Tiedeykkönen

Häviääkö huuhkaja Suomesta? Linnut ympäristömuutoksen kourissa

  • 48 min
  • tillsvidare

Mennyt kesä oli hyvä monelle lintulajille, pesistä lensi paljon poikasia maailmalle. Mutta syksy ja talvi vaativat veronsa, ensi kesänä niistä on elossa vain kolmasosa. Myös ympäristö muuttuu: ilmasto lämpenee, metsiä hakataan ja maaseutu köyhtyy. Tiedeykkösessä kysytään, miten linnut pärjäävät tämän kaiken keskellä. Vastaamassa ovat akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen ja Rengastustoimiston johtaja Jari Valkama Luomuksesta Helsingin yliopistosta, hän on tutkinut muun muassa huuhkajan selviytymistä. Mukana keskustelussa on myös yliopistonlehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kuva YLE/Petri Jauhiainen/Vastavalo

Automatisk taligenkänning

on lintujen aika tämä laulaja taustalla tuikitavallinen kirjosieppo tutkimuksen ansiosta sen ja monen muun linnun elämästään paljastunut monenlaisia salaisuuksia

Tämä on Tiedeykkönen ja minä olen Pirjo Koskinen

tänään puhumme Lind siitä valtavasta panoksesta jota Tuhannet Lintuharrastajat ja rengastajat sekä tutkijat tekevät luontomme hyväksi vuodesta toiseen sen ansiosta tiedämme aika hyvin Miten linnuilla me mennää

Minulla on tällä studiossa pari kirjan järkälettä Tässä on Suomen rengastusatlas 1 ja rengastusatlas 2 ja painaa yhteensä 6 kiloa sivujaan 1300 eli siis valtavasti lintu tietoutta

ja Nämä kirjat ovat tällä studiossa koska niiden kirjoittaja kunnalle myönnettiin valtion tiedonjulkistamispalkinto studiossaan rengastus toimistonjohtaja Jari Valkama 1 palkinnon saajista Onneksi olkoon Kiitos kiitos ja akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen luomuksesta myös niin kuin Jari Valkama kieli Helsingin yliopistosta Onneksi olkoon myös sinulle Kiitos teille että todella molemmat ja tää kirjoittaa ja kultaa Jari Valkama olette ilmeisesti päätoimittaja näissä kunnes Johan Petter ollaankos mulle jotain on sun ja pitkä projekti Mikä oikeastaan henkisesti Onko 307 luvulla mutta nyt sitten kun onnistuin siihen samaan rahoituksen niin saatiin vietyä muutamassa vuodessa sitten ja suhteellisen kivasti loppuun

yliopistonlehtori Tonilla ja kun olemme kaikki on niin löydä kaikille Rengas tai olla jotka ovat sen työpanoksensa siihen antaneet ja ja tuota mä haluan myös onnitella tässä kirjoittaa ja tästä valtavasta urakasta että sanoin kyllä olemaan samaan aikaan tuolla tuolla luonnontieteellisen keskusmuseon töistä silloin kun herätä olivat kirjottamassa ja muistan kyllä että se oli todella iso voimanponnistus

Me alotettiin se muistaakseni 2007 jolloin jolloin saatiin Koneen Säätiö tätä rahoitusta tähän ensimmäiseen osaan ja sitten siinä menee menee jokunen vuosi sen ensimmäisen osan kanssa ja sitten aika nopealla aikataululla tehtiin tuo kakkososa ja Aleksi Lehikoinen

Joo mulla on käsikirjoittaa lentoasemien asemien historiasta ja sitten jonkun verran että Laitex te ootte mut mun kymmenkunnan kuuntele ja kuuntele kirjoitan kirjan

tieteelle Citizen Science Mikä nyt

mutta jo pitkään Suomessa on todella linturengastaja ja harrasteet tehneet työtä tämän kirjan hyväksi ja tämä oli myös osittain kannustus ja kiitos Rengas teille vai kuinka Jari Valkama Suomen korkeushyppy kun mä olen meidän tekijöiden roolin tuossa lähinnä siinä nyt Mee kotiin tuleva alkaa valtava aineiston yhteen että kiitos todella kuuluu kaikille niille sadoille Rengas teille jotka yli Sadan vuoden aikana on tota aineisto Suomessa olet keräämässä et jos sitä ei olisi niin en oltas voitu mitään tehdä ja miten

Tottakai Toivotaan sitä luetaan mutta paitsi että ne on rengasta ei ole kiitoksella niin siellä myös pitäis kun kun ei tarvii tekstiä käy läpi ja niitä niitä asioita muutenkin lueskelee niin sitä toivon mukaan välittyy kuva myös niistä oluesta josta vielä Ei kovin paljon tiedetä eli tavalla voidaan sitte kannustaa ja ohjata rengastaja näiden uusien kysymysten äärellä ja samalla myös sitä että se tietää suurinpiirtein Mitä Minkälaista aineistoista Millaista on jos haluaa keskittyä kun tietynlainen tutkimukseen niin tämmönen Tieto on datapankki oli olemassa joka sitten voi voi voi mennä tarkemmin syventyä 50 year

täs täytyy sanoa se että tää on erinomainen siitä näkökulmasta että kun joku opiskelijan vaikka kiinnostuu jostain tietystä lajista ja että mitä sille kuuluu niin tästä on hyvä lähteä liikkeelle että hän näkee sen että minkälaista aineisto on olemassa ja mitä jo tiedetään ja sitten tuli ihan kuin sinun englanninkieliset tiivistelmät ja niin myös kansainvälinen tiedeyhteisö pääsee ainakin Jos jollain määrin perille että mistä on kysymys ja sitä kautta ota meihin yhteyttä

lintujen hyväksi Jari Valkama Olet tosiaan rengastustoimisto johtaja vastaat varsin laajasta kentällä kerätystä aineistosta Ehditkö myös Maasto on kyllä minä hyödyn ihan hyvin on hyvin että tuota mahtuu kausi on pitkä joten alkaa keväällä Tuossa jo helmi-maaliskuussa jatkuu pitkälle syksyyn Se kuuluu työnkuvaan Kuinka monta kertaa olet käynyt huuhkajan pesällä tänä kesänä mölkkyä tommosen 3.40 on tullut käytyä sinne huuhkajan pesä Leena kiehtova päästä Joo kyllä sinne on kiva mennä mutta joskus myöskin vaarallista että kyllä etenkin jos menee yksin pimeässä niin kyl se se voi olla et siellä saa sen emon sitten päällensä täytyy olla olla tosi tarkkana että miten sinne menee yliopistolle

sinä tosiaan Vaikutat siellä Turussa Turun yliopistossa ja eiks niin ettei Ruissalossa tutkituttaa kirjosieppo on jo pitkään kyllä jo vuodesta 2004 alkaen on Kirjoita kirjosieppo tutkimuksia tehty joka kesä Millaiset aikaa kesä sinulle on kyllä kyllä se on kiireistä aikaa ja tänä vuonna nyt muun muassa oltiin punavarpusen parissa it Punavarpusentie on laitettu tällasia paikannimiä yritetään selvittää Minne päin Aasiaa ne menee muuttavat ja ja ja millä aikataululla merikotkan pesintä on käyty naakkojen pesintä varpuspöllö En pelkää monta tällaista erilaisia projekteja kun me olla meneillään

