Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Nyt meni liian pitkälle!

  • 4 min
  • tillsvidare

Aloitetaanpas tämä palautesessio reippaasti kritiikillä:

”Hei, nyt kyllä meni lauantain toivotut liian pitkälle - Holstin Planeetat on ihan liian pitkä kappale tässä ohjelmassa soitettavaksi. Lauantain toivottujen perinteinen idea on uusi kappale, jota ei etukäteen kuuluteta, vaan kuulijalle se tulee arvattavaksi... Jos teillä on toivekappaleista puutetta, niin soittakaa ainakin Syysillan tuuli, Höstvisa, I Left my Heart in San Francisco, Suudelmin suljetut kirjeet, tai mikä tahansa Matti Salmisen ja Sauli Tiilikaisen kappaleista!”

Kiitos palautteesta, mutta se kaipaa välitöntä oikaisua: Holstin Planeetat olisi totta vie aivan liian pitkä kappale Lauantain toivottuihin, mutta eihän sitä niissä kuultukaan. Lauantain toivotut loppui viime lauantaina, kuten aina, kello 19 uutisiin ja niiden jälkeen alkoi konsertti-ilta, jossa kuultiin mainittu Holstin sävellys.

Mitä taas tulee tuohon kuuntelijan esittämään Lauantain toivottujen ”perinteiseen ideaan” yllätyksistä, niin en ole siitä kovinkaan varma. Lauantain toivottujen perinteinen idea on soittaa toivottuja levyjä klassisesta populaarimpaan musiikkiin. Kiitos muuten omista toiveistanne, välitän ne toimitukseen. On vielä sanottava, että heti noiden moitteiden jälkeen tuli toinen mielipide samoista lauantain toivotuista:

”Aivan ihana tämä 27.8 Lauantain toivotut. Todellisia aarteita. Kiitos.”

Niin monta mieltä kuin miestä, sanoisi joku. Mutta eteenpäin:

”Hyvä Radio1:n Toimitus, Koska monen muun kuulijan tavoin nautin suunnattomasti juuri Roman Schatzin ohjelmista, kysyn täten että olisiko mahdollista ensi vuoden ohjelma-aikatauluja suunnitellessanne sovittaa juuri tämän ohjelman uusinnat muulle päivälle kuin sen saman päivän iltaan, jolloin ohjelman ensiesitys on tullut aamulla. Eläkeläisenä minulla ovat juuri maanantaiaamut täynnä eri harrastuksia ja illalla olen liian väsynyt pysyäkseni ylhäällä edes Romanin tähden. Viikonloppuna iltapäivisin on usein luppoaikaa kuunnella rästiin jääneitä kultahetkiä tämän hurmaavan, niin monisärmäisen toimittajan kanssa. Nyt ehkä vastauksena on että ohjelman voi myös kuunnella Areenalta, mutta puhun nyt myös heidänkin puolesta, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Heitä on vielä monta.
Ystävällisin terveisin, Tytti Lohjalta”

Toki mietimme aina vuoden vaihteessa paljon näitä kaavioasioita, joihin pikauusinnatkin kuuluvat. Harkitaan, mutta aivan kaikkien toiveita emme milloinkaan pysty täyttämään - yksi harrastaa maanantaina, toinen keskiviikkona, mutta koetetaan.

Vielä yksi kirje mahtuu mukaan:

"Olen melko ahkera Ylen Ykkösen kuuntelija. Kiitos lukuisista tavattoman hienoista ohjelmistanne, joita päivän mittaan lähetätte. Erityiset kiitokset laajasta musiikkituotannostanne. Toimittaja Minna Lindgrenin hauskat ja sisällöltään erinomaisen monipuoliset ja rikkaat musiikkiaiheiset esitelmät ovat lajissaan ylittämättömiä. Olen lähes koukussa Maisteri Lindgreniin. Lisäksi teillä on huikea kaarti erittäin taitavia musiikkitoimittajia vain Risto Nordellin, Lotta Emanuelssonin ja Outi Paanasen mainitakseni. Heitä on aina suuri nautinto kuunnella.
Ylen keskiaika-teemassa oli hienosti toteutettuja ja mielenkiintoisia ohjelmia. Urheilua en seuraa, en edes olympialaisia, mutta kuunnelma Elmosta, mestariurheilijasta on aina yhtä valloittava. Parhain kiitokseni näille mainitsemilleni ammattitaidollaan ja syvällisyydellään loistaville toimittajille ja koko Radio 1:n toimituskunnalle monista elämyksistä, joista olen tämänkin kesän aikana saanut kauttanne nauttia."

No jopas. Kiitoksia kovasti taas kaikesta palautteesta, jota toivon jatkossakin saavani joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

Kuten runollisuuteen taipuvainen ystäväni sanoi: Minä olen syyskuussa ja syyskuu minussa.

Kaj Färm

(Radio 1 vastaa 3.9.2016)

Sändningar

  • lö 3.9.2016 12.49 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Ikäviin asioihin on ainakin kaksi lähestymistapaa: ensimmäinen on se hyvänä pidetty, eli vaikeuksien kohtaaminen suoraan ja avoimesti. Toinen tapa on perin inhimillinen ajatus siitä, että jos ei ajattele koko asiaa, niin se jollain tavoin menettää tärkeytensä. On myönnettävä, että ainakin minä tunnistan itsessäni molemmat tavat.

    Tähän asiaan kiinnittää huomionsa myös Anssi:
    "Venäjä, Venäjä ja Venäjä! Uuden gallupin mukaan lähes puolet suomalaisista ei enää pidäkään Venäjän politiikkaa minkäänlaisena uhkana Suomelle. Ikään kuin Krimiä, Ukrainaa tai asevarustelua ei enää olisikaan. Leikitään vain ystävällinen-veli-venäläinen leikkiä, niin ehkä mitään pahaa ei enää tapahdukaan. Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin "Ankarat vuodet"-sarja on myös tässä mielessä erittäin tärkeä sarja. Se valottaa paitsi Suomen omaa sisäistä kehitystä, myös ainaista ristiriitaa laajentumishaluisen Venäjän ja suvereniteestistaan taistelevan Suomen välillä."

