Mahadura & Özberkan

Miehiä ahdistavat ikääntyminen, kaljuuntuminen ja pituus

  • 56 min
  • tillsvidare

Pituus, kaljuuntuminen, bodaaminen, parran ajeleminen, sukupuolielimen pituus voivat aiheuttaa miehille ulkonäköpaineita. Useasti kerrotaan kuitenkin siitä kuinka naisilla on tapana valittaa yhteiskunnan heille asettamistaan ulkonäköpaineista. Harvemmin puhutaan siitä, että miehilläkin on melkoisia ulkonäköpaineita. Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin vieraina ovat palomiehenä ja personal trainerinä työskentelevä Vertti Harjuniemi sekä kirjailija ja toimittaja Roman Schatz.

Sändningar

  • to 1.9.2016 12.33 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Huumeita, rikollisuutta ja väkivaltaa? Onko lähiöiden huono maine totta?

    Susani hyppää metroon ja suuntaa Itä-Helsingin lähiöön Kontulaan ottamaan selvää, pitävätkö lähiöihin liitettävät negatiiviset stereotypiat paikkansa. Tässä lähetyksessä selvitetään, mitä nähtävää ja koettavaa lähiössä on.

    Poikkeavatko maahanmuuttajanuoren ja suomalaisen herrasmiehen näkemykset lähiöelämästä? Miten lähiössä suhtaudutaan monikulttuurisuuteen?

    Susani tapaa Kontulassa vanhan suomalaisen herran, joka kertoo omia kokemuksiaan lähiöelämästä ja köyhyydestä. Perspektiiviä lähiönuoren elämään antaa myös nuoriso-ohjaaja Roni Lempiäinen, joka on entinen huumeiden sekakäyttäjä.

    Lähetyksessä kuullaan myös kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmedin näkemyksiä siitä, miten suomalaisia lähiöitä tulisi kehittää, jotta estettäisiin eriarvoistuminen.

    Lopuksi räppäri Hassan Maikal näyttää Susanille vehreämmän puolen Kontulasta, joka on kauempana metroasemasta ja ostarista. Hassan Maikal kertoo, millaista on olla kontulalainen musliminuori.

  • Armeijan riveihin astui heinäkuussa noin 12 000 alokasta. Suurin osa eli lähes 10 000 alokasta aloitti Maavoimissa ja noin 1 500 taas Merivoimissa. Mitä ajatuksia armeija herättää niissä nuorissa, joiden taustat ovat muualta maailmasta? Miten he kokevat isänmaallisuuden ja miltä tuntuisi suorittaa armeija lähtömaassa?

    Yagmur tapasi Abdi Kahien, joka oli lähdössä suorittamaan varusmiespalvelustaan Merivoimiin sekä Cenk Akkanatin, joka vuorostaan kotiutui Upinniemeltä suoritettuaan siellä vuoden verran palvelusta. Cenk toimi armeijassa sotilaspoliisina. Suoritettuaan aliupseerikurssin hänet ylennettiin alikersantiksi.

    Miten todellisuus kohtaa nuorten odotukset armeijan suhteen?

    Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

  • Tänä vuonna osana virallista Pride-ohjelmaa oli useampi tapahtuma, joka oli tarkoitettu nimenomaan turvapaikanhakijoille, maahanmuuttajataustaisille ja rodullistetuille suomalaisille, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin.

    Mitä ongelmia seksuaalivähemmistöt joutuvat kohtaamaan vastaanottokeskuksissa? Miten tulla kaapista ulos, jos oma kulttuuri tai uskonto kieltää seksuaalivähemmistöjen oikeudet? Millaisia kokemuksia rodullistetulla sateenkaarikansalla voi olla?

    Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

  • Yagmurin kesä starttasi 19-vuotiaan Surus Jahandostin ylioppilasjuhlilla. Surus muutti vanhempiensa kanssa Iranista 7-vuotiaana Suomeeen, hän on perheen vanhin lapsi ja pojan ylioppilaslaskin saaminen oli vanhemmille todella iso juttu.

    Päivä alkoi lakituksesta Liedon Lukion ylioppilasjuhlissa ja päättyi juhlapaikkaan missä vietettiin vauhdikkaita juhlia vieraiden kanssa. Minkälaiset ovat kurditaustaisen nuoren yo-juhlat, löytyykö ruokapöydästä voileipäkakkua tai karjalanpiirakkaa entä mikä kaikkea on ohjelmassa?

