Erilaista elämää

Kotona vieraiden keskellä

  • 14 min
  • tillsvidare

Tyyny, peitto, puhtaat lakanat, lämmin huone. Vessa ja suihku. Siinä ne tärkeimmät, mitä matkustaja yösijaltaan kaipaa. Yksi perinteikäs, joskin Suomessa melko pienimuotoinen majoitusmuoto on Bed and Breakfast, eli aamiaismajoitus. Se on usein hotellia kodikkaampi ja halvempi vaihtoehto.

Pornaisten kunnassa B & B –paikkaa pyörittävä Tiina Henkola majoitti pari kesää lähinnä yhden yön yöpyjiä ja sanoo, että työmäärä oli melkoinen. Nyt hänellä on pitkäaikaisessa majoituksessa saksalaisia komennusmiehiä. IT-alalla työskentelevä Tiina sanoo, että byrokratia yllätti, mutta riemua ja voimia tuovat hänen kohtaamansa ihmiset. Ja omaakin rauhaa hän sanoo saavansa riittävästi. Toimittajana Paula Jokimies.

Sändningar

  • ti 16.8.2016 20.06 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • Sotkun tunnetuin tuote on munkki, mutta tärkeintä toiminnassa ei ehkä ole se sokerinen herkku, vaan läsnäoleva ja välittävä sotilaskotisisar.

    Viivi Lehtinen ajautui lukioikäisenä sotilaskotitoiminnan pariin osin sattumalta. Käynnistävinä tekijöinä toimivat oma kiinnostus historiaan, maanpuolustushenkinen opettaja ja ystävän patistus. Mitään sukutaustaa armeijassa hänellä ei ole.

    Sotilaskotisisarista suurin osa on jo iäkkäämpiä ja toiminnan kannalta kysymys onkin, miten tavoittaa nuorempaa harrastajakuntaa. Sinänsä harrastuksessa ei ole yläikärajaa, eikä sukupuolikaan ole enää esteenä, vihreitä veljiä on ollut jo jonkin aikaa.

    Viivi on ehtinyt toimia useammassa yhdistyksessä ja eri paikkakunnillakin, nykyisin hän on siirtynyt enemmän käytännön sisartyöstä hallitustyöskentelyyn. Hän vakuuttaa, että jokaiselle löytyy mielekästä työtä, sotilaskotien kassatyö on vain yksi, joskin näkyvä osa työtä. Viivi itse tiivistää sotilaskotityön mielekkyyden läsnäoloon; varusmiesten kirjo on melkoinen, mutta kaikille on tärkeää, että joku kysyy kuulumisia.

    Toimittajana Paula Jokimies

  • Me suomalaiset rakastamme kesää ja valoa. Mutta valoyliherkälle kesä tarkoittaa pitkää pimeää kautta. Sofia joutuu viettämään valoisan vuodenajan sisätiloissa, pimennysverhojen suojassa. Puolet vuodesta hän seuraa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta UV-säteilyarvoja ja suunnittelee elämäänsä niiden mukaan. Jokainen lyhytkin piipahdus ulkona pitää valmistella huolella.

    Sofia palaa auringonvalossa jo lyhyessäkin ajassa rakkuloille. Lisäksi säteily aiheuttaa hänelle valovaurioita ja altistaa siten syövälle. Sofia palaa myös lasin läpi, joten esimerkiksi automatkalle pitää varustaa UV-ikkunasuojat. Ulkona tapahtuvia siirtymiä varten Sofialla on lierihattu, käsineet, UV-päivänvarjo ja suojaavaa voidetta.

    Koska Sofia joutuu viettämään paljon aikaa neljän seinän sisällä muiden lomaillessa mökeillä tai matkoilla, hän keksii joka vuosi uusia projekteja virkistyksekseen. Ja onneksi ystävät vierailevat Sofian luona kyläilemässä.

    Sofian valoyliherkkyys on ollut pahenevaa lajia. Hänelle esimerkiksi siedätyshoito ei auta. Lääketiede ei tiedä täsmällistä syytä valoyliherkkyyteen, Sofialla yksi laukaiseva tekijä on ollut hänen toiseen sairauteen käyttämänsä lääke.
    Paula Jokimies tapasi Sofian.

  • Neljänkympin kriisi saa usein ihmeitä aikaan. Toisille se tarkoittaa koko elämän uudistamista, toiset se rohkaisee toteuttamaan haaveitaan. Johanna Anttila on koko ikänsä tykännyt tehdä käsitöitä. Ammatiksikin valikoitui käsityönopettaja. Mutta jotain uupui, jotain omaa. Sitten Johanna keksi yhdistää karjalaista kirjontaperinnettä nykyaikaan.