luxusta Helsinki Voiko sano et vastaat kaikkein laajemmin linnustonseuranta koko Suomessa on kyllä varmaan näin olet mulle kuuluu Talvio aikaiset ja pesin aikaiset tämmöset yleiset yleisten lajien seuraamatta talvilintulaskennat linjalaskenta pistelaskenta

myöhemmin to ryhmiä kuunnellaan tähän väliin semmonen pöllö äänite yliopistonlehtori Hannu Pietiäinen Helsingin yliopistosta ja nyt jo eläkkeellä oleva biologian opettaja Heikki kolunen kiertävät joka kesä Noin 140 Viiru ja lehtopöllön pönttö päijät-hämeen suunnalla ja he ovat tehneet näin jo 60-luvulta ehkä 7 luvun ton oikeampi mutta kuunnellaan hetki viirupöllön pöntöltä Lahdesta viime keväältä tällä Nooralla oli pöntössä 2 kylläistä poikasta

tää on kohtuullisen ennustettavasti käyttäytyä naaras että jos se pysyy tuollainen se pysyy siellä Eli siis tänään on tuttu entuudestaan No muutaman voimakkuutta nähdä mä Veikkaisin että on mökillä viis vuotta sitten antaa 5 vuotta sitten niin rengastettu semmosen kolmevuotiaana Tähteen onks sillä Jope Sinetässä Pentisol on se on koko koko ajan pysyvyys Virtual on semmonen tapa että jos mökki asettuneen 90 prosentin todennäköisyydellä pesin siinä koko ikänsä sitten mikä on Mitäs Vanhanen parhaimmillaan varma parhaimmillaan parikymppisen miehen

20-vuotiaat naaras mutta ei ihan yksinkertaista päästä niin vanha Sun pitäs mennä 40-vuotisen tutkimuksen aika näyttää on kolmas tämmönen ku mä oon tavattu vastaa että no Minkä ikäiseksi suunnilleen sitten 67 vuotta keskimäärin siihen mahtuu 2314 pesimme pesintä joka sitten tuottaa semmosen 10.15 poikasta elinaikanani sillä pitäisitte korvata sen naaraan ja koiraan olemassaolon tulevia sukupolvia

niin näin tiivisti todella Hannu Pietiäinen tämän viirupöllön kannan vakauden Näinkö yksinkertaista se on akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen että parin pitää saada 1 naaras ja koiras maailma juo keskimäärin tosiaan jos isot Miska kynnen Pori tuottaako kaksi jälkeläistä jotka pystyvät lisääntymään tulevaisuudessa niin se riittää pitämään kanava kamutta

nyt ottaa huomioon että läheskään kaikki kaikki Mistä 11 jotka pitää tuoda tai niin eivät pääse lisääntymään ja osa ei välttämättä sitten Salkkarit lisääntymisen Ime kunnolla jälkeläisiä niin se se vaan tietää että toi poikastuotto pitää olla mutta se suurempaa 6221 sille että se kanta pysyy vakaana

se vaikuttaa varmaan

Ketkä sitten pääsevät lisääntymään ja ketkä ei Mitä tästä tiedät aika paljon luku on tutkittu jos on tämmönen superpari niin se on nyt se se on onnistunut pesemään tämmösessä Jyväskylässä habitaatti paikassa jossa sitten ravintoa riittävästi se on turvallista turvallista pesijä ja muutenkin kannalta ilman sitten poikastuotto non turvattua pitemmälle pidemmälle ajalle ja sitten nää tämmöset parit Mitkä mitkä tota yrittää pesiä ja epäonnistui ce-merkinnän saattaa tämmösillä heikompi lautasilla paikoilla Missä sitten ravintola jo riittävästi ja sitä kautta sitten eivät pysty Joko tuottamaan kantama riittävät riittävästi ravintoa poikaselle tai ensimmäinen se itse myytävässä kunnossa että voisivat tuottaa jälkeläisiä

pöntöllä koska tämä pitkäaikainen Tutkimusaineisto mahdollistaa sen että siitä viirupöllön elämästään pystytty selvittää selvittämään jo vaikka Minkälaisia asioita Tämä on tietenkin esimerkki siitä että miksi tarvitaan pitkäaikaista tutkimusta mut kuunnellaan vielä että milloin huippunopeutta ja viirupöllö on avainkysymys on se että miten ne sopeutuu ympäristössä ja se mitä me on opittu tästä pöllön sopeutumisesta että ne on erittäin sopeutuvaisia koska niiden elämän piirissä suuri ympäristö vaihtelu on ravinnon määrä noin kolmen vuoden sykleissä tapahtuva vaihtelu ja Kaikki mitä näät pöllöt tekee on sopeutunut siihen ne pystyy säätelemään siitä koska ne aloittaa muninnan siel on semmonen sisäinen ohjelmaa joka järjestää sitä muninnan aloituksen mukaan järjestää siten että kuinka monta munaa Mun

ravit kokoon sitten niitä pesukoneeseen Mulletoi munia

sitä et minkälainen on poikasten kokojärjestys pesässä ja tiedä mitä niille pieniä säätelyjärjestelmä ja hyvin paljon mutta kuitenkin tärkee

suora sopeutuminen joka näkyy pesinnän ajankohdassa ja Valittujen monet määrässä ja ravinnon määrä

Metsäpelto myyriä mitä sanot

nämä myyriä syövät petolinnut ja ja varsinkin jos viirupöllö ja helmipöllö ja ja ja nämä niin ne on hyviä esimerkkejä siitä et miten paljon se ravinto voi vaikuttaa ja ja tuota sen tekee sen tekee niin myös hyväksi niinkun malli lajiksi sen mun kaiken muun tutkimiseen ja tiedetään se ravintomäärä vaihtelu siellä itse asiassa hyvin harvalla lajilla me tiedetään Mikä se niitä ravinnon määrän vaihtelu luonnossa on näillä tiedät

tarkkailla ja tietää sitä myyrien määrää kun suhteuttaa siihen kyllä Joo mä tiedän myös ja alueellinen vaihtelu tässä kun meil on valtakunnallinen myyräkanta seuranta

Pirunpellon tosiaan Kolo lisäksi tarvitset jotenkin sopivia pesä puita ja näin on myös monen muun siivekkään kohdalla ja täst siirtää sitä yliopistolehtori Toni Laaksonen sinun asiantuntemuksesi Eli tutkit sitä miten tai olet selvittänyt Mitä näille aloille on tapahtunut se varmaan uskalleta sano että kolojen määrä vähentynyt mutta sinä tiedät paljon tarkemmin tästä Milloin sä soita kovin tarkkaan nyt jotakin asiaa sulle oo mitenkään pitkäjänteisesti tutkittu mutta mutta tosiaan aloitimme akatemiatutkija Vesa Sello sen kanssa sellaisen pienen Pilotti tutkimuksen aiheesta että paljonko meillä luonnon koloja on meitä meitä erityistä vähempää kiinnostaa mutta mutta lähinnä nyt sen takia että tiedettäisiin net Minkälaisissa oloissa meidän tää luonnon koloissa elävä yhteys tuolla tuolla meidän nykyisessä metsissämme elää ja ja tätä tarkoitusta varten olemme kartoittaneet tällaisilla satunnaisesti valitun Laru