    Päivänsankarin Surus Jahandostin lisäksi äänessä ovat Surusin pikkusisko, toinen nuori juhlavieras sekä Surusin isä Miro Jahandost, joka kertoo omia ajatuksiaan siitä miksi pojan saavutus oli perheelle niin tärkeää.

    Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

  • Mahadura&Özberkan viettävät kevään viimeisessä jaksossa juhannusetkoja Maryam Askarin sekä Kyösti Hagertin kanssa. Lähetyksessä pohditaan, miten eri kulttuurit viettävät suomalaista juhannusta ja miten esimerkiksi alkoholiin ja alastomuuteen suhtaudutaan.

    Juhannus saattaa olla outo juhla pahoine henkineen ja juhannustaikoineen, mutta kyllä esimerkiksi Somaliasta, Turkista ja Sri Lankastakin löytyy erikoisia kinkereitä, joiden saloja lähetyksessä paljastetaan.

  • Oletko koskaan miettinyt, mitä Suomessa asuvan muslimin päässä liikkuu, kun mediassa uutisoidaan terrori-iskusta? Miten terrori-iskut vaikuttavat suhtautumiseemme muslimeihin ja islamiin? Miksi islam ylipäätään liitetään niin tiiviisti terrorismikeskusteluun?

    Mahadura&Özberkanin vieraaksi saapuu musliminainen, joka kertoo, millaisia pelkoja musliminuori joutuu kohtaamaan lisääntyneen islamofobian myötä.

    Studioon saapuvat vieraaksi myös Lähi-idän tutkiva journalisti Airin Bahmani sekä tutkija Karin Creutz. Lähetyksessä pohditaan, pitääkö median maalamat uhkakuvat paikkansa väkivaltaisesta Lähi-idästä ja miten terrorismista pitäisi viranomaistasolla puhua lietsomatta pelkoa.

  • Oletko nähnyt monenkin suomalaisen yrityksen johdossa tummaihoista miestä? Entäs kuinka monta kertaa olet käynyt tummaihoisen mieslääkärin tai juristin vastaanotolla? Kuinka monta tummaihoista poliitikkoa meillä istuu eduskunnassa?

    Niin. Oletko koskaan miettinyt miksi?

    Mahadura&Özberkanissa pureudutaan tummaihoisten miesten kokemuksiin Suomessa ja selvitetään, mikä merkitys ihonvärillä voi olla nuoren miehen elämänvalinnoissa.

    Vieraaksi saapuvat jalkapallovalmentaja Dieudonne Mavunda, HIFK:ssä pelaava jalkapalloilija Nosh a Lody ja projektikoordinaattori Hunderra Assefa. Lähetyksessä soitetaan myös psykologi Ewan Kunchewille.

  • Kummastuttaako muslimien 30 päivää kestävä paasto? Säälitkö muslimiystävääsi, joka vaikuttaa väsyneeltä ja nälkäiseltä? Ahdistaako lounastauko, kun et tiedä kehtaatko syödä paastoavan muslimikollegasi edessä?

    Ei hätää! Mahadura&Özberkan ovat laatineet oppaan ei-muslimeille, jotka haluavat tietää, mistä Ramadanissa on kyse. Jaksossa selvitetään, mikä on paastopakolainen, miksi Yagmur ei ole vielä aloittanut paastoaan, miten viettää ylioppilasjuhlia paaston aikana sekä miten bodaaminen ja paastoaminen on mahdollista?

    Vieraana studiossa bangladeshilaistaustainen Muttaqi Khan, muslimiksi kääntynyt venäläistaustainen Yalina Shumilova sekä palestiinalaistaustainen Hala Eltapgi.

  • Tiesitkö, että ensimmäiset afrikkalaiset saapuivat Suomeen jo 1800-luvulla tai, että talvisodassa kaatui afrikkalaistaustainen mies? Ei hätää. Ei moni tiedäkään, sillä näitä tarinoita ei olla kerrottu.

    Nyt on aika päästää afrosuomalaiset itse ääneen ja määrittelemään oma identiteettinsä.

    Miten rakentaa omaa identiteettiä, kun ainoat samaistumisen kohteet löytyvät Unicefin kuvastosta? Miksi moni afrosuomalainen on halunnut suoristaa hiuksensa?

    Mahadura&Özberkanin vieraat pohtivat afrosuomalaisuutta myös lääketieteen, kauneusalan ja markkinoinnin kautta.

    Miksi suomalaisessa lääketieteessä puhutaan edelleen "mustasta rodusta", miksi markkinoinnissa tulisi ottaa rodullistetut suomalaiset huomioon ja miten kauneusalalla voitaisiin huomioida afrosuomalaisia paremmin myös muuten kuin niin, että osattaisiin käsitellä afrohiuksia?