    Näin siis Anssi, mutta myös toista mieltä tästä ohjelmasta ollaan:
    "Olen syvästi ihmetellyt Seppo Hovin ja Lasse Lehtisen "Ankarat vuodet"-ohjelman merkitystehtävää satavuotisen Suomen kavalkadissa. Taitavat tekijät ikään kuin vahvistavat käsitystä, että suomalaisuuden olemassaolo perustuu yksinomaan sotiemme muisteluun ja niiden esillä pitämiseen. Hovin ja Lehtisen ohjelma pönkittää ikiaikaisen synkkää mielikuvaa huonosta kansallisesta itsetunnosta sekä kansallisesta masokismista. Arvelen, etteivät Ankarat vuodet enää tavoita muita kuin niiden aikana eläneitä sekä niin sanottuja suuria ikäluokkia. Ohjelma on tekijöidensä oma nostalgiamatka sotavuosiin, mutta nuoremmille sukupolville se on klisee, joka ei kiinnosta. On kuin Kuhmon Luelahdessa Kalevalan päivänä 1940 24-vuotiaana kaatunut korpraalienoni nyökyttelisi kuvastaan seinällä työpöytäni päässä." 

    Näin kirjoitti Eino, joka mielellään esiintyisi koko nimellään, mutta hyväksyy täällä käytetyn nimimerkkikäytännön ja on siis nimimerkki "Mainari 72".
    Sen verran puutun tuohon sinänsä tervetulleeseen keskusteluun, että olen huomannut, että kyseinen sarja tuntuu kyllä kiinnostavan nuorempiakin kuuntelijoita, kuten aiemmissa palauteohjelmissakin olemme saaneet kuulla.

    Sitten palaamme Pohjois-Karjalaan:
    "Terveiset Pohjois-Karjalasta ja Kolilta!
    Mielestäni nyt jos koskaan meidän tulisi tietää enemmän Lähi-idästä ja sen kulttuurista. Vieläkin muistan Jorma Kallenaution toimittaman ohjelmasarjan "Levantin kulttuurin mosaiikkia" elävänä ja taidokkaasti kerrottuna kuvana sieltä, missä elettiin ennenkin. Mahdetaanko enää Ylessäkään tässä maailman ajassa tehdä tällaisia ohjelmia? Niinpä toivoisinkin, yhdessä monien muiden kanssa, kuulevani ohjelmasarjan vaikka jo ensi kesänä!"

    Näin kirjoitti Yle Radio 1:n kuulija ja kuuntelija Joensuusta ja on hyvällä asialla. Pannanpa harkintaan.
    "Aurinkoisen aamupäivän tervehdys Porista, meren rannalta! Kiitoksen myötä lähestyn, koska Risto Nordell rauhoitti taas päivän ihastuttavalla musiikilla, ihastuttavalla kerronnallaan, ihastuttavalla rauhaisalla äänellään. Tänään oltiin matkoilla, ja siellä olin minäkin, ajatuksissa. Ihastuttava oli myös jakso, jossa oltiin ostamassa vanhaa höyryradiota . Ohjelma oli niin rakkaudella tehty ja niin tunteikas. Kiitos hänelle siitäkin!
    Terveisin Yle ykkösen aktiivinen ja tyytyväinen kuuntelija, bluestyttö ja runoratsu."

    Tuo Pariisi-aiheinen "Riston valinta" löytyy vielä Areenasta kuten niin moni muukin hyvä ohjelmamme.
    Myös monet muut ohjelmat ovat saaneet kiitosta aamu- ja iltahartauksista Muistojen bulevardiin.

    Jatketaan keskustelua, antakaa ideoita ja ehdotuksia vastakin niin katsomme mihin pystymme. Kaikkea tätä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhoittavaa viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 18.2.2017

  • Muutamana päivänä on kevätaurinko paistanut ja vaikutukset näkyvät ja kuuluvat heti: selvästi on rakkautta ilmassa ja syystäkin:
    "Hei. Luulin kuulleeni ohjelmamainoksen, jossa kehotettiin toivomaan rakkausmusiikia. Mistään en löydä tietoa ohjelmasta. Olenkohan nähnyt unta?"
    Näin kyselee nimimerkki Kaustinen, ja Arja jatkaa:

    "Olin kuulevinani eräänä päivänä tietoa, että Yle Ykkösessä olisi Ystävänpäivänä rakkauslaulujen toivekonsertti! Yritin lähettää postia, mutta se ei onnistunut saamallani osoitteella."

    Arja on jo oikeilla jäljillä. Ensi tiistaina - ystävänpäivänä ja Pyhän Valentinuksen päivänä - kuullaan todellakin lauluja lemmestä Etnoillassa Amanda Kauranteen toimittamassa Lemmenlurituksia-ohjelmassa kello 19.03. Toiveitakin voinee vielä lähettää suoraan Amandalle osoitteeseen amanda.kauranne@yle.fi. Ja musiikkilajina on siis kansanmusiikki.

    Vaikeuksia osoitteen kanssa on myös nimimerkillä "etsivä ei löydä", joka ei millään löydä Areenasta Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin toimittamaa ohjelmaa "Vaaran vuodet". Auttaisi varmaan, jos etsisi sitä ohjelman oikealla nimellä eli "Ankarat vuodet". Areenasta löytyy ohjelman neljä ensimmäistä osaa ja seuraava kuullaan maanantaina kello 14.

    Sitten palataan romantiikkaan ja nautintoihin:
    "Nautin suunnattomasti lauantaina 4.2.2017 kun kuuntelin Faunin iltapäivää, tosin työn ohessa, mutta kuitenkin. Klaus Pylkkänen oli laatinut sen konsertin, joten pyydän ystävällisesti välittämään hänelle parhaat kiitokset. Erityisesti nautin kun Folke Gräsbeck soitti pianolla "Romantiikkaa" (musiikkikauppias Karl Fredrik Waseniuksen hieno sävellys) ja muutenkin konsertissa oli todella kauniita esityksiä."
    Parhain terveisin 57-vuotias uskollinen YLE Radio 1-fani ja elämän opiskelija Kuopiosta.