ruusuilla

varsinaissuomalaisia metsämaisemassa että paljonko siellä luonnon koloja unia ja niitä on sitten et sitten lähe sukupuolta että että mistä koloja löytyy ja aineistona toistaiseksi vielä paperilla et mitä lukuja ei ole siitä sanotaan missään Mutta kyllähän se tuntuma nyt se on että että ei niitä pulloja mitenkään runsaasti ole kuten ehkä arvata saattaa ja ja se johtuu nyt pääasiassa siitä että Tietysti tässä tässä metsätaloudessa täytän tyyppisessä metsätaloudessa joten meillä harjoitetaan ei sinne oikeastaan ehdi niitä kun lopulta muodostuu ajatella havupuu metsissä on mutta mutta ne ehditään sieltä sitten yleensä poistamaan nopeasti koska se ääneen niin tää alkaa tulla siinä vaiheessa kun metsään lähestyi sitten jo päätehakkuu ikä

niin miten televisioiden kohdalla että niitä koloja enää niin paljon ole No kyllä se niin näkyy että se tunne kun menee tommosen olla ihan perus talousmetsän ja siellä Näytä kuuluu pesijöitä oikeastaan ole ellei sinne sitten olen jätetty jotain jotain jotain ja kaikkia Haapoja hop on tärkein koulu pummilla ehdottomasti ni jos sieltä löytyy Haapamäki löytää niin Niin toki sen ympäröivä metsä sitten voi olla ehkä vähän pilatusta kiinteät kolopesijä tässä saattaa riittää mutta mutta tollain keskimääräisellä metsä hehtaarilla ei välttämättä yhtään koululle miten se näkyy laskenta tiedä sitä toista oli myös hyviä esimerkkejä linjalaskenta tietojen perusteella että kirjosieppo on tämmönen tyyppinen kolopesijä Niin kirjosieppo ja pesimet tiheydet odotusten lähellä jossa on pönttö ja sitten tarjolla Joko loppu sopivia kaloja verrattuna normaaliin suomalaiseen metsämaiseman tiedottanut noin kymmenkertainen ihmisasutuksen lähettyvillä Missä on vielä kovin aine

sattuma sit siihen

metsän päristään kylät Sisältääkö todella vähänhän metsissä on pönttö ja hän eli kyllä linnunpöntön keskittyy yleensä talojen ja mökkien pihapiirin sieniä ja ehkä jonnekin

teitten reunoihin Sitten mutta tuota tähän mitä olet se sanoi kirjosieppo ja tiheydestä niin helppo yhtyä että että olen hämmästynyt siitä miten vähän loppujen lopuks kirjosieppo ja tuolla metsässä On ja se on varmaan seurasta myös siitä et kirjosieppo ei niinkään meinasit käpytikan kouluun joka on kuitenkin se ehkä se yleisin Kolo tyyppi Mitä meillä Metsässä on vain vain ne on käytännössä niin käpytikan kulut jotka ovat asumiskelpoinen ja hyväkuntoisia niin ja ei vain ja joissa käpytikka ei enää itse ole niin ne on melkein pääsääntöisesti talitiaisen asuttamia ja talitiainen on siinä sitte voimakkaampi kilpailija kun kirjosieppo

No kyl mä uskon että se vähenee radikaalisti jos minä pesimäkanta on muutamia satoja tuhansia pateja niin se voi hyvin hyvin pudota reippaasti alle puoleen ilman ihmisten pönötystä Minun täytyy ehkä muistaa myös se että saattaa olla niin et itse asiassa asutuksen tuntumassa on myös enemmän luonnon koloja koska silloin enemmän lehtipuita ja tota sitä kautta näitä mut kyl se kyl ehdottomasti nää pöntöt ovat tärkeitä siinä miksi on niin että tehokkainta laji

sillon ku ei vielä oot katastrofaalisesti tilanteessa kaikkein kustannustehokkain tohon sun tekstin perässä suojelutyö siinä vaiheessa kun kantaa vielä vielä suhteellisen vakaa tai tai tuota mitään radikaalia taantumisen jo tapahtunu

nämä kolme on täysin tutkimaton elinympäristö ja tehdä että sitten todella saada selvyyttä vähän siihen No kyllä ne ovat siinä mielessä tutkimaton jotain se ei meillä ole mitään arviota käytössä siitä että paljonko Näytä koloja on ja minkä kuntoisia ne ovat ja ja Ketkä siellä asuvat ja siinä Mua kiinnostaisi myös se että

kun tikkuja kutsutaan tällaseks elinympäristön insinööriksi eli ne rakentavat niitä pulloja joissa muuttaisitte voivat periä niin mä näkisin että tuollaisia Insinööri on myös ne seuraavat lajit jotka muokkaavat sitä Kolo Ympäristö ja myös erilaiset Hantula erilaista pesä materiaalia kirjosiepon pesä on on on Kaarina tuohta heinää kun taas talitiaiset ja yleensäkin tiaiset rakentavat pesänsä ensin sammaleesta ja sitovat siihen jotain karvaa päälle kun kun ne lähtevät sieltä pesästä niin sinne ja ihan erilainen ympäristöä

ja ja on myös sellaisia jotenkin että tiedetään Nyt on tällaisia pieniä hyönteislajeja ja jotka elävät jonkun tietyn lintulajien pesä materiaalissa on sellainen pieni pieni perhoslaji joka elää esimerkiksi pelkästään uuttukyyhkyn uloste materiaalista että sen isä että monimuotoiset No se on se on työtä luonnon monimuotoisuutta kyllä jännä se ihan

kolossa kaarna tai sammalta se on todennäköisesti hyvin erilainen lähtökohta ihan sillee et mikä siellä alkaa kasvamaan ja mikä siellä sen jälkeen pystyy elämä käsissä kirjasieppo ei ole

voi sanoo et melko riippuvainen ihmisestä mut sen Onni on tosissaan sille kelpaa ne pihat ja ne pöntöt mut sitte mites metsäiset koululaiset sitten akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen yks tämmönen toimisto on viime aikoina paljon keskusteltu on hömötiainen joka joka ei juurikaan käytä ihmisen tekemiä pönttöjä vaan se itse rakentaa tämmösen kolonsa Pesäkolo se tämmösellä huoneeseen Koivu pyökki lyön ja tää on sitte 11 Mitä meidän nykyinen metsätalous ei välttämättä hirveesti suosi koska sinne ei juurikaan ja tätä ja tätä tämmöistä lahoa lehtipuuta näihin metsiin eli Täst on oikeita Otto keskustelut henkinen tämmöisestä tilanteesta puhdas parantaa koska hömötiainen on meillä viime aikoina selkeästi taantunut vai iso luokiteltiin uhanalaiseksi viimeisessä huono suorituksessa eli tämmösten pienienkin Koivu pyökki Tammi jättäminen metsään

saattais parantaa tänne tällein tilannetta huomattavasti

kannoista Riippuen siitä et mikä sen Taivainen syy siellä on Onks se sitten se kolojen määrä ja se metsälinnun elinympäristö muutos vai onko se sitten se vaikka se edellinen kesä ja kevään sääolosuhteet lentolipun hyvin paljon Minkä tyyppisestä Lajusten puhelut karkeasti yleistäen Tää on niin ja voidaan sanoa et isokokoisille lajeilla se on ehkä kiinni siitä siitä emoji on hengissä säilyvyydestä Neon pitkäikäisiä jos nyt yhteensä menee plörinäksi niin se ei näy missään koska se pesivä kanta säilyy siellä mut sit taas pienillä linnulla joilla on suuri kuolleisuus niin niin sen näkyy voimakkaasti siellä että minkälainen se seuraavan vuoden pesimen populaation koko on niin siihen vaikuttaa se et minkälainen se edellisvuoden pesimme menestys oli nimeltään kirjosieppo Jan osalta Just tuli hyvä esimerkki tässä kaksi huonoa vuotta peräkkäin 2014 oli erityisen huono vuosi siis ehkä huonoin Mitä 60 vuoteen tiedetään poikasia kuoli valtavasti kun oli monen