    Nyt Johannalla on oma Kirjosilta-yritys ja edessä ensimmäinen vuosi irti opettajan hommista. Aluksi valmistui kastemekkomallisto ja siitä Johanna jalosti kirjontatekniikkaa heijastaviin kankaisiin. Tunnustustakin on jo tullut, esimerkiksi tämänvuotisen Taito-palkinnon kunniamaininta.

    Toimittajana Paula Jokimies.

  • Tyyny, peitto, puhtaat lakanat, lämmin huone. Vessa ja suihku. Siinä ne tärkeimmät, mitä matkustaja yösijaltaan kaipaa. Yksi perinteikäs, joskin Suomessa melko pienimuotoinen majoitusmuoto on Bed and Breakfast, eli aamiaismajoitus. Se on usein hotellia kodikkaampi ja halvempi vaihtoehto.

    Pornaisten kunnassa B & B –paikkaa pyörittävä Tiina Henkola majoitti pari kesää lähinnä yhden yön yöpyjiä ja sanoo, että työmäärä oli melkoinen. Nyt hänellä on pitkäaikaisessa majoituksessa saksalaisia komennusmiehiä. IT-alalla työskentelevä Tiina sanoo, että byrokratia yllätti, mutta riemua ja voimia tuovat hänen kohtaamansa ihmiset. Ja omaakin rauhaa hän sanoo saavansa riittävästi. Toimittajana Paula Jokimies.

  • Sinisessä kontissa lentokentän laidalla asuu elämäänsä tyytyväinen pariskunta. Kontin seinällä on kuva Irwinistä ja kontin isännästä. Se on kuva menneiltä vuosilta, kun Jorma Soini vietti erilaista elämää. Sittemmin hän on tullut tunnetuksi tekemästään päihdetyöstä. Nyt Jorma on jo eläkkeellä, sen sijaan kontin toinen asukas, Päivi Strandén, on yhä työelämässä. Konttikoti on rakennettu kahdesta merikontista ja sisältä se on kaikin mukavuuksin varustettu pikkukoti.

    Pariskunta innostui konttiasumisesta Keski-Euroopassa nähtyjen esimerkkien perusteella. Ajatuksena oli, että kontista saattaisi saada kevytrakenteisen ja edullisemman asumismuodon esimerkiksi itsenäistymisvaiheessa olevalle nuorelle tai samaan talouteen muuttavalle vanhukselle. Soini ja Strandén ovat tyytyväisiä omaan konttiinsa, joka on löytänyt paikkansa pienen lammen rannalta, Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradan läheisyydestä.

    Konttiasuminen sen sijaan ei ole ottanut tuulta alleen. Kontteja on hyödynnetty lähinnä tilapäisratkaisuina kauppakeskuskuksissa tai turvapaikanhakijoiden hätämajoituksessa.

    Päivi Strandén ja Jorma Soini muodostavat myös Elämän tähden –nimisen pienyhdistyksen sydämen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Kaksikolla on näppinsä pelissä monessa pienessä hankkeessa. Jorma käyttää vapaaehtoistyön tilalla mieluummin sanaa yhteiskuntavastuu. Päivin sanoin he haluavat omalla toiminnallaan auttaa tätä palloa säilymään seuraavillekin sukupolville.

  • Ihmisen on vaikea hyväksyä, että oma koti voi sairastuttaa. Sisäilman sairastuttama saattaa joutua muuttokierteeseen, jossa uusiksi menee joka kerran myös kodin irtaimisto.

    Eevalla asiat olivat hyvin, oli kiva rintamamiestalo, jota remontoitiin ja ura yksityisenä laulunopettajana. Eevan esikoisella oli jo edellisessä asunnossa puhjennut astma, nyt olo unelmien talossa kävi kaikille tukalaksi. Eeva kertoo, että aluksi oli vaikea hyväksyä, että oma koti oli ongelmien syy. Perhe ehtikin asua talossa kuusi vuotta, kaikille puhkesi astma ja Eeva joutui luopumaan omasta laulustudioyrityksestään. Parhaillaan hän opiskelee uutta alaa.

    Unelmatalon jälkeen perhe on ollut muuttokierteessä, sillä nuorempi lapsista on vakavasti sisäilman sairastuttama ja muukin perhe oireilee herkästi. Jutuntekohetkellä perhe on jälleen tekemässä muuttoa uuteen asuntoon. Matkan varrella tavarasta on luovuttu monta kertaa, homeen tai kemikaalien saastuttamaa irtaimistoa ei voi kuljettaa mukana.