    Sitten kuuntelijan epäily siitä, että olisimme vieraantuneita luonnosta:
    Ohjelmasarjan "Puisevien tarinoiden" Leppäkeihäs-jaksossa 7.2. Tiina Harpf ei tuntenut "lepänpiimää" ja arveli sen liittyvän lepän kukintaan. Ohjelmassa myöhemmin esiintynyt Kari Heliövaara tai melkein kuka tahansa muu olisi osannut kertoa, että kyse on leppäkempistä (Psylla alni), hyönteisestä, jonka toukilla on suojanaan vaaleaa nukkaa. Toukkia esiintyy harmaalepän oksilla kesällä."
    No niinpä tietenkin! Psylla alni - kaikkihan tuon tietävät.

    Nimimerkki "aamuäreä" kiittelee Aamusoittoja ja ennen kaikkea sen kepeitä ja iloisia musiikkikappaleita, joita toivoo lisää:
    "Tällaisen ärripurrinkin on vaikeata auton ratissa mököttää, kun radiosta raikaa valsseja ja romansseja toinen toistaan kauniimmin esitettynä. Melkeen hymyilee vastaantuleville!".
    Kevättähän tämä tällainen huikentelevaisuus ja kevytmielisyys varmaan tietää. Koettakaa kestää, eiköhän vielä mökötyksenkin aiheita ilmene ja saamme sen kaipaamamme itkun pitkästä ilosta.

    Sitä odetellessanne kuunnelkaa Radio yhtä ja lähettäkää kuulemastanne palautetta. Tai toiveita ja ojennusta. Tähähän onnistuu joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Ja olkaapa nyt varovaisia sen kevätilman kanssa.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 11.2.2017

  • ”Kalle Haataselle pitäisi antaa erityispalkinto fiksun, sivistyneen ja ennen kaikkea paneutuneen asiaohjelman tekemisestä tavalla, joka koukuttaa jopa nuoria!”

    Tämän ymmärrettävän vaatimuksen esittää Päivi ja jatkaa:

    "Oma 23-vuotias valtiotieteitä opiskeleva tyttärenikin on aivan ihastunut Kalleen. 'Kallella on aina asiaa' hän sanoi, kun kuuntelimme yhdessä ohjelman 'Suomalaisen politiikan retoriikka'. Ohjelman nimi ei ehkä kuulosta kovin raflaavalta, mutta sisältö oli silkkaa rautaa - tai siis asiaa. Kiitoksia Kallelle ja mitali kaulaan."

    Näin siis Päivi Espoosta.

    En ole aivan varma välittääkö Kalle Haatanen prenikoista, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Jokaisella on tämänsä, kuten Pentti Saarikoskikin sanoi. Mutta kiitoksista Kalle varmasti perustaa ja joka tapauksessa hän ne ansaitsee.

    Tuo Päivin mainitsema "Suomalaisen politiikan retoriikka"-ohjelma, jossa haastateltavana oli tutkijatohtori Jouni Tilli, on tietenkin kuunneltavissa yhä Areenassa, josta sen eiliseen mennessä oli käynyt kuuntelemassa nelisentuhatta kuuntelijaa, mikä on todella hyvin. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että radiossa Kalle Haatasella on keskimäärin 150 000 kuuntelijaa, joka lauantai ja se on aivan huikea määrä. Siitäkin onnittelut niin Kalle Haataselle kuin meidän fiksuille kuuntelijoillemme, jotka yhä arvostavat laatua. Teistä riippuu se, että me näinäkin aikoina saamme tehdä ja lähettää viisasta ja paneutuvaa asiaohjelmistoa.

    Seuraavat kiitokset menevät Lasse Lehtiselle ja Seppo Hoville:

    "Kiitos hienosta ohjelmasarjasta Ankarat vuodet! Erinomaisesti toteutettu kokonaisuus, jossa 30-luvun vallitseva ilmapiiri välittyy 70-luvun lopulla syntyneellekin uudella tavalla. Musiikkivalinnat ja arkistopätkät täydentävät tunnelmallisesti Lasse Lehtisen ja Seppo Hovin kerrontaa."

    Näin kiitti Juhani tätä tämän kevään erikoissarjaamme, joka lähetetään maanantaisin kello 14. Sitten vinkki opettajille:

    "Yle Radio 1 asiallisine ohjelmineen ja lempeä-äänisine kuuluttajineen on kuin keidas kaiken vihapuheen ja poliittisen retoriikan keskellä. Toivoisi opettajien kuunteluttavan kanavan tarjontaa oppilailla esimerkkinä hyvästä uutisoinnista ja keskustelukulttuurista."

    Niin. Tehkääpä opet se. Seuraava kirje jakaakin sitten jo arvosanoja:

    "Eva Tigerstedtille kymppi plus musiikkiesitelmistään. Myös Yle Radio 1:n naiskuuluttajat ovat viehättäviä varsinkin Maaria Holma, jonka ääni on kuin linnunmaitoa. Ääntä kannattaisi tallettaa esimerkiksi Yle Klassisen ohjelmiin."

    Lisäksi kirjoittaja pahoitteli vielä sitä, ettei Yle Klassista voi enää kuunnella digitelevision kautta. Se on ikävää, mutta minkäs teet, kun säästää pitää. Onneksi netti arkipäiväistyy vauhdilla niin, että Yle Klassisen kuuntelu sitä kautta tulee yhä tutummaksi.

    Hartausohjelmia on myös kiitelty. Tässä yksi huomio:

    "Radio 1:n vuosikymmenten ahkerina kuuntelijoina olemme iloisesti yllättyneet tämän alkuvuoden aamu- ja iltahartauksista. Ovat olleet upeasti kiinni ajassa ja arjessa, elämänmakuisia kuten Kari-Pekka Kinnusen tai Olavi Virtasen puhe. Hienoja, harkittuja ja hiottuja esseitä. Koskettavaa puhetta Jumalan huolenpidosta tässä kovassa maailmanajassa.”