päivän semmonen

sade jakso että te muut eivät yksinkertaisesti pystynyt niillä ravintoa hankkimaan ja ja poikastuotto oli sellasta keskimäärin kohta poikasta pesäkuusen normaalisti on on viittä ja ja viime kesä oli oli toinen huono kesä perään koska ne nytte ihan yhtä huono niin tänä vuonna Se näkyy niin että kirjosiepon selvästi vähemmän kun kun mitään

kertaakaan esimerkiks meillä 2004 vuoden jälkeen meidän seurannassa Turun Ruissalossa Entä sitten loppukesästä sitten kun nämä vähän lisääntyi anonymisointi

vuonna oli hyvä Eli nyt jos tämä meidän tilasto Malin ennuste pitää paikkaansa et mitä mä niinku tästä populaation käyttäytymisestä tai siitä mitä siellä tapahtuu niin tiedetään niin ens vuodeks ennuste on jo parempi Kato sieltä pesen menestyksen lisäksi niin myös tauti kuolleisuus on sitte Toinen mikä voi vaikuttaa tai pesimäkauden ulkopuolella kuolleisuus ja tästä esimerkkejä siksi hääpaikka hippiäinen jolla kylmä yksittäinen kylmä talvi Saattaa romahduttaa sen kannan hyvin pienen osan mut sitten taas on seuraavat arvion leuto niin kannattaa yöpyä sitte huomattavasti et se on lajikohtaista Mitkä tekijät siihen vaikuttaa mutta menen pienikokoinen varpuslintu laji on kaikkein kaikkein semmonen alttiimpi tämmösillä ympäristötekijöiden muutokselle

tai tänä kesänä ja sinisiä palloja

pienellä varpuslinnut tuntuu menevän aika hyvin lähes kaikilla this punarinta on ollut todella paljon maastossa ja hänellä pönttö linnulla meni hyvin hyvin se että lähes kaikki poikaset taikaa ja kaikki kuoriutuneet poikaset selvisivät maasta jos Mitä tiedetään tämmösestä rengastus myynneistä niin niin Vaikuttaako sinne tuli laajalti ainakin täällä keski-suomessa hyvä pesimme kausi sit taas pohjassa siinä vaikuttaa on mars tietenkin tää myrsky Litmanen sit tilanteeseen siellä et se oli semmonen vaihe että tää myrsky menee alaspäin Se oli romahdus vaihe käynnissä jolla on jo noin sitten netit ikinä laite käyttää myyriä ravintona on nimillä oli huono Pisa menestys myös sitten nisäkäs pedot kohdistaa saalistus tän tämmösellä vuosina lintuihin Kurkela Mitä myyjä ei oo ei oo saatavilla jolla on sitten monia lintujen kin vähentämistä saattaa olla heikkoa vaikka nyt ne eivät olisikaan riippuvaisia

Mistä My wrist viesti et ne on sitten se vaihtoi ton nasaleze vaihtoehtona olisi kyllä minua niin varmasti myös petolinnun meni ihan kohtuullisen hyvin tänä kesänä totta tosin Nyt tilanne on siinä mielessä muuttunut pikkusen sekavaksi että semmosia selkeitä myyrä syö kyllä ja ei enää ole mitkä on niinkun tota laajalla alueella samassa vaiheessa vaan tuntuu enemmänkin olemaan semmonen tilanne että on tämmösiä laikkuja joissa on myyriä enemmän ja sitten on semmosia alueita joissa ja myös ja juuri lainkaan mutta nyt näyttää siltä että tähän Tää kesä oli oli monelle peltolin ole ihan hyvä

hyvä että tota tuli ihan mukavasti poikasia mut sen on kuulunut Lapissa asemaa koskeva meni aika huonosti tänä vuonna yksi lmx-teoria sekä metsäkanalintukannat että että myöskin jänis kannat oli aika kehnot monet jättivät me sinne väliin Hyvin tää vähän joo

Kysyitkö Meil on Ylläs kevääseen mut nyt jo on pönttöjä jo melkein 850000 rekisteröity niin voiko tämmönen ihmisten satsaus jotenkin auttaa tai vaikuttaneen into kantoihin kyl mä uskon että se vaikuttaa paikallisesti varsinkin siellä missä on on paljon ahkeroitu mutta nythän tässä kampanja se ei varsinaisesti eroteltu siitä että paljonko niitä pönttöjä oli ennestään ja paljonko tehtiin uusia että tuota ehkä pystytä arvioimaan ihan sitä et mikä se uusien pönttöjen lisäys tähän tavallaan oon mutta ilman muuta toivasella tempauksella on on vaikutusta nyt sit monta vuotta eteenpäin niin kauan kuin pöntöt nyt kestävät mutta toivotaan että sille tulee myös jatkoa sitten että tämä niinku myyntiin rakentelu into jatkuu sanotaanko näin nyt meihin Ehkä Haluaisin kiinnittää huomiota nyt sit vielä tota seuraavaa kesää ajatellen on se että että juuret kenellekään tunneille Metsätie naiselle

ois kiva kun

vietä pönttöjä ja sinä hän on semmonen yks kikkaili se se pitää tuota täyttää se pönttö sellasella puro materiaalilla mut jotain samaa tietä sitten poistaa sieltä niitä tulee

katotaan sitten asettuvat siihen että sellasta ehkä kaivataan ja se vois osittain korvata tätä pökkelö en puutetta ja toi toinen juttu vai mitä pöntöllä Voice Voice US tilannetta parantaa kottarainen Minkä annat on taantunut Suomessa 6270 lähteä jyrkästi eikä kanta on pahin taantuminen on takanapäin mutta kantarellen murto-osa siitä mitä se oli oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ja kottarainen varmasti sen laji Mikä kärsii sopivien pesimäpaikka ajanpuutteesta oli kulttuuriympäristö ihan kottaraisen pönttö niin siellä varmasti saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi toimialaryhmä on millä varmasti voidaan Ampujat Excel avustaan on vesilinnut Koskelo Telkänpesä se tämmösessä isokokoisia Missä pöntöissä ja näiden vieminen sitten vesistöjen läheisyyteen varmasti parantaisi vesilintu kantoja mitkä on monin paikoin mennä alaspäin niin siis ylös että hän hienon kampanja on liittyen niin vois sen sen vielä todeta että