    Eeva sanoo, että on selvinnyt ottamalla asian kerrallaan hoidettavakseen. Ystävät ja lähiperhe ovat olleet suureksi avuksi ja korvaamatonta selviämisessä on ollut vertaistuki, se että saa puhua ihmiselle, joka oman kokemuksensa perusteella ymmärtää. Erityiset kiitokset Eeva haluaa sanoa Terve sisäilma ry:lle ja Homepakolaiset ry:lle.

    Eeva muistaa olla kiitollinen lapsistaan ja muistuttaa muitakin, että tavara ei tee ihmistä onnelliseksi.

  • Koti, joka keinahtelee aalloilla. Koti, jonka portailta voi pulahtaa uimaan. Koti keskellä luontoa. Siinä on muutama puoltolause asuntolaivalle. Ne ovat tuttu näky mm. Hollannissa ja Tanskassa, vaan ei tuhansien järvien tai laajan rannikkokaistaleen Suomessa. Muutama ihminen on silti sellaisen tännekin hankkinut ja he toivovat, että saisivat joskus asua asuntolaivassa oikein luvan kanssa.

    Keksijä-yrittäjä Matti Myllymäki innostui asuntolaivoista nähtyään niitä Yhdysvalloissa. Innoboat –niminen alus on hänen itsensä 90-prosenttisesti suunnittelemansa asuntolaiva. Alus on Matin mukaan reitattu maailman ekologisimmaksi. Laivassa niin veden- kuin energiankulutuskin on noin kymmenen prosenttia tavallisen asuintalon kulutuksesta, sanoo Myllymäki. Silti asumismukavuudesta ei ole tingitty, minnekään ei tarvitse ahtautua, vessassakin saa asioida posliinipytyllä.

    Hyvistä aikeista huolimatta asuntolaivassa asuminen ei ole vielä sallittua Helsingissä. Kaupungin tavoitteena on edistää asumismuotoa, mutta Matti Myllymäen taistelu virkamiesten kanssa on ollut uuvuttavaa. Siitä huolimatta unelma elää, nyt suunnitelmissa on siirtää asuntolaiva lämpimämmille seuduille.

    Matti mainitsee ensimmäisenä vapauden, kun häneltä kysyy miksi hän asuntolaivasta aikanaan innostui. Ja heti perään hän muistaa mainita, miten asuntolaivassa elää lähempänä luontoa, aamiaisvieraaksi saattaa ilmaantua vaikkapa saukko. Mutta on laiva keksijä-yrittäjälle myös kokeilualusta. Myllymäki on juuri kehittänyt esimerkiksi järjestelmää, jossa ihmisen fysiologiset signaalit ohjaavat laivan tekniikkaa, eli esimerkiksi asukkaiden mennessä nukkumaan, myös laivan biologinen vedenpuhdistamo ja kodinkoneet menevät nukkumaan.

    Vierailulla kävi Paula Jokimies.

  • Arjen diplomatiaa ja pikaisia piipahduksia ulkona, siinä keinoja millä useamman sukupolven yhteiselo onnistuu. Helsingissä isoa omakotitaloa asuttaa Outi Pesonen-Laine yhdessä miehensä Kallen, tyttärensä Vilman ja vanhempiensa Mirjam ja Pauli Pesosen kanssa.

    Vielä 50-luvulla oli tavallista, että sukupolvet asuivat saman katon alla. Maalla, erityisesti maatiloilla, tämä on edelleen hieman yleisempää. Kaupungeissa taas saman perheen jäseniä voi asua samassa korttelissa, samassa porraskäytävässäkin.

    Pauli ja Mirjam Pesonen päättivät kysäistä tyttäreltään Outilta, josko hän ja miehensä Kalle tulisivat asumaan Outin lapsuuskotiin. Omakotitalo oli käynyt Pesosille isoksi ja omaa huolenpitoaan vaati myös peritty metsätila Pohjois-Karjalassa. Tarvittavat omaisuusjärjestelyt tehtiin ja yhteiseloa on kestänyt nyt 11 vuotta.

    Taloon on tehty molemmille oma puolensa, mutta yhteistä aikaa vietetään paljon esimerkiksi ruokapöydässä. Outin vanhemmat katsovat Vilman perään vanhempien ollessa töissä, mutta varsinaisia lapsenvahteja he eivät ole koskaan olleet. Asuminen yhdessä vaatii sopuisuutta, käsitykset esimerkiksi arki-iltojen vapaa-ajasta saattavat poiketa toisistaan. Silti Pesoset ja Laineet vakuuttavat tyytyväisyyttään järjestelyyn.

    Vierailulla kävi Paula Jokimies.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också