    Muistutan, että aamu- ja iltahartaudet löytyvät myös Areenasta.

    Kiitoksien lisäksi on muutamaa kuuntelijaa harmittanut se, ettemme radioineet valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta torstaina. Jo muutaman vuoden meillä on ollut käytäntö, että nämä keskellä arkipäivää tulevat avajaisjumalanpalvelukset radioidaan vain silloin, kun uusi eduskunta avaa valtiopäivät eli otaksuttavasti neljän vuoden välein. Vaikka eihän sitäkään varmuudella tiedä. Saattaa se eduskunta hajota aikaisemminkin.

    Kiitoksia jälleen lukuisista kiitoksista, moitteista ja neuvoista. Kaikkea edellä mainittua tarvitsemme lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.

    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna saa vielä Runebergintorttuja. Sitten onkin taas lähes vuoden tauko. Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 4.2.2017)

  • Nyt puhutaan asiaa:
    "Kiitos erinomaisista asiaohjelmista, jotka nykyään tuntuvat kuuluvan median marginaaliin. Tarve kansanvalistukseen ei ole todellakaan kadonnut, päinvastoin. Kuitenkin oleellisin aihealue eloonjäämisemme kannalta on kanavajohdolta ja radiosta yleensäkin unohtunut eli ympäristö, luonto ja biologia."

    Näin nimimerkitön kuuntelija jostain päin Suomea. Vaikka hieman vierastankin käsitettä "kansanvalistus", ymmärrän hyvin, mitä tässä ajetaan takaa. Itse olen sitä mieltä, että jotta aitoa ja hedelmällistä keskustelua saataisiin aikaan, olisi tärkeää, että tarjotaan myös oikeata ja syventävää tietoa. Muuten jäädään helposti luulojen ja retoristen heittojen tilaan. Sekin saattaa jonkun mielestä olla viihdyttävää, mutta harvoin edesauttaa minkäänlaista hedelmällistä keskustelua. Sitten palautteen toiseen tärkeään kohtaan, joka koski ympäristöä, luontoa ja biologiaa. En taida allekirjoittaa käsitystä siitä, että kyseiset aiheet olisivat kokonaan unohtuneet ohjelmista. Esimerkiksi Tiedeykkönen käsittelee usein ympäristöasioita eikä biologiakaan ole kokonaan unohtunut. Väitteessä saattaa kuitenkin piillä totuuden siemen. Ylen radiokanavien välisessä työnjaossa olemme sopineet, että varsinaisten säännöllisten luonto-ohjelmien kotikanava on Yle Radio Suomi. Siellähän onkin monia erinomaisia ohjelmia kuten esimerkiksi Luontoilta tai Minna Pyykön maailma. Tämä työnjako ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei meillä Radio 1:ssä voisi olla ympäristöön ja biologiaan keskittynyttä nimikko-ohjelmaa. Sellaista meillä ei kuitenkaan ole. Täytyypä panna harkintaan eli kiitos tästä ajatuksesta.

    Nyt luen otteita sieviläisen Maijan pitkähköstä ystävällisestä kirjeestä:
    "Hei! Haluan lähettää palautetta Teille! Olen keski-ikäinen naishenkilö ja olen kuunnellut Yle Radio 1 -kanavaa läpi elämäni. Myös lapseni, joita on viisi, ovat oppineet kuuntelemaan Yle ykköstä. Vanhin heistä sanoi joululomalla kotona käydessään, että Yle 1 soittaa niin laadukasta ja kuunneltavaa musiikkia! Havahduin asiaan, että toden totta! Musiikkinne on huippua, vaikka en asiantuntija olekaan, niin sen verran musiikkikorvaa, lahjakkuutta ja kiinnostusta on, että voin näin todeta. Samoin toimittajanne ovat huippuammattilaisia! Kuulutukset ovat asiallisia. Ei ole mitään turhaa höpötystä ja "välispiikkejä". Yle Puhekin on ajautunut turhaan höpöttämiseen, mikä on harmillista. Yle 1 puheohjelmien sisältö on pääsääntöisesti kiinnostavaa, mutta ei aina kiinnosta tai se ei ole minun korvaan sopivaa, jolloin voin sulkea radion tai yrittää löytää kuunneltavaa muulta kanavalta, (mikä on epätodennäköistä). Tuleepahan kuunneltua myös omia levyjä, kun radio voi olla välillä kiinni. Kaikkien puheohjelmienne ja musiikkiohjelmienne ei tarvitse kuitenkaan minua miellyttää, jolloin suljen radion tai hiljennän äänenvoimakkuuden.
    Yle Radio 1 on tuttu ja turvallinen kanava. Ohjelmien aikataulut ovat ihanan tutuilla paikoillaan. Opin niitä ulkoa siinä vaiheessa, kun olin kotiäitinä, lasten ollessa pieniä. Nyt oli hauska jutella lasten kanssa asiasta, kun he olivat kesätöissä kuunnelleet kuulosuojaimilla Yle Radio 1:stä. Olivat oppineet päivän aikana tulevien ohjelmien aikatauluja. Ylen muutkin kanavat ovat tuttuja. Tyttäret kuuntelevat netistä ja älypuhelimien kautta mm. Yle Klassista. Annoin juuri palautteen myös radiohartauksista. Ne ovat osa elämääni, samoin jumalanpalvelukset. Kuuntelen myös toivekonserttejanne lauantai-iltaisin. Samoin hartaan musiikin toivekonsertteja. Kiitos arvokkaasta työstänne!! Pysykää perinteisenä ja yhtä hyvänä kanavana jatkossakin!"