Mäenpääntie vieminen rakentaminen on investointi pitkälle tulevaisuuteen se riittää myös sitä että pöntöstä pidetään hyvää huolta että jos jos niitä ei mitenkään mitenkään huollata Tähdet tähdet on huonoin paikka oli niin kyllä niistä tapettu eikä niistä on iloa kun huoriksi tai kahdeksi että tämmöinen huollon tärkeästä sen myöskin kannattaa huomioida ja sellainen et ehkä ehkä meidän tutkijoiden pitänyt painottaa tässä että tottakai se ensisijainen asia on se että niitä pönttöjä laitetaan tarjolla jotain Jotain asukkailla on mistä valita mutta mutta erityisesti kun petolintujen osalta kun meillä Suomessa on erittäin hyvä ja korkeatasoinen tämä petolintujen seuranta niin niin mielellään kun sen pöllön pöntön viedä metsään ja ottaa yhteyttä paikalliseen lintutieteellisen yhdistyksen ja kertoi että olen tällaisen pöntön tänne vienyt ja ja samalla valtuuttaa minä sitten pesä tarkastaja menemään paikalle katsomaan että onko siellä se pöllö ja vaikka sitä rengasta maan

ne poikaset sieltä että se oliskin valtavan hienoa jos näin tehtäisiin

niin hirveän iso osa Antti paikallisesti linnuista niin pesäjuuri pöntöissä etno todella riippuvaisia näistä ei kyl kyl se on jotenkin osoitella josta täytyy suurinta viirupöllö ääni ja lehtopöllö myöskin tämmösiä isoja luonnon Kolo jotka syntyy esimies tämmösen oksa repeämästä niitä on todella vähän tarjolla tuolla

tulla lounassalonki viirupöllö nyt voi pesiä melkein missä tahansa jossakin vaiheessa Haukanpesä Se taitaa jossain muussa puu repeämässä tai jonkun autiotalon ullakolla tai melkein missä tahansa mutta mut kuitenkin kyllä pöntöllä on suuri merkitys niin kyllä varmaan niinku suurin osa viirupöllö sitä pitäisi tällä hetkellä pöntöissä Kyllä meillä on Hannu Lintu asemalta laineesta tuottamis- ja tyydytystä linnoista niin niistä puolet on renkaan lisia ja kertoisi että My City Hotel eteläisessä Suomessa ainakin puolet Gangnam Style enemmänkin se tosiaan niin se laitto Missä pöntössä Rengastie nimenomaan käynyt asialla

kestävä ja varmaan Sama koskee myös kirjosieppo että ku on viety sitten niitä pönttöä tarjolla niin myös hyvin iso osa niistä pöntöstä samantien asutettu kyllä kyllä siis jos jostain tää on asia mikä hämmästyttää minua edelleen että jos ottaa aivan umpimähkään tosta jonkun Metsikön ja ja vien sinne nyt 50 kirjosiepon pönttö keväällä toukokuun alussa niin sinne melkein jokaiseen voi saada sen kirjosiepon pesintä ja tietysti se ei tarkoita et ne lintuja on ihan äärettömän paljon painoa erittäin hyviä löytämään nämä paikat

paljon tarkemmin Kuunnellaan viime kesältä tehty Älä nyt ehkä se on nuorin poikani vielä tuossa pöntön aukolla istuskelee ja ilmeisesti sulattelee aamu aamupalaa siinä myyrät aika raskasta ja tällähän oli kuusi poikasta tässä pöntössä ja osaan tossa isäntä kertoo että näette läheisessä männikössä talon mansikkatilan pihalla niin pyörii siinä sitten poikasia ja ja sitten emo ja joskus lentelee tässä ympäristössä ja kipittää mennessä tuli Nyt siinä tulikin juuri ja sillee

olevan siellä töyhtöhyyppä jahtaa Tuulihaukka se näytti punaruskea väli koiralta

sinne oli myös joku pikkulintu paras Rastas ainakin siinä oli ja nyt se meni tuonne koivuun istuskelemaan sillä oli

siinä kynsissä tämä roikkuu siinä että kyse on tänne tää on tuomassa kerkesit näkemään jos olet osaava lähellä mutta tosiaan töyhtöhyyppä sillä oli perässä ja joku pikkulintu ne yleensä Näytä Tässä on ehkä ehkä västäräkki ja ja ja Kiuru tässä laulaa ja sitte saattaa olla joku joku Matilainen orastaa Sanomat kovasti kovasti tämän hauskan perässä koska hänen pitää mennä tänään rastaan poikasia jotka Lentääkö huonosti tosta Nyt tuli toinen ja västäräkki perässä

se kipittää siinä ja hauskasti hyvät heti kimpussa ja västäräkki siitä et kyllä ne huomataan tämä

koiralla on semmonen kauniin punertavan selkäpuoli ja siinä on semmosia mustia täpliä naaras on sitte pikkusen vaatimattomamman rusehtava ja pyrstö on aika pitkä pyrstö sinne ja ja sitte siellä on semmonen musta juova siellä pyrstön kärjessä

Se on semmonen yhteys ääni ääni sitten varoitusääni jolla sitte kaikki nämä Toivottavasti elossa olevat kuusi poikasta ja sitte kaksi ja puoli kahdeksan Tuulihaukka tässä pitävät yhteyttä toisiinsa että ne kuulee tämän äänen ja joku poika on nälissäni sen jostain tuolta sitten oksalta tikittää vastaan ja mä en voi tietää minne viedä sitten sapuskaa Meillähän on tässä myöhemmin tutkimus kaverin kanssa niin nelisenkymmentä pönttöä tässä lähinnä Orimattilan Hollolan alueella ja viime vuosi oli tosi hyvä vuosi Tulihan

vuonna ehkä muutamia mutta noin 24 25 aloitettua pesintä ja poikasia tuli maailmalle sitten siitä tuli semmonen 120 poikasta ja tänä vuonna nyt on ollut kyllä

muutamassa oli sitte joku muna

tuulihaukat aloittavat pesin tässä vasta sitten kun ruoka on riittävästi että tämmösiä 2 3 munan pesintöjä ei ole lainkaan että kyllä se 44 cm vähintäänkin pitää olla sit neljästä kuuteen ja saalista on siis rastaita löytyy pöntöstä ja ne on tästä ihan Lähetä poimittuja

juurelta että mitä siinä on huumoria

mutta löytyi todella Näytä vastaan sulkija tällä hetkellä

elokuutio ja sitten jos enemmän revitään irti ja sitten muut syödään että mitä näitä niin sitten tuulipölytteinen pudottelee pöntön alapuolelle niitä sellaset ruokailutavat oli tuulihaukan Mitens Jari valta

tätä rengastajan petolintu ryhmä Oliko mies tuttu kyllä mies oli tuttu tunnistin Heikki koulutuksia äänestä

pöllö pentecostal lisäksi tätä tuli hauskoille vie paljon vesi ja sinne latojen seiniin peltojen keskelle Joo kyllä nykyään monilla rengasta jolla on on myös näitä tuulihaukan pönttö ettei tää on tyttöjen levitetty ihan tänne eteläisen pallo naisen palaan Suomeen ja ilahduttavasti tuulihaukat oot näyttäneet ja pesivät niissä ihan hyvällä menestyksellä

merkittävä osa on nämä pystytykset siinä että tuli haukalla menee nykyään aika hyvin Kyllä sillä on Lyyti suuri merkitys se on kyl semmonen pikkusen valitettava kiinni sivujuoni siinä mielessä että kun olen töissä olevat tuulihaukat on niin helppo löytää ja seurataan ja sitten tota se perinteinen tuulihaukan pesintä ympäristöliikkeen Hanko lasten löydettäväksi tänne risukasaan HarakanPesä et niin niissä pesivien Tuulihaukka ja seuranta saattaa jäädä hiukan pienemmälle jos kohta En tiedä onko niissä enää niin paljon Tuulihaukka ja kuolee aikanaan oli että kyl se varmaan on tuotettu niille ihan keskenään

