neandertalinihmiset kohtasivat? Miksi vanttera ja vahva laji katosi ja meidän hintelät esi-isämme säilyivät? Luontoretkellä tutkija Kari Saarvola ja Juha Laaksonen pohtivat näitä asioita ja sitä millainen olisi voinut olla neandertalinihmisen sunnuntaipäivä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lahdessa sijaitseva Pitkäjärvenvuori kohoaa lähes 50 metriä viereisen Pitkäjärven yläpuolelle. Kallion laelta on komeat näköalat länteen Pitkäjärven yli. Vuoren näyttävännäköiset, ylikaltevat jyrkänteet ovat paikoin jopa 15 metriä korkeita. Yhtenä erikoisena nähtävyytenä on jyrkänteeltä joitain vuosia sitten lohjennut usean kymmenen kuutiometrin kalliolohkare. Saa nähdä millaisia ihmeitä pääsemme seuraamaan Luontoretkellä Juha Laaksosen ja Asko Hauta-ahon seurassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Millainen on kunnon myrsky? Siis sellainen kun tuuli ujeltaa, meri kuohuaa ja mainingit tömähtävät rantakallioihon. Luontoretki vietetään tänään sangen tuulisissa oloissa. Juha Laaksonen ja saaristo-opas Seppo Sällylä olivat Saaristomeren ulkolaidalla seuraamassa meren ja tuulen liikkeitä. Huminasta päätellen taisi olla aika karu ja kostea keli. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä pohdittiin mitä kaikkea vanhat puut ovat ehtineet nähdä ja kokea elämässään. Kuinka paljon historiallisia asioita esimerkiksi neljä sataa vuotta vanhan männyn ympärillä on tapahtunut. Ja millaisia merkkihenkilöitä mahdollisesti on tällaisia puita katsellut tai jopa kosketellut? Vanhat puut ovat erityisen tärkeitä ja se on kyllä myös aistittavissa. Luontokuvaaja Jarmo Nieminen suorastaan liikuttuu käydessään tervehtimässä vanhaa tuttuaan, suurta ja komeaa mäntyä Helsingin Santahaminassa. Retkikaverina oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Finnträskin järvi sijaitsee Kirkkonummella kantatie 51 kupeessa. Järven lounaisimmassa kolkassa sijaitsee Träskmossenin suoalue, josta järvi laskee Långvikin lahteen ja on siten siis yhteydessä Suomenlahteen. Järven rannoista ja ympäröivistä metsistä huomattava osa kuuluu Natura-verkostoon ja alueen ympäristön suojelemiseksi on jo vuonna 1994 perustettu Finnträskin Suojeluyhdistys ry., johon kuuluu valtaosa järveä ympäröivän haja-asutusalueen asukkaista ja maanomistajista. Luontoretkellä Juha Laaksonen pääsi järven rannalla asuvan arkkitehti Árpád Sailon seurassa tutustumaan Finnträskin alueeseen. Retki lähti liikkeelle hieman erikoisesta paikasta, Sailojen saunasta, löylyä ei sentään taideta iskeä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Juha Laaksosen johtamalla Luontoretkellä tutustutaan Raisiossa Mahittulan kaupunginosassa sijaitsevaan 1973 rakennettuun Haunisten altaaseen. Tekojärven rantaviiva on noin 3,5 kilometriä pitkä. Alue on suosittu retkeily- ja virkistyskohde lähialueen asukkaille.
    Haunisten allas tarjoaa levähdyspaikan ja ravintoaitan monille kahlaaja- ja sorsalinnuille. Joutsenia ja hanhia tavataan alueella vuosittain. Altaan rantaviiva on suurimmaksi osaksi kalliota ja mäntymetsää, mutta paikalla kasvaa myös muun muassa ahdekaunokkia, punasänkiötä, keltamatararaa, keltakannusruohoa ja niittynätkelmiä. Näiden lisäksi altaalle on levinnyt keltakukkainen kasvi, lammikki, joka on viehättävännäköinen, mutta ympäristön kannalta hieman ongelmallinen. Mutta millä lailla ongelmallinen? Lammikin erikoisuudet paljastuvat kun Juha Laaksonen ja Turun Yliopiston konservaattori Ari Karhilahti tutkivat altaan ympäristöä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sunnuntaiaamun Luontoretki vietettiin vaihteeksi merellä, Suomenlahden syleilyssä. Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro olivat Helsingin edustalla Koirasaaressa tutkimassa, millaisia elämyksiä kaukainen kalliosaari näin lokakuun alussa antaa. Ilmeisesti kukat kukkivat ja joitain pienempiä lintuja oli enemmänkin liikkeellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lintujen muutto on ollut jo pitkään täydessä käynnissä. Merkittävä osa hyönteissyöjälinnuista on jättänyt Suomen, mutta edelleen on mahdollisuus nähdä vaikkapa mustapääkerttuja, leppälintuja ja tiltaltteja. Haukkoja, hanhia, kyyhkyjä ja tiaisia voi nähdä suuriakin määriä. Innokkaimmat lintuharrastajat jaksavat nousta joka aamu seuraamaan lintujen muuttoa, mikä linnuissa niin tavattomasti kiehtoo? Se paljastuu luontoretkellä kun Juha Laaksonen kapuaa Helsingin Lauttasaaressa Myllykallion lintutorniin tapaamaan Jukka A. Lahtista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suomen luonnossa liikkuu sellainen eläinlaji, jolla voi olla yksi tai kaksi korvaa tai sitten korvat voivat puuttua kokonaan. Kuitenkin eläin kuulee. Tällä lajilla on myös kolme silmää, tosin ylimääräisellä silmällä ei katsella maisemia, vaan aistitaan vuodenaikojen vaihtelua. Ai mistä lajista on kyse? No se paljastuu kun Juha Laaksonen ja Jarmo Latvan lähtevät Espooseen etsimään näitä ruskehtavia, jalattomia liskoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lyssna också