    Viisaassa viestissään Maija tiivisti hyvin tyypillisen Radio yhden kuuntelijan maailmankuvan: vaikka kaikki ohjelmat eivät aina miellytäkään juuri minua, voivat ne jollekin toiselle olla tärkeitä, joten niiden olemassaolo on perusteltu. Joku pitää kuunnelmista, toinen hartausohjelmista, kolmas klassisesta musiikista ja neljäs niistä kaikista. Tämä on sitä käytännön suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta. Kiitos Maijalle tästä.

    Lähettäkää taas palautetta - vaikka kaikkia en tässä käykään läpi, luen kyllä jokaisen saamani viestin.
    Sitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 28.1.2017

  • "Nyt on viimeinen hetki tehdä kurinpalautus siellä Yleisradiossa."
    Jestas sentään. Nyt ollaan vakavan äärellä, joten parasta jatkaa lukemista välittömästi ja viipyilemättä:
    "Suomen kielessä paino on ensimmäisellä tavulla!
    Olen jo menettänyt toivoni kaupallisten kanavien urheiluselostajien kanssa. He eivät enää pääse irti jäähyPENkeistään eivätkä pistePÖRSseistään. Mutta Yleen tämä kauhea tapa ei saa levitä.
    Perjantaiaamuna Ykkösaamussa lehtiä lukenut toimittaja painotti näin: kannattaVUUTta, rahoitusLAISsa, lähtöKOHta ja monia muitakin sanoja ihan hullusti. Toivon että koko toimitus kuuntelee tuon lehtikatsauksen (kestää n. 4 minuuttia) ellei muuten tule ymmärretyksi tämä korvaa vihlova muoti.
    Olen kirjoittanut tästä useasti mutta mitään ei tapahdu. Yle yhden:n kuuluttajat eivät mielestäni tähän syyllisty. Opettakoot he kärsivällisesti nämä nuoret painovammaiset toimittajat takaisin puhutun kielen kaidalle mutta kauniille tielle."
    Terveisiä lähetti Helena, omien sanojensa mukaan "Niuho tietenkin".

    No huh huh. Onneksi meidän kuuluttajamme sentään saivat synninpäästön.
    Sitten hieman armollisempaa palautetta torstailta:

    "Ihana, kaunis, lohdullinen aamuhartaus tänään, Marianne Heikkilä." Näin kiitteli Liisa ja tuo torstainenkin aamuhartaus on kuultavissa yhä Areenassa, missäpä muualla.

    Areenasta kannattaa kuunnella myös klassista maailmankirjallisuutta. Aloitimme pari viikkoa sitten jättiurakan eli luettavana on koko Marcel Proustin jättiteos Kadonnutta aikaa etsimässä. Erja Manton luenta on jo nyt saanut paljon kiitosta eikä suotta. Nina kiteyttää monen tunnot näin. "Minua on opiskeluajoista lähtien harmittanut, että en saanut ajoissa aikaiseksi lukea näitä kirjoja. Nyt kolmen pienen lapsen työssäkäyvänä äitinä, minulla ei ole aikaa edes päivän lehtien luentaan, mutta onneksi Erja Manto lukee Proustia minun puolestani ja minulle. Kuuntelen sitä joskus suoraan radiosta, mutta ennen kaikkea Areenasta työmatkoillani tai vaikka pyykkiä ripustellessani. Kiitokset teille kaikille. Tämä on suuri kulttuuriteko!"

    Näin siis Nina ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Minultakin jäi aikoinaan lukeminen kesken - muistaakseni toisen kirjan eli Swanin rakkauden puolessavälin. Tuli muita kiireitä, mutta nyt kuuntelen sarjaa oikein mielelläni. Luentaa kuullaan arki-iltaisin kello 18.20 ja sarja löytyy alusta alkaen Areenassa ja päivittäin sinnekin tipahtaa aina tuorein osa. Suosittelen.

    Monet musiikkiohjelmat Muistojen bulevardista Eva Tigerstedtin Klassikoparatiisiin ovat myös saaneet paljon kiitosta, kuten myös uusi kuunnelmasarjamme komisario Sakari Koskisen tutkimuksista kertova "Viha on paha vieras".

    Lähettäkää lisää palautetta tai ideoita aivan mistä aiheesta tahansa. Sen voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 21.1.2017

  • On jo neljästoista päivä tammikuuta ja vasta nyt minulla on tilaisuus tähän: Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017 kaikille Yle Radio yhden kuuntelijoille!

    Joulunvietto on taas vuoden verran tauolla, mutta palataan siihen kuitenkin hieman:
    "Lämpimät kiitokset Yle Radio 1:n kuuluttajille joulun ja vuodenvaihteen työvuoroista! Oli ihanaa viettää pyhiä rauhallisessa seurassanne. Suurkiitos teille, että olitte tuolloin töissä." Näihin Paulan ystävällisiin terveisiin on helppo yhtyä.

    Samasta aiheesta vielä toinenkin kirje:
    "Haluan kiittää Joulun ja sitä edeltävän ajan ohjelmatarjonnasta. Jouluinen musiikki viritti mukavasti ja perinteisellä tavalla jouluun. Muunlaista musiikkia on sitä haluaville muilla kanavilla riittävästi. Toivottavasti ensi vuonna on vastaavanlaista ohjelmistoa. Kiitos."Kyllä meidän jouluohjelmistomme on omansa laatuinen myös ensi jouluna, lupaan sen.

    Sitten palautteeseen, josta saimme uutta ja kiinnostavaa tietoa:
    "Loppiaisohjelmassa oli hieno musiikkiohjelma, jossa kuultiin mm. Palestrinan musiikkia ja mm. Stabat Mater ja mainittiin, että säveltäjä sai elinaikanaan 1500-luvulla tunnustusta. Hän kuitenkin unohtui ja löydettiin uudelleen Ranskassa 1810. Kuitenkin Turussa jo 1700-luvulla musiikkielämä oli varsin vilkasta. V.1795 esitettiin Stabat Mater "tavanomaisessa pitkänperjantain hyväntekeväisyyskonsertissa. Vokaaliosat lauloi 8 turkulaista säätyläisnaista". Konsertti sai runsaasti kiitosta.
    Tämä selviää H.G.Porthanin kirjeestä M. Caloniukselle 9.4.1795 ja lisäksi N. M. Tolpon päiväkirjamerkinnästä 3.4.1795. Olen käsitellyt aihetta väitöskirjassani v:lta 1972."

