Laajakulma

Peruskoulu kurjistui epätasa-arvoiseksi

  • 46 min
  • tillsvidare

Suomen koulutusjärjestelmän timantti on ollut peruskoulu. Peruskoulu-uudistus mahdollisti yhdeksänvuotisen yhteisen koulutuksen kaikille, myös vähävaraisille ja syrjäseuduilla asuville.

Peruskoulua ei voi kuitenkaan enää sanoa tasa-arvoiseksi. Eroja löytyy alueellisesti, maakunnallisesti, tuntimäärissä, ainevalikoiman ja luokkakokojen suhteen.

- Suomessa on nyt nyt 1-6 luokkalaisten osalta maailman pienin opetustuntimäärä, jos verrataan OECD-maihin. Tutkimusten mukaan Suomen osaamistaso jää OECD-maiden jälkeen, sanoo OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

Laajakulmassa ovat vieraina viestintäasiantuntija Heikki Hakala, Suomen Kuvalehden ex-päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Reetta Meriläinen.

Toimittajana Satu Kivelä.

Sändningar

  • to 22.9.2016 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Suomessa kirkko on 1990-luvun lamasta lähtien ottanut yhä enemmän vastuuta yhteiskunnan huono-osaisten tilanteesta.

    - Kirkon diakoniatyö on ollut pakotettu nykyiseen toimintaan, koska meidän sosiaalipoliittiset linjaukset ovat olleet sellaisia, että se on mahdollistanut näin ison ihmisjoukon putoamisen ulkopuolelle, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen.

    Yhteiskunnan vähäosaisista huolehtiminen kuului Suomessa kirkon rooliin 1800-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1865 Suomessa kuitenkin kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Yhteiskunnalliset tehtävät kuten köyhäinhoito siirtyi seurakunnilta kuntien vastuulle.

    Kirkko esimerkiksi vastaa EU:n elintarviketuen koordinoinnista koko maassa. Viime vuonna jaettiin lähes miljoona kiloa EU-ruokaa yli 100 000 suomalaiselle.

    - Hyvinvointiyhteiskunnassa kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan leipäjonoihin. Ne ovat häpeällisiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen.

    Perustuslain mukaan valtiovalta huolehtii kansalaisten perusturvasta. Siksi kirkko on halunnut pitää aineellisen avun antamisen tilapäisenä.

    - Keräsimme hetki sitten 200 euroa vuodesohvaa varten, jotta lapsenlapset voivat tulla hänen luokseen yöksi. Tämä tarve ei täytä toimeentulotuen kriteereitä, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen.

    Suomalaiset toivovat että kirkko toimisi yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien puolesta puhujana.

    - Yli 75 prosenttia suomalaisista toivoo tätä, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa.

    Laajakulmassa kirkon yhteiskunnallisesta roolista keskustelevat journalistit Seppo Simola ja Jari Hanska.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Mistä tulevaisuuden Suomi saa energiansa? Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet kotimaassa käytettävästä energiasta tuotetaan kotimaassa. Nyt kotimaista energiaa on 37 prosenttia, ja loput tuodaan muualta.

    Professori Peter Lundin mukaan käynnissä oleva energiamurros on kuluttajien hyppysissä. Kuluttajille on tarjolla useita erilaisia energiavaihtoehtoja.

    - Teini-ikäisenä luin Maailman tila -kirjat. Ne kolahti: sammutin maanisesti valoja, väänsin patterit kylmälle. Nyt olen keski-ikäistynyt, sanoo keskusteluun osallistuva journalisti Riikka Suominen.

    - Painan lempeästi hybridi-auton kaasupoljinta. Tosin usein käytän metroa, sanoo ohjelman toinen vieras Tapani Ruokanen.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa mietitään, millaisissa tilanteissa lakeja saa rikkoa, vai saako milloinkaan. Kansalaistottelemattomuudesta ovat keskustelemassa journalistit Hanna Nikkanen ja Heikki Hakala. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Tutkija Kati Niemisen mukaan kansalaistottelemattomuuden suurin ja hienoin asia on se, että epäkohtia ja ongelmia nostetaan esille.

    Perinteisesti kansalaistottelemattomuus määritellään niin, että epäkohta, johon puututaan on riittävän vakava ja yleisempi moraali tai eettinen kysymys. Kansalaistottelemattomat toimivat avoimesti, eivät peittele henkilöllisyyttään, lisäksi he hyväksyvät oikeusjärjestyksen ja yhteisesti sovitut säännöt yleisesti. Tämän määritelmän mukaan kyse ei ole vallankumouksellisesta toiminnasta.

    Niemisen mukaan perinteinen määrittely kansalaistottelemattomuudesta arvottaa jo itsessään kansalaistottelemattomuutta siihen mikä on hyväksyttyä ja mikä ei.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Mikä yhdistää ihmistä ja banaanikärpästä? No, yhteinen evoluutiohistoria. Mikä sitten tekee ihmisestä juuri ihmisen? Tätä pohditaan Laajakulmassa Heikki Valkaman ja Jari Hanskan kanssa.

    - Uskonnoissa on jotain äärimmäisen humaania. Harvemmin se näkyy politiikan teossa niiden kohdalla, jotka raamattua käyttää politiikan teon välineenä, sanoo Jari Hanska.

