Maailmankansalaisia

Suomalaiset rauhanturvaajat puhuvat vaikeista asioista saunan lauteilla

  • 26 min
  • tillsvidare

Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

Rauhanturvatyö on muuttunut vuosien varrella merkittävästi, kertoo kenraalimajuri Juha Kilpiä.

Enää rauhanturvaaminen ei ole ainoastaan kahden valtion välisen rauhan ylläpitoa, sillä monissa tapauksissa ei ole rauhaa, mitä turvata. Joukot toimivat keskellä sisällissotaa, kansanmurhan todistajina ja terrorismin keskellä. Tätä rauhanturvaamisen uutta aikakautta kutsutaan “toisen sukupolven rauhanturvaamiseksi”.

Minkälaista on rauhanturvaajan arki leirillä? Onko alkoholin nautiskelu sallittua?
Pelottaako työ kriisialueella? Entä minkälaista vertaistukea rauhanturvaajat saavat?

Kenraalimajuri Juha Kilpiä on toiminut rauhanturvaamisen johtotehtävissä useassa eri operaatiossa. Viimeisimpänä niistä hän toimi Lähi-idässä YK:n sotilastarkkailijaoperaatio UNTSO:n johdossa.

Juha Kilpiää haastatteli Tanja Paananen.

Sändningar

  • fr 12.8.2016 10.00 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Kiinan yhden lapsen politiikka on aiheuttanut suuria, dramaattisia muutoksia maan väestörakenteessa. Se on tuonut mukanaan vinoutuneen sukupuolijakauman, maaseudun poikamiehiä, vaimokauppaa ja muita inhimillisiä tragedioita.
    Viime vuonna kiinalaisille päätettiin sallia kaksi lasta. Aikaisemminkaan politiikka ei ihan kaikkialla Kiinassa ole ollut täysin yksilapsisuuteen pakottava.
    Toimittaja, tietokirjailija Mari Manninen on asunut Pekingissä nyt nelisen vuotta. Hän lähti selvittämään, miten yhden lapsen politiikka vaikutti - sillä se on vaikuttanut jollakin tapaa lähestulkoon jokaisen kiinalaisen elämään.

  • Miten Afrikassa luodaan hyvinvointia ja bisnestä? Muun muassa keksimällä, että lääkkeitä voi toimittaa syrjäseuduille kauko-ohjattavilla lennokeilla tai myymällä edullisia kuukautissuojia, jotta tytöt pääsevät kouluun. Johtava yrittäjyyskonsultti Kristiina Lähde kertoo myös mietteitään työkeskeisestä luksus-Suomesta, jossa polkupyörälähetti tuo noutaruokaa kotiin vain kilometrin päästä.

    Lähde vietti Afrikassa seitsemän vuotta, Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa. Työhön kuului ja kuuluu edelleen kehityshankkeita, joissa hyödynnetään muun muassa korkeaa teknologiaa ja tuetaan paikallista yrittäjyyttä. Koska mukana oli myös perhe ja puoliso, jatkui myös perisuomalainen lavatanssiharrastus. Heidi Laaksonen kyseli lisää muun muassa sikäläisistä innovaatioista sekä afrikkalaisesta rahakäsityksestä. Sekin selviää, miksei ole aivan ongelmatonta, että dumppaamme vanhat henkkamaukkakuteemme Afrikkaan.

    Kuva: Kristiina Lähde

  • Maailmankansalaisia-sarjan vieraana rauhanvälitysjärjestö CMI:n tutkija Elisa Tarnaala, joka on asunut pitkään Kolumbiassa. Maa on ollut paljon otsikoissa ja tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon saajakin oli Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos.

    Santos sai Nobelin rauhanpalkinnon päättäväisyydestään Kolumbian rauhansopimukseen johtaneessa prosessissa. Oslon Nobel-komitean mukaan palkinto kuuluu lisäksi Kolumbian kansalle ja se on tarkoitettu kannustukseksi, jotta kansa voi aikanaan “korjata rauhan hedelmät”. Presidentti on kertonut, että aikoo lahjoittaa palkintorahansa maan sisällissodan uhreille. Millainen merkitys palkinnolla on rauhantyölle? Silja Raunio haastattelee.