    Turkulaiset löysivät siis Palestrinan ennen pariisilaisia. Olisihan se pitänyt arvata! Tämän meille kertoi Eva Christina, mistä suuri kiitos.

    Sitten kirjallisuuden pariin:
    "Olen taas vahtinut jo jonkin aikaa, milloin tulisi tieto seuraavan lukupiirin kirjasta. On tosi vaikea saada aina kirjastosta ko. kirja ja vielä ehtiä lukea se ennen lukupiiriä, joten olisi tosi kiva, jos tuo tieto tulisi aina aikaisemmin kuin mitä yleensä on tullut.
    Lukupiiri on ollut jo vuosia radio-ohjelmien parhaimmistoa. kiitos siitä!"
    Tuijalle onkin jo vastattu suoraan, mutta kerrotaan tämä nyt muillekin:

    Lukupiirin toimituksesta vastattiin, että Lukupiirin lähetysajat ovat tänä keväänä 11.2., 11.3. ja 6.5.
    Kevään ensimmäisen Lukupiirin, lauantaina 11.2. kello 19.03, on aiheena Ernest Hemingwayn kertomuskokoelma Ensimmäiset 49 kertomusta vuodelta 1939. Teoksesta keskustelevat studiossa yliopistonlehtori Mari Laakso ja teatterintekijä Juha Hurme sekä toimittajana Jukka Kuosmanen.

    Paljon on tullut kiitoksia myös viikko sitten alkaneesta "Viha on paha vieras" rikoskuunnelmasarjasta. Siinä Suomen tunnetuin tamperelaispoliisi Sakari Koskinen tutkii tamperelaisrötöksiä kymmenen jakson ajan. Seppo Jokisen suosituista rikosromaaneista sarjan on dramatisoinut Jussi Niilekselä, ohjannut Juha Rosma ja komisario Koskisen roolissa on Tommi Korpela. Sarja kuullaan radiosta lauantaisin kello 15.00 ja uusintana tiistai-iltaisin kello 21.30, ja kaikki jaksot ovat Areenassa kolmenkymmenen vuorokauden ajan radiolähetyksen jälkeen.

    Onhan meillä paljon muutakin uutta ja kiinnostavaa käynnissä, mutta palataan niihin myöhemmin, kuten myös kaikkiin uusiin kysymyksiinne, kommentteihinne tai toiveisiinne. Tätä kaikkea voi ja tulee lähettää meille joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Mitäpä tässä muuta voi kuin viettää talvea - sellaisena, kun se milloinkin ilmenee.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 14.1.2017

  • Aloitetaan tämänkertainen sessio aivan mainiolla kirjeellä, jonka lähetti Tuija. Se on muiden ansioittensa lisäksi hauska:

    "Arvoisa toimittaja Roman Schatz,
    Kiitos Maamme-kirjastasi. Kuljin nelisen vuotta pitkää työmatkaa viikoittain autolla kelillä kuin kelillä. Matka oli suuntaansa viitisensataa kilometriä. Matka rytmittyi radio-ohjelmien mukaan. Maanantaiaamujeni ilo oli sinun ohjelmasi. Paitsi, että ohjelmasi on viihdyttävä, opin siitä myös paljon, voisin ehkä sanoa, että sivistyin hiukan. On paljon asioita, joita en ole tiennyt, ja joista en muutoin olisi tullut ottaneeksi selvää. Sinulla on ollut hyviä ja mielenkiintoisia haastateltavia ja asiantuntijoita vieraanasi ja rohkeutta tarttua arkoihinkin aiheisiin. Kiitos ohjelmastasi. Nyt minun ei tarvitse enää ajaa niin paljon, mutta kuuntelen ohjelmaasi edelleen. Jos se jostain syystä jää kuulematta on onneksi uusinnat ja Areena.

    Tänään, kuuntelin Areenasta Itsenäisyyspäivän aaton presidentti Halosen haastattelun. Se oli hyvin lämmin jutustelutuokio. Molemminpuolinen kunnioitus kuulsi keskustelusta läpi. Ehkä kuuntelen sen vielä uudelleenkin. Odotan jatkossakin ohjelmiasi."
    Ja nyt tulee se hauska osa:
    "Paitsi ohjelmasta kiittääkseni, minun on pitänyt kirjoittaa sinulle asiasta, joka on täysin off topic ohjelman sisällön kannalta. Älä nyt naura (tai naura vaan, niin minäkin), mutta minusta voisit pyytää joulupukilta uuden tuolin. Aluksi luulin, että nariseva, vinkuva ääni tulee autostani (koska siis kuuntelin ohjelmaasi autossa), mutta pikku hiljaa aloin epäillä, että ääni tuleekin tuolistasi. Ääntä ei nimittäin kuulu muissa radio-ohjelmissa, mutta se kuuluu melkein joka ohjelmassasi. Tänään kiinnitin siihen jälleen huomiota. Se kuului vasta ohjelman loppupuolella. Kuuntelepa itse tai pyydä äänitarkkailijaa tutkimaan asiaa. Ei se varsinaisesti haittaa ohjelman kuuntelua, mutta on alkanut huvittaa minua suuresti. Joskus jopa odotan ääntä ja mietin arvoitusta.
    Jos se on se tuoli, pyydä toki uusi. Kyllä Maamme-kirjan toimittajan tulee saada arvoisensa istuin.
    Kaikkea hyvää sinulle ja työn iloa myös ensi vuodelle!"

    Tämän tärkeän havainnon teki siis Tuija. Aivan oikeasti kiitoksia, minunkin oli aivan pakko kuunnella tuo Tarja Halos-ohjelma uudelleen Areenasta ja totta tosiaan: jokin siellä kitisee tai vinkuu - joko tuoli tai sitten Romanin leikkihiiri.

