Radio Suomi Jyväskylä

Työ ja toisen auttaminen vievät Veikko Hiekkasta eteenpäin

  • 6 min
  • tillsvidare

Työ ja toisen auttaminen. Karstulalainen Veikko Hiekkanen sai kodin perintönä arvot, joista on riittänyt hänelle leipää läpi elämän. Miehen tie vei synnyinsijoilta myös Pohjanlahden toiselle puolelle, Ruotsiin. Siellä Hiekkanen työskenteli muun muassa kuorma-autotehtaassa. Kymmenen vuoden jälkeen koti-ikävä toi miehen kuitenkin takaisin Karstulaan kotitilalle. Kun viljely ei tuonut leipää enää omaan pöytään, löysi Hiekkanen työtä maatalouslomittajana. Sittemmin ankara ahertaminen vaati kehosta veronsa ja Hiekkanen jäi eläkkeelle. Työtä hän ei silti ole jättänyt. Nykyisin hän tekee "jokamies Jantusen" hommia paikallisessa matakilurityksessä. Hiekkasen repertuaariin kuuluvat niin nurmikonleikkuu, polttopuusavotta kuin näytteleminenkin. Toimittaja Riina Mäentausta tapasi Veikko Hiekkasen Karstulassa Wanhat Wehkeet -matkailuyrityksen pihalla - työn touhussa.

Sändningar

  • fr 12.8.2016 13.15 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Maria Mikkola perusti kukkakaupan Jämsään puoli vuotta sitten. Alku on ollut lupaava, vaikka halpaa ruusua ja tulppaania myyvät marketit ahdistavat joka suunnalta. Mikkolan mielestä halpakukkien laatu on kyseenalainen, mikä helposti pilaa kaikkien leikkokukkien maineen. Tässä koetellaan floristin ammattiylpeyttä. Mikkola kuitenkin uskoo käsityötaidon kantavan, jos kukkakauppa samalla erikoistuu ja verkostoituu muiden paikkakunnan yrittäjien ja asiakkaiden kanssa. Toimittajana Riika Raitio.

  • Tekstiilisuunnittelija ja käsityöläinen Anu Pylsy ei murehdi elämää etukäteen. Silloin voi joutua murehtimaan kahdesti, Pylsy perustelee. Ja hän tietää, mistä puhuu.

    Eteenpäin katsovalle elämänasenteelle on ollut käyttöä moneen otteeseen. Esimerkiksi silloin, kun perhe muutti maalle, mutta tilallisen arki ei elättänytkään. Tai silloin, kun sairaala teki kohtalokkaan hoitovirheen esikoislapsen synnytyksessä. Ja vielä sillonkin, kun Anun tyhjästä rakentama yritys paloi maan tasalle ja kaikki oli aloitettava alusta.

    Toimittaja Minna Matintupa pyysi Anu Pylsyä pohtimaan elämänsä askelmerkkejä. Istahda kanssamme Pynnölän kyläkoulun keittiön pöydän ääreen.

  • 21-vuotias Matias Mäkitalo on tehnyt töitä ala-asteikäisestä asti. Valokuvausta, graafista suunnittelua, nettisivujen designista ja käytettävyydestä vastaamista - jo ennen ennen ylioppilaaksi kirjoittamista! Häntä auttoivat työelämään suhteet, mutta nuori mies halusi järjestää työtilaisuuksia myös heille, joilla ei ollut ketään madaltamaan työn saamisen kynnystä.
    Niinpä Matias keksi Treamerin. Mobiilisovelluksen, jonka avulla keikkatyöt ja nuoret tekijät kohtaavat. 16-vuotiaana kehitetty idea on jalostunut yritykseksi, jonka tavoiteena on maailman valloitus.
    Matias Mäkitalo oli vieraana Yle Jyväskylän studiolla. Minna Matintupa haastattelee.

  • Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa Kyyjärvellä, Kivijärvellä ja Kannonkoskella toimii nuorisolle harrastusmahdollisuuksia tarjoava Cra Zy Action. Ideana on koota nuoria seutukunnalta yhteiseen kyytiin ja tarjota Kannonkosken Piispalassa mahdollisuus esimerkiksi monipuoliseen liikuntaan. Tarjolla on muun muassa keilailua, luistelua, uintia ja jousiammuntaa.

    Keskisuomalaisille nuorille tarjotusta palvelusta on tulossa osa Ylen valtakunnallista ongelmanratkaisukonetta, jossa esitellään esimerkillisiä ratkaisuja käytännön pulmiin. Haaga-Helia -oppilaitoksesta ratkaisukonetta Keski-Suomeen rakentamaan tulleet Kaisa Paavilainen ja Emilia Toivanen kiipesivät Crazy Action -bussin kyytiin nuoria jututtamaan.