elinympäristö nykyään

seikkailu tuli autolla menee tosi hyvin tällä hetkellä että Meidän kanta on koko ajan tuntuu olevan pienessä kasvussa koko ajan nyt vaan tänä kesänä Huomasin ja joku muukin sitä kertoo että tuulihaukan pesä se oli huomattavan paljon kuolemattomia munia ja sitten pohdittiin että Mistähän se mahtaa johtua mutta Täytyy toivoa se oli vaan joku ohimenevä ilmiö eikä tietoa mistään sellasesta jostain syytä huolestua mutta jatkuvasti pitää olla valppaana että miten päästä löydän lahtelainen on kyllä mitään miltä se näyttää siellä lintujen pesinnän

tämmönen positiivinen esimerkki siitä et sillä menee nykyään paljon paremmin kun pitää silloin se eikä tulleet jo silloin kuoriutuu ehkä 5 poikasta vuodessa ne nyt kuoriutuu 450 tai joku jotakin tätä luokkaa se on ja siin on paljon suojelutyö nimenomaan mikä siellä taustalla

Merja merikotka on on tuota nyt tällä hetkellä ihan hyvässä tilanteessa mutta toisaalta niin se ei mikään ei ole pysyvää nähtävyydet merikotkan kin kannalta Ympäristö on muuttumassa voimakkaasti Aija siinä mielessä se on hyvinkin sellainen laji jota pitää edelleen seurata maanalaisesta kun me tiedetään MS korppikotkien Lasse etelä-afrikassa että Intiassa menee heikosti nimenomaan tämmösten tiettyjen myrkkyjen takia että et se on ihan arkipäivää edelleen globalis tiedät että petolinnut saattavat kärsiä erilaisesta ympäristömyrkyistä

ja tässä nyt pari esimerkkiä niistä petolinnuista menee hyvin mutta Jari Valkama rengastustoimisto johtaja tutkittiin esimerkiksi huuhkaja teet sen kanssa paljon töitä maastossa ja se on nyt sitten uusimmat uhanalaisuus lukituksessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi Kerrotko siitä Joo no en mä en tosiaan on päässyt käymään että tota sen kunto on pudonnut tuota 90-luvun alkupuolelta alle puoleen ja se on se yks i minkä takia ja keskeisin syy sille Minkä takia luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi ja turva tällä hetkellä taitaa puhumassa pessy jo alle 1000 paria

se on tota sillon prefektuuri alussa nyt oli ihmisten päälle 3000 pesivää paria ja mikä tähän kaikkeen johtavan sitä ihan tarkkaan tiedetä Mutta yks tommonen ihmis toiminnasta johtuva syy voi olla se että Huuhkajat osa 80 luvulla 900 Opi käyttämään näitä yhdyskuntajätteen kaatopaikka jo koska ne oli tosi paljon rottia oli helppoja saaliita isona kaatopaikalle saat olla useampikin huuhkaja Pariisin hyödyntämässä niitä rotta paikkojen antimia ja sitten kun

kun äiti rakentaneet jätehuoltomääräykset mummo siihen direktiivien tasot tuli voimaan niin meillä tuohon yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen määrä on pudonnut yli tuhannesta ollessaan on tällä hetkellä Eli se jo sinällään voi Selittää siitä että huuhkaja kanta on

on vähentynyt mutta se ei kuitenkaan riitä selittämään sitä sillä taantumista kokonaisuudessaan vaan kyllä huuhkajan kohdentuu aika paljon kaikenlaisia riskejä

yksi toiminnasta riippuvia riskejä nimenomaan eli eli sähköiskut sillä on kovin törmäykset on yksi esittelen autoon törmääminen on toinen toinen kohdentuu valitettavan usein näin pesivien lintujen jotka saalistus matkoillaan ja sitten esimerkiks auton alle tässä just

pari viikkoa sitten tallensin semmosen Rengas löydä jossa tossa Vihdissä oli tommonen 20-vuotias naaras huuhkaja törmänny autoon ja se on ilman muuta ollut pesivä lintu ja se on sitte poissa tästä päivästä populaatiosta

nää 2-vuotiaat naaraat pesivät naaraat myös varsin arvokkaita Kyllä ne ovat arvokkaita 2 euron on tosiaan pitkäjalkainen lintu mutta ei kuitenkaan tule sukukypsä sen niinku tuossa joskus 34 vuotiaana ja huuhkaja tyypillisesti ei saa joka vuosi tai ei onnistu perinnässä ja niillä on tämmösiä pitkiäkin jaksoja jolloin ei ei välttämättä tuu yhtään poikasia mut itsessään lisääntyminen varsinkin sille koiralle on varsin suuri ponnistus poikasten ruokkiminen ja emon haudoista huolehtimatta itse ruokinnasta huonetta ja kaikki tämä vaatii paljon ja tässä lisääntyminen on

se ei oo millään taval itsestäänselvää että kyllä se waterproof oli osoittelee tommosta huuhkaja koirastakin Sinun täytyy tosin helmi-maaliskuussa ruveta kouluttamaan sitä reviiriään tuolla tuolla ja tota ryhtyä ruokkimaan sitä naarasta pesimme kunto ja sitten kun se naaras munii ja alkaa hautoa niin se koira on vastuullaan ruokkia sen ars sinne ja sitten kun poikaset kuoriutuu niin se koira joutuu vastaamaan edelleen Se nauraa sulkemisesta Plus sitten nähdään poikasten ruokkimisesta lähes koko sen pesimäkauden ajan että tota tälläkin hetkellä monilla Kokeillaan vielä poikasia huollettavanaan vaikka se ei ehkä kaikille niinku aukeaa mutta mutta ne on tosi hyvin pitkälle syksyyn ja poikaset on siellä emojen

huollettavanaan irtisanotaan karkeasti ja käyttäjä maaliskuusta lokakuun loppuun saakka se on se pesintä tavalla rasittaa sitä koirasta se on aikamoinen voimainponnistus helisemässä sen ruokinnan suhteen ja todella silleen enää muutama kuukausi sitten taas pitäs

Joo siellä kyllä Joo ja se joku saattaa olla siihen väliin osaa vielä vielä kylmä ja runsasluminen talvi ja sitten jos ei oo myyräkannat oikein kohdillaan niin se saattaa kyllä johtaja osa johtajaksi siihen et seuraavana vuonna se pesintä jää väliin mutta vain