    Muutakin kiitettävää on. Seuraavan palautteen nimimerkki ei ole, mutta aivan hyvin voisi olla "yksi monien puolesta":
    "Suuret kiitokset Musiikkitalosta lähetetystä joululaulutilaisuudesta maanantaina. Kiitos Mestaritontulle juonnosta ja hänellä on tosi sopivan kaunis ja pehmeä lauluääni.
    Tämä ohjelma antoi minulle lämpimän jouluntunteen. Kiitos."

    Itsekin olin paikalla ja tilaisuus oli hieno. Erityiskiitos vielä Jousenkaaren koulun musiikkiluokkien kuorolle, joka oli mestaritonttu Juha Lappalaisen tukena ja turvana. Tämä kovin kiitelty joululauluohjelma on tietenkin kuultavissa Areenassa.
    Vielä yksi lyhyt kiitos:

    "Kiitokset hienovireisestä, Juha Mannerkorven "Kuikka käskee lähtemään" kuunnelmasta! Kannatti uusia! Sodasta voi kirjoittaa näinkin!"

    Tuonkin toiveuusintana vuodelta 1971 kuullun kuunnelman molemmat osat ovat kuunneltavissa siellä Areenassa."

    Nyt haluan kiittää kuuntelijoita paitsi palautteesta niin ennen kaikkea koko kuluneesta vuodesta. On ollut hienoa tehdä kanavaa näin valistuneelle ja sydämelliselle yleisölle. Luonteenne laadun päättelen niistä lukuisista kirjeistä, sähköposteista ja muista viesteistä, joita olen saanut teiltä vuoden mittaan. Haluan myös toivottaa jo nyt hyvää ja rauhallista joulua, sillä viikon kuluttua on jo jouluaatto ja tämänkin ohjelman tilalla tulee jouluista ohjelmaa, kuten pitääkin.
    Mutta ensi vuoden varalle toivon teiltä palautetta koskien esimerkiksi onnistumistamme jouluohjelmissa.

    Palautettahan voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta joulukorttien seassa osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Mukavaa viikonloppua!

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 17.12.2016

  • Kerrankin on todellinen ilo päästä korjaamaan sanomisiaan. Pari viikkoa sitten vastasin tällä samaisella palstalla Kertulle, että tänä vuonna ei kanavallamme järjestettäisi varsinaista joulumusiikin toivekonserttia. No totta kai järjestetään! Ensi lauantaina joulukuun seitsemäntenätoista päivänä kello 19.03 alkaa Joulumusiikin Sävel on vapaa -konsertti. Sen suunnittelusta vastaa Timo Asikainen, ja ohjelman juontavat oopperalaulaja Anssi Hirvonen sekä musiikkitoimittaja Riikka Holopainen. Valiojoukkoa siis, viikon kuluttua lauantaina tällä kanavalla.

    Sitäkin ennen toki pääsee joulumusiikin makuun esimerkiksi ensi maanantaina. Silloin Helsingin Musiikkitalossa järjestetään peräti kaksi jouluista yhteislaulutilaisuutta kello 17 ja kello 19. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja kuulemani mukaan lippuja on vielä jäljellä. Niitä voi noutaa Musiikkitalon lippupisteestä. Tuo jälkimmäinen laulutilaisuus myös radioidaan suorana, eli lauluiltaan voi osallistua aivan missä päin Suomea tahansa vaikka omassa nojatuolissaan tai auton ratissa. Juokse porosein!

    Sitten tuoretta palautetta perjantaisesta Leikola ja Lähde ohjelmasta:
    "Kiitos Leikolalle ja Lähteelle äskeisestä ohjelmasta. Hannu Salama oli mainio valinta, hänen kaunista puhekieltään kuuntelisin vaikka koko päivän. Korvat lepäävät useimpien ”niinkuttajien", "tavallaan" ja "mä/sä"-puhujien jälkeen. Harvoin enää kuulee näin hyvää Suomen kieltä nimenomaan puhuttuna. Suurkiitos!"
    Näin kiitteli Päivi. Hyvä huomio.

    Sitten henkilökohtaisia moitteita minulle Tampereelta:
    "Hannu Taanila on jo 77 vuotias ja tiimalasi valuu. Olisi hienoa kuulla vielä hänen ohjelmiaan niin sanotusti livenä. Kaj Färm, koska kuitenkaan näin ei ole tapahtunut, niin mitä sinä Hannu Taanilassa vihaat?"
    Voi Raija hyvä, enhän minä Hannu Taanilaa vihaa vaan päinvastoin suuresti arvostan. Hän ja hänen ohjelmansa olivat todellinen ajankuva kyseisten vuosikymmenten Suomesta. Mutta kysymykseen sisältyy myös vastaus: Hannu Taanila jäi lopullisesti eläkkeelle Ylestä jo yli yksitoista vuotta sitten. Toki hän on senkin jälkeen ollut kutsuttuna vieraana silloin tällöin - esimerkiksi pari vuotta sitten Risto Nordellin kanssa joululahjavalvojaisissa - mutta kyllä hän pääasiassa on hyvin ansaitulla eläkkeellä ja siihen meidän kaikkien on tyytyminen. Kuten Raijakin totesi: Hannu ei ole enää ihan nuori mies ja siksikin on tärkeää kunnioittaa hänen omaa arviotansa siitä, mihin hän aikansa käyttää. Vaikka urkumusiikin kuuntelemiseen.

    Nyt on siis kehuttu jo kaksi Hannua: niin Salama kuin Taanilakin joten on aika kehua myös yksi Maija:
    "Maija Elonheimon toimittama Brysselin kone on aivan omaa luokkaansa EU-asioiden käsittelyssä, verrataan sitä mihin tahansa suomalaiseen mediaan. Tämän viikon ohjelma oli aivan poikkeuksellisen kiinnostava. Toimittaja osaa ja uskaltaa kysyä myös hyvin kriittisiä kysymyksiä sortumatta milloinkaan epäasiallisuuksiin tai halpoihin heittoihin. Tässä ohjelmassa on aina kovaa asiantuntemusta molemmilla puolin pöytää."