    Mahadura&Özberkanin vieraaksi saapuvat lääketieteen kandidaatti ja ruskeiden tyttöjen toimittajaa Aurora Lemma, kauneusalan asiantuntija Priscilla Mmari sekä markkinointialan ammattilainen Oona Ylänkö.

  • "Mikä siinä oikein on, että monet meistä haluavat puuttua julkisesti ja sen enempää arvelematta toisen tekemiin pilkku- ja yhdyssanavirheisiin tai kiroiluun, mutta esimerkiksi yksilöiden persoonaan kajoavaa loukkaavaa kielenkäyttöä emme halua ilmiantaa?", kysyy kielentutkija Vesa Heikkinen.

    Mitä on rasistinen kielenkäyttö? Millaisia vaikutuksia rasistisella kielenkäytöllä voi olla? Miten kieltä voi käyttää valta-aseman vahvistamiseen?

    Kieli uudistuu ja muuttuu. Jotkut vähemmistöistä käytettävät sanat ovat aiemmin olleet neutraaleja ainakin kantasuomalaisille ja niitä on juurrutettu suomalaisten sanavarastoon koulumaailmassa ja tieteessä, mutta miksi niistä on tullut halventavia ja loukkaavia ja miten niihin pitäisi suhtautua tänä päivänä?

    Sanojen voima syntyy kommunikaatiotilanteessa. Ei riitä, että puhuja ei tarkoita sanomaansa rasistisesti, jos kuulija sen niin tulkitsee. Mahadura&Özberkanissa pohditaan kielenkäyttöä ja sen voimaa. Vieraina ovat ratkaisuterapeutti Michaela Moua ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen.

  • "Olla bahai tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rakastaa koko maailmaa; rakastaa ihmiskuntaa ja yrittää palvella sitä; työskennellä yleismaailmallisen rauhan ja veljeyden hyväksi"

    Näin julistaa maantieteellisesti nopeiten leviävä Persiasta lähtöisin oleva bahai-usko, jonka perustaja opetti jo 1800-luvulla ennakkoluulottomuutta kaikkia kansoja kohtaan sekä tasa-arvon toteuttamista sukupuolten välillä.

    Bahait uskovat myös, että kaikki maailman uskonnot ovat saman Jumalan ohjausta. Jeesus, Muhammed, Buddha, Krishna ja Mooses tulevat siis kaikki samasta osoitteesta, mutta kiihkomieliset tulkinnat ja vallan tavoittelu ovat rappeuttaneet uskonnon puhtauden ja tästä syystä uskonnoista on tullut kiistojen aihe.

    Bahait uskovat tieteen ja uskonnon yhteistyöhön, uskontojen vuoropuheluun sekä koulutuksen ja kasvatuksen välttämättömyyteen maailmanrauhan saavuttamiseksi.

    Mitä ihmettä? Nyt kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mikä ihmeen uskonto se sellainen on, joka saarnaa tieteen, tasa-arvon, uskontojen välisen vuoropuhelun ja maailmanrauhan puolesta?

    Mahadura&Özberkan saavat studioon kaksi bahaita Nadja Mikkosen ja Safa Hovisen. Lähetyksessä kuullaan myös entisen bahain Arman Alizadin mietteitä.

  • Melkein kaikki vähemmistömme joutuvat kohtaamaan jonkun sortin ennakkoluuloja. Saamelaisiin, suomenruotsalaisiin ja romaneihin liitetään paljon stereotypioita, jotka voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa rasismia ja syrjintää.

    Yksi Suomen vähemmistöistä on tataarit. Suomeen muutti pieni määrä tataareja 1800-luvulla. Tänä päivänä Suomessa on noin 700-900 tataaria. He ovat hyväksytympi osa suomalaista yhteiskuntaa, kuin esimerkiksi romanit, jotka ovat sentään eläneet Suomessa vuosisatoja kauemmin.

    Mitä tiedämme tataareista? Miten ja miksi tataarit ovat onnistuneet sopeutumaan yhteiskuntaamme niin hyvin muslimivähemmistönä? Miten tataarit suhtautuvat musliminaisten huivin käyttöön tai suurmoskeijaan? Joutuvatko tataarit kohtaamaan islamofobiaa? Lähetyksessä selvitetään myös, miksi muita muslimeja saattaa ärsyttää tataarit.

    Mahadura&Özberkan saavat studioon vieraaksi jalkapallolegenda Atik Ismail sekä Gölten Bedretdin.

Lyssna också