    - Ajatus uskovasta apinasta ja tarinaa kertovasta apinasta on kiinnostava. Se mikä tekee meistä ihmisiä on kyky käsitteistää asioita, sanoo Heikki Valkama.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Evoluutio etenee niin hitaasti, että meidän ominaisuutemme ovat aina sopeutumia maailmaan, jota ei enää ole. Kulttuurievoluutio etenee nopeammin kuin biologinen evoluutio. Homo sapiens ei meinaa itse pysyä mukana kaikissa tekemissään muutoksissa. Länsimaalainen elämäntyyli altistaa krooniselle stressille, joka taas on monen sairauden taustalla

    - Me ei sopeuduta riittävän nopeasti nykyiseen elinypäristöön, sanoo evoluutiopsykologi ja evoluutiobiologi Markus J. Rantala Turun yliopistosta.

    Joka viides suomalainen kuitenkin kokee jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Joka kymmenes on jatkuvasti yksinäinen.
    Ihminen on evoluutiohistorian alkumetreiltä lähtien ollut laumaeläin. Yhteistyö on auttanut lajia selviytymään, ja ihminen tarvitsee sosiaalisia suhteita, sanoo evoluutiobiologi ja evoluutiopsykologi Markus J. Rantala.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Visit Finlandin mukaan eettinen ja kestävä matkailu on kasvava trendi. Matkustajista jo 22 % tekee matkapäätöksen kestävän kehityksen perusteella, jossa luonto ja eläinten hyvinvointi on otettu huomioon.

    2000-luvun matkailu vastaa sekä yksilöllisyyden että yhteisöllisyyden tarpeisiin. Samalla arvoista on tullut yhä tärkeämpi osa matkailua, sanoo tutkija Maria Hakkarainen.

    - Perimmäinen matkailun lähtökohta on nähdä jotain kaunista, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

    Moni lentää matkoilleen. Lentäminen on luonnon kannalta vahingollisin liikkumismuoto. Se kiihdyttää ilmastonmuutosta enemmän kuin vaikka junalla matkustaminen.

    - En pystyisi enää perustelemaan itselleni viikonloppupyrähdystä New Yorkiin, sanoo journalisti Hanna Nikkanen.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Suomalaiset matkustavat kaikkialla maailmassa ja matkustusmäärät ovat lisääntyneet. Pakettimatkoista on pyritty jo jonkin aikaa pois ja tilalle halutaan yksilöllisempää matkailua. Matkalla halutaan kokea jotain omasta arjesta poikkeavaa.

    Lapin yliopiston Matkailututkimuksen tutkija Maria Hakkaraisen mukaan suomalaiset ovat aina matkustaneet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut koko yliopistouransa ajan yhteiskuntaluokkia ja niiden vaikutuksia ihmisten arkeen ja valintoihin.

    Kiinnostus luokkatutkimuksen laajentamiseen johtuu Käyhkön omasta kokemuksesta ja havainnoista. Käyhkön vanhemmat olivat talonmiehiä. Työläistaustan takia opiskelu yliopistolla tuntui ulkopuoliselta ja riittämättömältä. Tutkimusten kautta on käynyt ilmi, että kyse on luokkakokemuksesta, jonka tunnistavat kaikki samoista taustoista tulleet.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • - Luokka on kysymys, jota ei haluta nähdä. Se on torjuttu ja hankala. Ihmisten kiusallinen eriarvoisuus tulee näkyville, sanoo tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta.

    - Status näkyi 1800-luvulle saakka taloissa, joissa asuttiin. Myös pukeutuminen paljasti statuksen. 1900-luvulla statuksen merkit ovat menettäneet merkitystään, sanoo professori Riitta Jallinoja Helsingin yliopistosta.

    Millä tavalla luokka näkyy ihmisten arjessa ja valinnoissa? Millaisilla asioilla ihmiset nykyään kertovat statuksestaan?
    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Seppo Simola ja Heikki Hakala.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Globaalissa ruokajärjestelmässä kuluttaja ei aina saa tietoa missä ja miten ruoka on valmistettu. Esimerkiksi pakastepitsan aineosat ovat saattaneet matkustaa maapallon ympäri ennen kuin kuluttaja noukkii pitsan pakastealtaasta.

    - Läpinäkymättömyys ja siihen liittyvät riskit on johtaneet siihen, että kehittyneissä maissa on kasvussa vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

    Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa tehdään töitä kestävän ruokatalouden eteen. Sitran asiantuntija Hanna Mattilan uskoo, että tulevaisuudessa tulee yhä enemmän painetta muuttaa ruokajärjestelmää kestävämmäksi ja läpinäkyvämmäksi.

    - Tällä hetkellä me ylikulutamme luonnonvaroja, sanoo Sitran asiantuntija Hanna Mattila.

    Laajakulmassa keskustellaan ruuan ekologisuudesta ja jäljitettävyydestä. Vieraina ovat journalistit Tapani Ruokanen ja Heikki Valkama.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kuluttaja ei aina saa tietoa siitä, miten kaupan hyllyllä oleva ruoka on tuotettu. Millaiset ovat olleet ruuan ympäristövaikutukset? Kotimainen ruoka ja tuontiruoka kilpailevat kuluttajista kaupoissa. Usein tuontiruoka on halvempaa, mutta tuotteen jäljittäminen voi olla mahdoton tehtävä.

    Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta pitää ruokajärjestelmän suurimpana ongelmana läpinäkymättömyyttä.

Lyssna också