  • Jyväskyläläiset nuoret ovat olleet tyytyväisiä kaupungin kokeiluun, jossa yhteiskunnan rattailta luiskahtaneita nuoria on tuettu palkkioilla. Porkkanoita ovat aktiviteetit, kuten leffa- ja teatterikäynnit, ratsastus ja geokätköily yhdessä ohjaajien kanssa. Palkkion saa, kun sitoutuu sosiaalipalvelu J-napin vastaanottoihin ja ryhmiin. Toimintaan on osallistunut Jyväskylässä satakunta nuorta vuoden aikana. Monilla heistä on esimerkiksi mielenterveysongelmia ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Sitran tukemaa porkkanapilottia jatketaan nuorten toiveesta vielä toukokuun loppuun asti. Riika Raitio tapasi keila- ja biljardi-illassa Jeren, Alpon ja Nestorin sekä J-napin työntekijän Kimmo Jouhkin.

  • "Erkki" eli ERC-rahoitus on Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä rahoitus tutkijalle. Euroopan tutkimusneuvosto on yksi suurimmista tutkimuksen rahoittajista. Se on EU:n koordinoima neuvosto, joka myöntää vuosittain miljoonia euroja erilaisiin tutkimushankkeisiin ympäri Eurooppaa. Jyväskylän yliopisto on onnnistunut hyvin tämän kansainvälisen tutkimusrahan hankkimisessa. ERC-rahaa on tullut yliopistoon lähes 15 miljoonaa euroa. Suomalaisista yliopistoista enemmän ovat saaneet vain pääkaupunseudun Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto. Yliopistojen tutkimukset toteutetaan suurelta osin ulkopuolisella rahoituksella. Kun tutkija ryhtyy tutkimaan jotakin aihetta, niin työhön kuuluu olennaisena osana myös rahoituksen hankkiminen. Pahimmillaan tutkija lähettää useita apurahahakemuksia, mutta rahoitus ei ole aina taattu. Kuinka tärkeä rahoituslähde tämä Euroopan tutkimusneuvosto on ja kuinka vaikeaa tutkijan on sieltä saada rahaa, sitä selvitämme professori Mikko Salon ja tutkimusrahoituksen erityisasiantuntija Elina Humalan kanssa. Toimittajana on Salla Syvänen.

  • Jämsän kuuluisa patruuna Juuso Walden herää henkiin kesäteatterin. Juuson herättävät henkiin näyttelijät Seppo Väänänen ja Risto Hakola. Risto Hakolan kirjoittama näytelmä Juuso - viimeinen patruuna kertoo legendaarisesta vuorineuvoksesta, joka toimi Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtajana vuosina 1940-69. Nimiosassa eli Juuso Waldenin roolissa nähdään ensi kesänä Seppo Väänänen. Näytelmän tekijät tapasi tiistaina Juusollekin tutuissa maisemissa Jani Ilola.

  • Hyvinvointia maatilalta -hanke vie ensi kesänä Keski-Suomessa ikäihmisiä neljälle eri maatilalle. Päivätoiminnan on tarkoitus virkistää ja tuoda vaihtelua arkeen. Jopa muistisairauksiin voi tulla helpotusta. Projektityöntekijät ovat hankkeen alkutaipaleella kohdanneet erikoisia väärinkäsityksiä, kun moni ikäihminen on pelännyt joutuvansa maatilalle pakkotöihin. Toimintaterapeutteja Salla Partalaa ja Laura Kymäläistä haastattelee Mikko Maasola.

  • Jalkapallon pääsarja on kuukauden päästä jo hyvässä vauhdissa. Sarjaan nousi takaisin jyväskyläläinen JJK, mutta rahan kerääminen kauden tarpeisiin ei ole sujunut toivotulla tavalla. Jyväskylässä sponsorirahat häviävät paikallisen kiekkoseuran varustekassiin. JJK:n toimitusjohtajaa Janne Mönkköstä haastattelee Mikko Maasola.

  • "Mitä pitää tehdä, jos pallo menee maaliin?" Ei ainakaan panna leukaa rintaan, jos eskarilaisia on uskominen. Jyväskylän jalkapalloväki on jo lähes kymmenen vuoden ajan järjestänyt eskarilaisille vuosittaisen futistapahtuman Hipposhallilla. Tapahtuma on paisunut vuosi vuodelta.

    Vuonna 2017 mukana oli jo yli 50 joukkuetta päiväkodeista eri puolilta Jyväskylää ja lähes tuhat eskarilaista. Näissä peleissä ketään ei jätetä vilttiketjuun, vaan kaikki saavat pelata - pelivuoro vaihtuu viiden minuutin välein. Ei siis ihme, että päiväkodeissa futistapahtumaa odotetaan jo kuukausia ennen h-hetkeä.

    Jalkapallon saloja avaavat futistähdet Eevi, Mila ja Ansa. Myös Jyväskylän Pallokerhon valmennuspäällikkö Ari Laiho ja päiväkodin kasvatusammattilainen Kristiina Nenonen kertovat, millainen Eskarifutis-päivä on heidän silmin. Riina Mäentausta toimittaa.

  • Radio Suomi Jyväskylä pääsi keskiviikkoiltana mukaan kelkkajääkiekon harjoituksiin Jyväskylässä. Innokkaimmat harrastajat ovat pelanneet myös liikuntarajoitteisille lätkän mahdollistavaa lajia jo vuosia.