  • Ugandan pääkaupungin lähistöllä Entebbessä Ukko Liikkanen ja Niina Prittinen perustivat viime vuonna oman safaribisneksen maahan, jonka moni muistaa edelleen esimerkiksi Idi Aminin hirmuhallinosta ja taisteluista maan pohjoisosissa. Yhä useampi kuitenkin tietää, että Ugandassa on nykyisin pääasiassa rauhallista ja esimerkiksi upea luonto.

    Ukko Liikkasen ja Niina Prittisen haaveena on ollut luoda maahan toimivampi turismi. Millaista kiinnostusta safarit ovat herättäneet? Ja millaisia yllätyksiä pariskunta on kohdannut?

    Toimittajina Silja Raunio ja Jarmo Laitaneva.

  • Kirjailija, tv-tuottaja ja YK:n virkamies Juha Vakkuri on kosmopoliitti, joka lähti maailmalle 45 vuotta sitten. Tuoreessa elämäkerrassaan "Olkilinna" Vakkuri kuvailee yhteiskunnallisia mullistuksia kolmella mantereella, viidellä eri vuosikymmenellä. Vakkurin toinen kotimaa on länsiafrikkalainen Benin. Hän on perustanut sinne kulttuurikeskus Villa Karon. Rakkaus Beniniin syttyi kuitenkin vasta vuosia sen jälkeen kun Vakkuri oli ensi kerran matkustanut Afrikkaan UNDP:N töihin Sambiaan.
    Mistä palo matkailuun ja erityisesti Afrikkaan syttyi 60-70-luvun taitteessa, jolloin monien suomalaisten tiedot valtavasta maanosasta olivat Pekka Lipposen ja Tarzanin seikkailujen varassa?
    Mitä maailmankansalainen miettii suomalaisten ja afrikkalaisten elämänasenteesta?
    Heidi Laaksonen tapasi Juha Vakkurin ja kyseli.

    Kuva: Tuula Heinilä / Like

  • Ossi Rahkonen on ollut maailmalla jo 50 vuotta. Nyt hän on amerikansuomalaisen Finlandia Foundation Nationalin puheenjohtaja. Rahkosen kansainvälinen ura kohti Maailmanpankkia ja suurlähetystöä alkoi jo nuorena, ja iso merkitys on ollut myös ruotsin kielellä - sen Rahkonen oppi jo lapsena.
    Miltä Suomi näyttää, kun sitä katsoo kymmenenien vuosien USA:ssa oleskelun jälkeen? Mitä hyvää on Suomessa, entä Yhdysvalloissa? Entä miten yhdistys vaalii suomalaisia juuria?

    Silja Raunio haastattelee.

    Kuvassa Ossi Rahkonen ja Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde Finlandia Foundation
    Nationalin 60-vuotisgaalassa vuonna 2013.

  • Yhdelle tulee mieleen San Franciscosta Kalifornian aurinko, toiselle maailman johtava teknolgiakeskittymä Piilaakso, kolmannelle kenties Castron kaupunginosan vapaa rakkaus.

    Pirkka Aunola ja Samuli Sulamäki ovat asuneet San Franciscossa jo muutamia vuosia. Heille San Francisco on kaikkea edellä mainittua, mutta myös paljon muuta.

    Piilaakson ja luovuuden kehdossa asumisella on myös hintansa, maailman menestyneimmät yritykset ovat hilanneet Friscon asuinkustannukset koko Yhdysvaltain kalleimmiksi. Myös liikenneruuhkat ovat valtavat.

    Aunola ja Sulamäki piipahtivat hiljan Suomessa, samalla reissulla tavattiin ystäviä ja sukulaisi sekä toimittaja Jarmo Laitaneva.