En mä usko että meistä menettää voidaan mutta tota tainnoksiin vaikea olla vaarallista mennä sanomaan ettei voida menettää mutta en mä nyt siihen uskoon kyse kanta kovin alas on menossa ja Näyttää siltä ettei se vieläkään osaa aallonpohja ihan tullu ehkä vastaan

mä nyt jonkun verran Nikon toivoin siihen että kun noita 8 elokuuta sähköjohtoja on avattu kaivaa maahan tuolla maaseudulla niin siinä ainakin menisit tämä komponentti sitä aikuispuolen vuodesta pois että jäisinä sähköalan Kodin Terra mainos että sähköiskut eritoten niin ja Espoo sitsit ja vielä tuo liikenteen vaikutus tavallaan jotenki hoidettavaksi että mitä sille voitais tehdä

no viime kesä oli varmaan hiukan parempi kun kun edelliset että ilmeisesti oli jonkun verran noita etenkin vesimyyrä ja oli aika hyvin ja sitten kun sinne oli ollu niitä huonompia vuosia jonkin verran takana että kaikki paita ja pesin nyt niin niin tulista täyttäminen pesintä vuosi myöskin mutta kyllä täytyy todeta että huomattavan paljon tommosii huuhkajan poikasia katuautojen suihin en tiedä onko se että Ilves tai kettu tai mitä joka niitä syö itse jos meillä rengastetaan tietty määrä huuhkajan poikasen ja se ei välttämättä Kerro koko totuutta koska aikamoinen rengastaja ei ei käy Sitten siellä treviglio seuraamassa mitä niille poikaselle tapahtuu sen jälkeen kun ne poikaset on rinnastettu Ei todellisuudessa sen jälkeen tapahtuu huomattavan paljon kuolleisuutta

nuori ja lintujen paljon tuolla maastossa mutta ilmeisesti voi sanoo et sulle kaksi kolmasosaa linnuista näistä nuorista linnuista niin kuolee nyt syksyn tai seuraavan talven aikana eikä pääse lisääntymään Marcus lemonis kuolleisuus on aika suurta tosi olette nyt sen takia pitää tuottaa paljon jälkeläisiä että mistä ostaa sitten säilyy sitte seuraavalla pesimäkauden nainen menehtyi loppukesästä syksystä muuttomatkalla talvehtimisalue Nella Voitsä siis tota hyvin vähän tunnetaan tätä asiaa että missä vaiheessa sitä kuolleisuutta tapahtuu Et hyvin Vähän on on sellaisia analyysejä pystytty tekemään itse kissan kokoisilla petolinnun vastaan pystyny satelliitti lähettyvillä tarkastelemaan ja ruotsalaistutkimuksen osaottelu että isokokoisella moottorilla päiväpetolinnut muuttoajankohta itse se kaikkein kriittisin että teet siinä vaiheessa etenkin tämmösen mitkä muuttaa muuttaa tänne Afrikkaan talvehtimaan isä Saharan ylitys oon itsessäsi

kriittisin vaihe että siinä kohtaa tapahtuu eniten kuolleisuutta sitten kun päästää talvehtimisalue lan Ymmärsitkö siellä selvitään hengissä ja taas pesimäalueilla ei oo niinkään paljo kukkia mutta se muuttomatka on usein se kaikkein kriittisin menen tullen ja tämä on ehkä yllättävää ja siinä mielessä että jotain on arveltu olevan vaikea näille pienille varpuslinnut ammut et se on vaikea myös 4 iholle petolinnun niin se oli ehkä yllättävä havainto Kyllä ja sitten ilmastonmuutos tulee ja sekottaa entisestä että pakkaa Joo se Ettet ilmasto muuttuu Se muuttuu matkan aikana eri tavalla jossa voi muuttaa vaikka Keskisen Afrikkaan talvehtimaan Sinun aika monta ilmastovyöhyke että Minkä läpi pitää sukkuloida ja sitten jos Niissä tapahtuu eri eri tavalla ilmastonmuutos muutoksen vaikutuksia Niin se käy hyvin haastavaksi tämmösen muuttolintu lohelle Mitkä ne Suuret linjat ovat

tää Vaikuttaa jo nyt meidän linnusta hyvin tiedetään että lajit levittäytyy kohti kohti napa-alueita meille meille tarkoittaa pohjoista tyty tunturinlaki alueita erilai pyrkii seuraamaan sitä sopivaa ilmasto flocare joka niillä on se nopeus on on hitaampaa kuin mitä ilmasto-olosuhteiden muutosten perusteella voidaan ennustaa eli keskimäärin Suomessa tiedetään että lajit siirrytty noin 45 kertaa hitaammin kuin mitä ilmastonmuutos tapahtuu mut silti voidaan sit sanoit keskimääräinen keskimmäinen lintu yksilö on siirtyy noin neljä metriä päivässä kohti pohjosta sen vesa-matti levinneisyysalue se kuulostaa aika vähän tässä on noin yksi piste 56 km vuodessa keskimäärin levinneisyysalueet siirtyy sitten kohti kohti pohjoista päin ja tällänen pyrkii sitten

pysymään kärryillä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa Ei meille käytännössä tämä tarkoittaa sitä että eteläiset eläinlajit semmoset mitkä on tyypillisiä Keskisen keski-euroopan vesimeloni en enää rakastu meillä niitten lajien levinneisyys alue laajenee mut sitten tämmöset pohjat laitetaan meillä perinteisiä boreaalinen havumetsävyöhyke hätää tunturilla ja niiden levinneisyysalue supistuu jakanut pienenevät tämän keskeytät tämmöset suuret linjaukset mutta se on testi paljon lajikohtaisia esimerkkejä mitkä menee suuntaan tai toiseen ja sen täytyy ehkä mainita myös et pitkän matkan muuttajille yleisesti on on mennyt pitkään jo huonosti eli eli kun todennäköisesti siellä mutta matkan varrella tai talvehtimisalue sillä on vaikeuksia myynti ollut ja se pelkästään että joku ilmassa tekijöistä vaan siellä voi olla sen yhden ihmisen maankäyttö- trooppisilla alueilla on se Paine on niin suuri että siellä ei vaan enää löydy sopivia elinolosuhteita ylläpitämästä kantaa

kirjosieppo Nexus Sami esimerkki Elegant on pysynyt vakaana vielä vaikka se muuttaa trooppisen Afrikkaan mutta aika monet muut lajit niin tilanne on paljon heikompi mukaan lukien 1 pajulintu Mikä on ollut Suomen runsaslukuisin lintulaji Meillä on arvioitu pesivä 40 miljoonaa pajulintu pari ja ja nyt se kantaa pudonnu viimeisen 30 vuoden aikana noin polku prosenttia Mikkeli useampi miljoona suomalaista pajulintu puuttuu verrattuna siihen aikaisempaan tilanteeseen Eiks se oo enää Sitten se Suomen yleisin ja se kilpailee peipon kanssa nyt aika tasaväkisesti et se varmaan riippuu jossa on paljon hyvä vuosi niin se on edelleen yksi mut jos on huono vuosi sitten Teppo Kyllä vielä voi olla mutta maine Suomessa

