Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Maailman nopeimmat urpot

  • 4 min
  • tillsvidare

Olympialaisten jälkeen olisi helppo ajatella, että me suomalaiset olemme hitaita - ja muutenkin jälkeen jääneitä. Tämähän ei pidä paikkaansa. Olemme monessa maailman nopeimpia. Traagista on vain se, että nopeus pilaa kaiken.

Jamaikalla on maailman nopeimmat juoksijat, mutta Suomi on muuten maailman nopein. Koska nuoret ovat täällä maailman nopeimpia kyllästymään, suomalaisia ei kohta enää nähdä olympialaisissa. Ei se mitään. Suomessa tehtiin juuri nettiverkon nopeudessa maailmanennätys. Tuleva 5G-verkko on sata kertaa nopeampi kuin nykyinen 4G. Kunpa vain ehtisi tajuta kaiken ihanuuden.

Elämämme on jo pääsääntöisesti verkossa. Se on ekologisesti ihana asia. Se, että verkko muuttuu koko ajan nopeammaksi, linkoaa meille kutkuttavan haasteen.

Äärimmäisessä nopeudessa on huonoja puolia vain kaksi. Siinä ei ole aikaa ajatella, eikä tuntea. Pupilli supistuu ja laajenee, syke seuraa pienellä viiveellä. Sormi tekee pyyhkivää nypytystä. Katsokaa pitkään modeemin elämän ja kuoleman rajalla tahdottomasti räplättävää vihreää valosilmää. Siinä on meidän elämämme kiteytettynä. Hyviä impulsseja.

Nopeus tarttuu meihinkin, jotka pidämme itseämme hitaina. Minä olen niin nopea kyllästymään, että kun harkitsen uutta harrastusta, kyllästyn jo luettuani kansalaisopiston kurssiselosteen kaksi ensimmäistä lausetta. Savenvalaminen tuntuu tappavan tylsältä ja hitaalta, vaikka vielä puoli minuuttia sitten olin innoissani ja täynnä tarmoa.

Olen huomannut, että nuoremme ovat tavattoman nopeita väsymään. Lamauttava väsymys saattaa iskeä jo kolmen otetun askeleen jälkeen matkalla autolle, vaikka auto näkyy jo parkkipaikalla. Jos saan ennustaa, joku keksii ihan lähiaikoina niin sanotun teinikärryn, johon salamannopeasti väsynyt teini voidaan hulauttaa ja kahvoista kuskata kohti määränpäätä.

Into ja hirvittävän nopea väsyminen vuorottelevat kasvavan nykyihmisen kehossa koko ajan, kuin operaattorin kentän teho. Tämä vaikeuttaa opinnoissa etenemistä ja työssä jaksamista. Millainen on työntekijä, joka väsähtää tehtaassa hihnalle ja joutuu koneen nieluun?

Rakastelu on meillä suomalaisilla jo niin nopeaa, että varmuusvälineitäkään ei tarvitse kaivaa esiin. Lihasten sätkyt ovat tahdottomia ja kaikki on ohi ennen kuin mieli ehtii mukaan. Lisäksi rakastelu on muuttunut niin, että perinteinen yhdyntä on korvautunut itsetyydytyksellä. Siinäkin olemme niin nopeita, että mielikuvaharjoitteita ei tarvita. Kaikki on nopeasti ohi.

Autoillessa olemme erityisen nopeita. Meillä on kiire kiihdyttää ja hirvittävä kiire jarruttaa. Törmäämme melkein koululaisiin, mutta sekään ei vähennä nopeuttamme. Meillä on kiire kotiin ja töihin, maitokauppaan ja motonettiin. Kun pääsemme perille, emme tiedä missä olemme ja mitä haluamme. Meillä on kiire kadota täältä. Jos olemme oikein nopeita, ennen sitä ehdimme saada paljon pahaa aikaan.

Syömme nopeasti. Nautimme proteiineista, mutta vain siksi että olemme etukäteen niin päättäneet.

Jos tunteistamme kysytään, hoidamme puhumisen nopeasti. Mikä sulla on? Ei mikään. Eikä tarvitse edes valehdella.

Nukahdan nopeasti sohvalle. Näen niin nopeita unia, että herään hengästyneenä. Yö meni nopeasti, sen virkistävä vaikutus vielä nopeammin.

En odota nopeampaa nettiä, mutta tiedän sen tulevan.

En tiedä onko siinä lopulta mitään pahaa, että tässäkin maassa nopeus on korvannut syvällisyyden.

Hetkeen tarttuminen on aina vaikeaa. Jos ei ehdi ajatella mitään, saattaa joskus vahingossa tuntea itsensä tyytyväiseksi. Onnellisuus-sanaa en tohdi käyttää.

Sitä päivää en näe, kun adressit tulevat hautajaisiini snapchatillä. Jotta kaikki viihtyisivät ja jaksaisivat.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Sändningar

  • ti 23.8.2016 18.03 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Täysi nolla, yhenlainen, kaksimielinen. Siinä esimerkkejä numeroilla arvioinnista. Vaan kumpi on lopulta pahempi - numeroarvostelu vai sanallinen arviointi? Maallikkosaarnaaja Maasola purkaa traumaa Sanasessa, sappinestesaarnassaan.