  • Linda Lönnqvist on todellinen maailmankansalainen. Hän on asunut lapsuutensa Afrikassa, opiskellut Englannissa ja työskennellyt kestävän kehityksen parissa ja kehitysyhteistyössä Tansaniassa, Bangladeshissa ja nyt Meksikon Chiapaksessa.

    -Mulle on maailmalla selvinnyt, ettei Suomi olekaan mikään ideaali, mihin pyritään, vaan korruptio jyrää.
    Onko Suomi hyvä maa kun sitä katsoo kaukaa? Muun muassa tätä Heidi Laaksonen kyselee tämän viikon maailmankansalaiselta. Lisäksi puhutaan intiaaneista, maissista ja Tansanian kultakaivoksista.

  • Maailmankansalaisissa tavataan kaksi vierasta, jotka ovat valinneet nomadielämäntavan. He siis matkaavat ympäri maailman reput selässään, suurimpana rikkautenaan vapaus.
    Päivi ja Santeri Kannisto jättivät elämän Kauniaisissa 12 vuotta sitten. Viimeisimmällä reissullaan maailmanmatkaajat havainnoivat elämää ja eriarvoisuutta viidessä eri maassa. Näistä kokemuksista syntyi myös kirja, "Superrikkaat ja rutiköyhät".

    Silja Raunio haastattelee.

  • Helena Liikanen-Renger on maman finlandaise. Hän asuu perheineen Etelä-Ranskan Antibesissa. Siellä Helena, freelance-toimittaja, on asunut nyt muutamien vuosien ajan, ja kirjoittaa kokemuksistaan muun muassa suositussa blogissaan Chez Helena. Häneltä on ilmestynyt myös kirja, jossa hän perkaa Suomen ja Ranskan eroja, ja sitä, miten Suomi on poissaolon aikana muuttunut. Myös Ranska on muuttunut. Useat terroriteot ovat järkyttäneet Ranskaa viime kuukausina ja ne ovat vaikuttaneet myös Helenan elämään. Silja Raunio haastattelee.

    Kuva: Helena Liikanen-Renger.

  • Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

    Rauhanturvatyö on muuttunut vuosien varrella merkittävästi, kertoo kenraalimajuri Juha Kilpiä.

    Enää rauhanturvaaminen ei ole ainoastaan kahden valtion välisen rauhan ylläpitoa, sillä monissa tapauksissa ei ole rauhaa, mitä turvata. Joukot toimivat keskellä sisällissotaa, kansanmurhan todistajina ja terrorismin keskellä. Tätä rauhanturvaamisen uutta aikakautta kutsutaan “toisen sukupolven rauhanturvaamiseksi”.

    Minkälaista on rauhanturvaajan arki leirillä? Onko alkoholin nautiskelu sallittua?
    Pelottaako työ kriisialueella? Entä minkälaista vertaistukea rauhanturvaajat saavat?

    Kenraalimajuri Juha Kilpiä on toiminut rauhanturvaamisen johtotehtävissä useassa eri operaatiossa. Viimeisimpänä niistä hän toimi Lähi-idässä YK:n sotilastarkkailijaoperaatio UNTSO:n johdossa.

    Juha Kilpiää haastatteli Tanja Paananen.

  • -Chile on hyvä maa asua, jos on paljon rahaa, sanoo pitkään maassa asunut Riitta Alanen. Yhteiskunnalliset epäkohdat ja tuloerot rassaavat häntä yli 20:n maassa vietetyn vuoden jälkeenkin. Toisaalta voisimme hänen mielestään ottaa oppia esimerkiksi chileläisten perheiden tavasta viettää aikaa yhdessä sunnuntain aterian yhteydessä.

    Työ Norjan lähetystössä tarjoaa pohjoismaalaisen työyhteisön, joka on demokraattinen ja jossa voi puhua ruotsia. Riitta Alanen lähti aikoinaan muutamaksi vuodeksi Ruotsiin luomaan uraa, mutta päätyikin toiselle puolelle maapalloa tavattuaan chileläisen miehen.

    Salme Unkuri tapasi Riitta Alasen.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också