    Pelitreenit kokoavat Jyväskylässä hyvin eri-ikäisiä lajin harrastajia. Eeportterimme Salla Syvänen pääsi mukaan treeneihin ja tapasi kaukalon laidalla valmentaja Eero Simosen, kelkkalätkän pelaajan Otto Kanniaisen ja kelkkalätkää pelaavan Leevin äidin Marika Kurjen.

  • Sanna Närä on mennyt naisena aina sinne minne on päättänyt. Viime tipassa kolmekymppisenä armeijaan ja nyt nainen on töissäkin Puolustusvoimissa rekrytointiasiantuntijana. Karatessa tuli hankittua musta vyö. Mitä on Sanna Närän mielestä rohkeus? Mikko Maasola suoritti Naistenpäivähaastattelun.

Inga kommande avsnitt

Klipp

  • Aku Vallenius aloitti JYPin toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Kesä oli kovan työn aikaa, ja nyt tahti kiihtyy, kun liiga on pyörähtänyt käyntiin.

    Katsojia otteluihin on saatu enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vallenius luottaa JYP-yhteisöön ja nimittääkin ottelutapahtumaa leirinuotioksi, jonka ympärillä jokaisen osallistujan tulisi viihtyä.

    Aku Vallenius piipahti Yle Jyväskylän keskipäivän lähetyksessä Jussi Lindroosin vieraana.

  • Joulupukin veljien pukkimarssi hidasti tietoisesti liikennettä Nelostiellä tiistaina puoliltapäivin. Pukinveljet marssivat kiireettömän joulun ja liikenneturvallisuuden puolesta jo kymmenettä kertaa. Punanutut ottivat tällä kertaa kantaa myös hallituksen säästöpolitiikkaan ja ilmastomuutokseen.

    Pukkiveli Jeremias ei ollut moksiskaan, vaikka lunta ei näkynyt missään matkan varrella. Joulumielihän ei ole koskaan säästä kiinni.

  • Petäjävedeltä kotoisin oleva, nykyisin espoossa asuva kokki, ravintoasiantuntija Satu Malinen hurahti raakaruokaan huomattuaan sen hyvät vaikutukset omassa kropassaan. Mieliala parani ja enrgisyys lisääntyi Sadun alettua syödä kuumentamatonta ruokaa. Titta Puurunen pistäytyi Sadun entisellä kotitilalla Petäjävedellä ja selvitti, mistä raakaruuassa on kyse.

  • Laukaassa valmistettiin 200 kiloa rosvopaistia veteraaneille. Marja Roiha tapasi paistinvalmistusta johtavan Kalevi Rönnqvistin.

  • Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan halki kulkeva Sininen on monien toiveiden tie. Siitä on toivottu myös valtaväylää, joka houkuttelisi kauniiden pohjoisten maisemiensa ansiosta matkaajia. Osin toive onkin toteutunut, mutta tien kunto jättää vielä paljon toivomisen varaa. Virpi Kotilainen vie meidät läpi sinisen tien Suomesta Ruotsin kautta Norjaan ja tapaamaan ihmisiä tien varrelta.

  • Jyväskylän MM-rallin automäärä pieneni edellisistä vuosista talouden ja sääntömuutosten vuoksi. WRC-autojen määrä kuitenkin kasvoi muutamalla. WRC-auton saa tänä vuonna jälleen alleen myös Jarkko Nikara. Hänellä on nyt näytön paikka.

  • Poikkeuksellisen näyttävät haloilmiöt käänsivät katseita taivaalle ympäri Suomen.

  • Vaajakosken Hupelissa ekaluokkalaisten vanhempia ihmetyttää Jyväskylän kaupungin uusi linjaus. Ennen vaarallisesta koulureitistä tulikin turvallinen. Eskarilaisten osalta sama reitti on tulkittu niin vaaralliseksi, että lapsille tarjotaan kyyti. [jkl_hupelin_koulukyytikiista_160812, 00:10:21]

  • Tämän Kylän Tarinat vie meidän nyt Mäki-Mattiin. Kelanauhuri taltioi anekdootteja Mäki-Matin ikiomista kauniista ja rohkeista, erikoisista ihmisistä. Keitä olivat Vanhapoika, Västäräkki ja Rantasen sotaväki? (Kuva: Keski-Suomen museo)

  • 175-vuotiaan Jyväskylän kunniaksi uusitaan torstaiaamuisin Tämän Kylän Tarinoita -sarja. Tänään ensimmäisessä osassa kuulemme Jyväskylän mahtisuvuista. (Kuva: Keski-Suomen museo).

  • Rauni Oksasella on vuosia ollut Lannevedellä veikeitä naapureita. Tänä talvena ilona on ollut peräti kolme leikkisää saukkoa. Raunille rimpautti torstaiaamuna Esko Pulliainen. [jkl_rauni_oksanen_saukot_nettiaudio_010312, 00:04:24]

  • Keramiikkataiteilija Ritva-Sofia Lintu herättää Kalevalan naishahmot eloon. Naisten lisäksi myös Kullervon hahmo on saanut tulkinnan rakukeramiikkana.

Lyssna också