Radioateljee

Viimeinen päivä - Olof Palme ja Boforsin varjo

  • 47 min
  • utgått

Päivän piti olla tavallinen perjantai. Siitä tuli kuitenkin painajainen. Päivä päättyi tragikoomiseen yöhön - kaikki meni pieleen Olof Palmen murhaajan etsinnässä.

Rauhanvälittäjänä toiminut Palme oli tavannut aamupäivällä Irakin suurlähettilään Muhammad Saeed al-Sahhafin. Irakin ja Iranin sota oli jatkunut jo puolikymmentä vuotta. Bofors oli vienyt salaa aseita sodan toiselle osapuolelle, Iranille. Viimeiset kuukaudet Palme oli neuvotellut Ruotsin historian suurimmasta asekaupasta Intian kanssa. Mutta tiesikö Palme kaikista hämäristä välikäsistä, jotka Boforsin Intia-kauppaan oli sotkettu?

Tykkikauppa Intian kanssa allekirjoitettiin Palmen hautajaisia seuraavana päivänä. Vähän myöhemmin alkoivat paljastukset: Boforsin massiivinen lahjonta poliitikoille ja viranomaisille. Mutta miksi Bofors oli maksanut eräälle lontoolaiselle postilaatikkoyhtiölle miljoonia dollareita? Oliko yhtiö sekaantunut Palmen murhaan? Entä kuka oli yhtiön johtaja, salaperäinen herra Q?

Radioateljeen ohjelman Viimeinen päivä on käsikirjoittanut ja ohjannut Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Eero Saarinen. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Sändningar

  • fr 16.9.2016 22.06 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Ikkunalaudoilla pelargonit, rispaantuneet pitsisalusiinit. Harmaat hirsiseinät, ja ne kujoset. Keittiöpuutarha, lauluja ne kosket kuohuu, ja mie ja sie, myö ja työ. Ja hyö.
    Mutta kenen tämä karjala on? Missä nämä karjalat ovat? Kenen ovat nämä muistot ja kuvitelmat toisista todellisuuksista ?
    Radioateljeen Kuin olisi tullut kotiin pohtii Karjalan käsitteen ulottuvuuksia muun muassa evakkomuistelmien, aiempien vuosisatojen karelianististen kirjoitusten ja nykypäivän sanomalehtiotsikoiden valossa.

    Ohjelman käsikirjoitus: Tiina Seppä. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki.
    Kertoja: Minna Haapkylä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta?

    Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

    Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden.

    Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko.
    Kertoja: Antti Reini.
    Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lyssna också