Pohjoisesplanadi Star se on niin vakavaa muutos jos mustarastas joka pärjää paljon leudon mullakin ne tulee meille mutta että sitten kun elinympäristöä Levi ja sinne pohjoisempaa ja siel on Jäämeri jossain vaiheessa vastassani jo nimenomaan Aapo Istanbul Istanbulin havumetsävyöhykkeen lajit ja sitten Tunturilinjat on meillä Mistä pitäs olla erityisen huolissaan Heli metsien soiden ja tunturilla ei tunne keskeiset elinympäristöt mitä pitäis pystyä elinympäristön suoli missä on myös auttamaan sitten Menette vain selviytymistä ja juuri ne

tuksessa Kinnunen on yks semmonen selkeällä juuri Mikä on noussut nousu esille että meillä menee heikosti

toxen edessä sitten mitään tehtävissä voidakseen hidastaa

lisätiedot ainakin tutkimuksesta että viestillä ja kannabiksen vaikutus Emma teki jotain ilmastonmuutos on yksi asia mutta sitten myös elinympäristö jossa se laji elää Ilmoita muutoksista pitkällä tähtäimellä myös jo voi johtaa siihen Selin ympäristömuuttuja se metsä havumetsä korvautuu lehti metsällä mutta en Ligne luontaisin IL ympäristön suojeleminen testi edesauttaa sitä että sellaiset lajit säilyy paremmin eli jonkun pakkashuurun alueiden suojeleminen ylläpitää kunnista elinympäristö että ja sitä kautta suojelee sä suoluontoa etteikö Stadin Ilmastonmuutos ei yksistään Mistä saa ympäristö etulehti ihan nopeasti pilaamaan niin kyllä jos tahtoa riittää niin tässä nyt sanotaan muutaman kymmenen vuoden aikajänteellä olisi tehtävissä paljonkin jos nimenomainen maankäyttö- ja suunnittelemalla sillä tavalla et linnut otetaan Sinä huomioon

linnut ja samalla varmaan mun luonto Hyvin toimii elinympäristön indikaattoreina Koska ensinnäkin se on se hyvä puoli ja tyttöjen tila tunnetaan että nyt suuren harrastaja verkon avulla parempi mutta myös linnut voivat myös indikoida Mitä siinä muussa luonnossa menee tapahtui ollaan tänään keskusteltu Niin jos elinympäristössään paljon ravintoa Niin mut Voi paremmin ja ravinto on usein tarkoittaa sitten niitä niitä alempia ja ravintoverkko olla ja jos siellä tilanne on hyvä niin sillon minustakin voi paremmin että voiko Humppilan ja lähtee liikkeelle siitä hyvälaatuisesta elinympäristöstä

Sändningar

  • fr 14.10.2016 12.10 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui?

    Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita. Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne?

    Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

  • Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa?

    Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

  • Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.

    Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • 5g-tekniikkaa tutkitaan parhaillaan ja sen standardin määritelmistä käydään keskustelua. Mikäli sunnitelmat toteutuvat, 2020-luvulla on käytössä 4g:tä nopeampi, viiveettömämpi, energiatehokkaampi, monikäyttöisempi ja luotettavampi tiedonsiirtoverkko.

    5g verkosta on mahdollista viipaloida vaikkapa pelastuslaitoksen käyttöön superversioita, jotka olisivat nopeampia ja luotettavampia kuin tavalliset kuluttajien käytössä olevat "viipaleet". Pilvipalvelumaisuus tarkoittaisi sitä, että ympäri maata rakennettaisiin yleiskäyttöisiä datakeskuksia, jonne eri toimijat majoittaisivat 5g-verkon ohjelmistoja ja tietoa.

    Ohjelman lopussa kurkkaamme vielä tammikuun tähtitaivaalle professori Markku Poutasen kanssa.

    Haastateltavana professorit Raimo Kantola ja Markku Poutanen. Toimittajina Leo Kosola ja Sisko Loikkanen.

  • Mitä onnellisuus on? Onko se rahallista vaurautta, tyyntä rauhallista elämää, mielekästä tekemistä vai itsensä toteuttamista? Ympäröivä maailma tarjoaa meille lukuisia onnellisuuden malleja, mutta onnellisuus on aina yksilöllinen kokemus eivätkä muiden mallit kenties sovi itselle ollenkaan. Viime kädessä onnellisuus on elimistön biokemiaa, jota voidaan nykyisin erilaisin konstein aktivoida. Onnellisuudesta keskustelevat professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Miten kivikautiset ihmisaivot kestävät tietotyötä, hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä? Missä vika, kun jo pari-kolmekymppisillä on muistiongelmia? Poppakonsteja ja aivojumppia kaupataan maksukykyisille, mutta tuloksia ei poppakonsteilla synny.

    Mitä tiedetään aivojen tiedonkäsittelystä ja muistin toiminnasta?

    Toimivat muistinparannusmenetelmät on keksitty jo sata vuotta sitten, ja niistä ei tarvitse maksaa mitään. Oppiminen ja muistaminen vaativat työtä ja toistoja, rahalla niitä ei voi korvata.

    Aivotyö, muisti ja muistin biologiset rajoitteet ovat erikoistutkija Virpi Kalakosken ja Leena Mattilan aiheena Tiedeykkösessä.

  • Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Jossain kohtaa solujen lisääntymisen ja niiden kuoleman säätely voi pettää. Silloin solut lisääntyvät hallitsemattomasti, ja syöpä voi kehittyä.

    Mikä osuus tässä on geeneillä? Asiaa selvittävät tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. He tutkivat MYC-geenin roolia rintasyövässä. MYC-geenin tuottama proteiini ohjaa kaikissa soluissa solunjakautumisessa. Kun haava on parantunut, solut palaavat lepotilaan ja MYC menee pois päältä. Mutta syövässä se on ikään kuin hirttäytynyt kiinni ja vain käskyttää hullun pomon lailla: kasva, kasva, ja niin syöpä saa alkunsa.

    Nyt tähän molekyylitason ilmiöön Klefström ja Haikala pureutuvat synteettisen biologian keinoin. Käytössä on muun muassa geenieditointimenetelmä, jolla yritetään päästä kiinni MYCin toimintaan, jotta voitaisiin kehittää täsmällisempiä lääkkeitä syöpien hoitoon. Tutkimusryhmä tekee työtään laboratoriossa elävällä rintasyöpäkudoksella. Ne on saatu potilaalta tuoreeltaan leikkauksen yhteydessä, kun potilas on antanut suosumuksensa. Ylilääkäri Johanna Mattson HYKSin Syöpäkeskuksesta tarkastelee geenitutkimuksia potilaiden hoidon kannalta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

  • Tämän vuoden kemian nobelistit ovat rakentaneet molekyyleistä koneita, jotka pystyvät suoriutumaan suunnitellusta tehtävästä kemistin ohjauksessa.
    Nobelisteista hollantilainen Bernard Feringa on valmistanut molekyyliauton, skottilaissyntyinen J. Fraser Stoddard on rakentanut sukkulan, joka seilaa asemien välillä, ja ranskalainen Jean-Pierre Sauvage on liittänyt ensimmäisenä molekyylirenkaat toisiinsa niin että renkaat voivat liikkua toistensa suhteen.
    Molekyylikoneiden kehittäminen ja rakentaminen on ollut pitkäjänteistä tutkimista ja puurtamista. Ala kehittyy vauhdikkaasti ja jatkossa pikkukoneet mitä ilmeisimmin tekevät yhä monimutkaisempia tehtäviä. Sovelluksiakin on jo näköpiirissä. Haastateltavana on orgaanisen kemian professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    ainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

  • Elämme valtavan työelämän muutoksen keskellä, mutta silti se saattaa olla vasta alkua. Eräs työelämää tulevaisuudessa muuttava voima on tekoäly ja sen mukanaan tuomat älykkäät koneet.

    Maaliskuussa 2016 AlphaGo niminen tekoäly voitti go-pelissä maailman ehkä taitavimman go-pelaajan ja jo vuonna 2011 IBM:n Watson kukisti Jeopardy-tietovisassa parhaat ihmispelaajat.

    Entäs kun tämänkaltaiset sovellukset tulevat todella työelämään? Mitä sitten tapahtuu?
    Millainen sellainen maailma oikein olisi?

    Studiossa siheessa ovat keskustelemassa dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.

  • Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta.

    Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Klipp

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Lyssna också