  • Radio Suomen kuuntelijat muistelivat presidentti Mauno Koivistoa tämän kuolemaa seuranneena päivänä. Suorassa lähetyksessä kuultiin toinen toistaan hienompia tarinoita. Yhden hienoimmista kertoi Mika Kangasalta.

    Pieni poika muutti perheineen kauas kavereista, ja lohtua yksinäisyyteen toi taikatemppujen harjoitteleminen. Ainoa ongelma oli, että taikurille kuuluva silinterihattu puuttui. Uutta aitoa silinterihattua oli mahdotonta löytää, ja löytyessäänkin sellainen olisi ollut liian kallis. Kun osto- ja myyntiliikkeistäkään ei löytynyt käytettyä, päätti poika kirjoittaa silloiselle pääministeri Koivistolle ja kysyä, mistä tämä oli oman silinterihattunsa löytänyt.

    Miten sitten kävikään? Kuuntele koko uskomaton tarina. Haastattelijana on Markus Turunen.

    Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus radioidaan Yle Radio Suomessa helatorstaina 25.5.2017 kello 13 alkaen.

    Kuva:
    Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
    Mauno Koiviston muistopöytä

  • Maailma on täynnä puhetta ja sanoja. Pahimmillaan tulee joka tuutista mielipiteitä, joilla yritetään saada ihmiset reagoimaan.
    Tähän saumaan tulee norppalive. Se muistuttaa, miten kaunista voisi elämä olla.
    Maallikkosaarnaaja Maasola tarjoilee arkisaarnassaan livelähetykseen vain muutaman parannusehdotuksen.

  • Lauantaielämää suorana Suomesta. Vierailupaikkakunnat Mikkeli, Turku, Heinola, Tampere ja Rovaniemi.

  • Lauantaielämää suorana Suomesta. Vierailupaikkakunnat Jämsä, Hämeenlinna, Lieksa, Lappeenranta ja Kokkola.

  • Suomen Euroviisu Blackbird kerää kiitosta kansainvälisillä areenoilla. Millaisissa tunnelmissa Suomen delegaatio valmistautuu tulevaan Euroviisu-koitokseen? Mitä viisumaita kannattaa pitää silmällä vuoden 2017 Euroviisuissa? Satu Järveläisen kokoamissa Euroviisu-uutisissa kisaraportti Kiovasta.

  • Ennen kesä tuli keikkuen. Nyt toinen käsi on palanut ja toisessa on paleltumia. Säänmukainen pukeutuminenkaan ei onnistu. Maallikkosaarnaaja Maasola pureutuu kuin toukokuinen halla älyttömien vaatteiden maailmaan.

  • Interaktiiviset kauhuesitykset ovat rantautumassa Suomeen. Emme tyydy enää olemaan passiivisia havainnoitsijoita ja todistajia, vaan haluamme olla osa kauhutarinaa.

    Toimittajamme Justus Laitinen laittoi itsensä likoon ja syöksyi päätä pahkaa After Dark Helsingin järjestämään interaktiiviseen kauhuesitykseen nimeltä Motel.

    Esityksen ohjaaja Antti Wuokko valottaa Motellin taustoja. Kanssakokijoina Motel-kauhuesityksessä Justuksen kanssa olivat Sofia ja Erkko.

  • Ei ole hyvä, jos ihminen on ihan alussa tai ihan lopussa. Puolessa välissä tapahtuu kaikki oleellinen.
    Siksi kai hallituskin fiilistelee puoliväliriihessä. Elämänsä puolitangossa on myös Maallikkosaarnaaja Maasola. Se ei estä häntä saarnaamasta, siis - Sananen!

  • Jotenkin sitä ajattelee, että Suomen juhlavuonna yritetään vähän tsempata kulttuurituotteittemme laadussa. Että tulee originellia ja hätkäyttävää. Ja sitten kerrotaan jääkiekon MM-95 -elokuvasta.
    Maallikkosaarnaaja Maasola kertoo, mistä kaikesta kauniista jäät paitsi.

  • Näyttelijä, käsikirjoittaja ja sekatyömies Kai Lehtinen elää perheensä kanssa Karjalohjalla suurten metsien keskellä.

    Alkuvuodesta tulipalo vei Lehtisiltä maatilan lisärakennuksen ja samalla mm. kaikki näyttelijän kirjoitukset ja työkalut. Pääsiäisviikolla hän saatteli matkaan tyttärensä, joka suuntasi vuodeksi USA:han vaihto-oppilaaksi.

    Kai Lehtinen kertoo myös vaativista vaelluksistaan pohjoisen erämaihin, yksinäisistä hetkistään mökillä ja kymmen vuotta sitten kuolleesta esikoispojastaan, joka kulkee aina matkassa taivaspoikana.

    Toimittajana Markus Turunen.

  • Runo kiteyttää kaiken oleellisen, mitä ihminen voi toiselle sanoa, sanoi Jennikin. Vielä hienompia kiteytyksiä elämän lainalaisuuksista tarjoavat jääkiekkoilijat. Maallikkosaarnaaja Maasola melkein hiljentyy kuunteluoppilaaksi `härkien kaukalon` laidalla. Viikkosaarna Sananen kertoo enemmän.

Klipp

  • Radio Suomen kuuntelijat muistelivat suorassa lähetyksessä edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa. Lähetyksessä kuultiin myös tunnelmia Koiviston synnyinkaupungista Turusta.

Lyssna också