    Näin kirjoitti Harri ja olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Tällä viikolla aiheena oli se, miten Suomen kantoja ajetaan Brysselissä. Haastateltavana oli suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros, joka on Suomen pysyvä edustaja EU:ssa. Tämä, kuten muutkin Brysselin koneet ovat kuunneltavissa tietenkin Areenassa. Ohjelma kuullaan täällä Radio yhdessä aina keskiviikkoisin kello 10.05.

    Kiitoksia jälleen runsaasta palautteesta, jota odotan aina kuin joulupukkia konsanaan.
    Sitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten jo kolmas adventti sekä Danielin päivä.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 10.12.2016

  • "Mikä teitä siellä Ylessä oikein vaivaa?" Näin ystävällisesti aloittaa kirjeensä Leila. Ennen kuin rupean luettelemaan kolotuksiani ja jomotuksiani on parasta lukea kirjettä eteenpäin:

    "Onko teillä siellä jokin Guggenheimin museon vastainen missio? Kaikki uutisointi aiheesta on siellä negatiivista, vaikka tuollaisen kulttuurihelmen saaminen Helsinkiin olisi koko maan etu jo pelkästään taidemielessä, mutta ennen kaikkea turistivirtojen kääntämiseksi Helsinkiin. Kuitenkin jopa kulttuuriohjelmissa, kuten Radio yhden Kultakuumeessa erilaiset itseään asiantuntijaksi tituleeraavat toimittajat esittävät mitä kummallisimpia salaliittoteorioita museohankkeesta. Tuntuu kuin Guggenheim olisi onnistunut yhdistämään perinteisen kulttuurivastaisuuden, Helsinki-kaunaisuuden, tiettyjen taidepiirien kateuden, vasemmiston äidinmaidossa saaman USA-kammon ja jopa antisemitismin. Nämä kaikki piirit vastustavat hanketta vahvasti ja ovat saaneet Yleisradiosta itselleen voimakkaan välineen vastalobbaukselleen. Mieheni arveli, että syy on siinä, että Perussuomalaisilla on vahva asema Ylen hallinnossa ja sieltä on tullut toimituksille tällainen ohjeistus. Onko siis näin? Pyrittekö heitä liehittelemällä takaamaan edes jonkinlaisen rahoituksen?"

    Näin epäili siis Leila. Mitä tulee tuohon poliittiseen painostukseen niin täytyy sanoa, että monenlaista tarinaahan on siitä, kuinka joskus takavuosina poliitikot pyrkivät kovastikin painostamaan toimituksia toimimaan haluamaansa suuntaan. Jos sellaista on joskus ollut, ovat ne ajat toivottavasti lopullisesti takana. Ohjelmapäällikkönä uskoisin, että minä olisin yksi henkilöistä, joita painostettaisiin, mutta ikinä ei yksikään poliitikko mistään puolueesta ole yrittänyt minua painostaa Guggenheim- tai missään muussakaan asiassa. Sinänsä kyllä jaan Leilan havainnon: myös minä olen ihmetellyt useiden toimittajien melko tunteenomaista ja negatiivista suhtautumista Guggenheim-museoon. Ennen kaikkea osa kulttuuriväestä toimii tällä tavalla, mikä sinänsä jo ihmetyttää. Ehkä syynä on tuo perinteinen USA-kammo, vaikka suurin osa Guggenheimin taidekokoelmasta ei suinkaan ole Amerikoista. En tiedä enkä oikein ymmärrä, mutta Ylen hallintoneuvostoa ja muita poliitikkoja tästä on turha syyttää.

    Sitten Kertun kysymykseen:
    "Ystäväni arvelee minun tietävän, milloin joululaulujen toivekonsertti on.
    Kun en tiedä vielä, kysyn nyt."
    Varsinaista toivekonserttia ei tänä vuonna ole ohjelmistossa, mutta paljon muuta joululauluohjelmaa on luvassa. Joulupäivänä esimerkiksi radioimme suorana lähetyksenä Turun Mikaelinkirkosta "Kauneimmat joululaulut"-lähetyksen kello 18 ja heti sen perään kuulemme Ylioppilaskunnan laulajien joulukonsertin. Tämä näin pienenä kurkistuksena jouluohjelmistoon, mistä tulette vielä kuulemaan.

    Sitten vielä yksi kiitos ja kysymys:
    "Yle ykkösen kuuluttajat ovat aivan mielettömän hyviä. Kuinka voisinkaan elää ilman omaa kanavaani! Ihan kohta Klassista kahteen.
    Mutta kysymykseen. Hartaasti toivon vastausta teiltä, koska en onnistunut sitä itse löytämään. Muistojen bulevardilla lauloi tänään 22.11. latvialainen laulajatar venäläisen Paistakoon aurinko aina. Kuulin nimen Larisa Monros, mutta en googlaamalla löytänyt sillä nimellä mitään. Mikä laulajan nimi on?"

    Tuon laulun esitti Larisa Mondrus. Toivottavasti tietoa löytyy. Muistojen bulevardi on muutenkin saanut jälleen paljon kiitosta eikä mikään ihme, että se on syksyn aikana noussut Yle Radio yhden kuunnelluimmaksi ohjelmaksi! Mikä mukavinta, sillä on kaiken ikäisiä kuuntelijoita: niin varttuneempaa väkeä, joka ilmeisesti nauttii musiikin luomasta nostalgisesta tunnelmasta kuin selvästi nuorempaa yleisöä, joka ilmeisesti vain arvostaa sellaista hyvää musiikkia, mitä ei juuri muualta kuule.

    Kiitoksia jälleen palautteesta. Sitä otamme riemumielin vastaan joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten ensimmäinen adventti. Nauttikaamme siitä.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 26.11.2016

  • Kritiikkiä on meille yhä tullut siitä, kuinka amerikkalaiset äänestivät väärin tai oikein ja kuinka toimittajat olivat niin pielessä. Eiköhän anneta sen asian olla ja siirrytään olennaiseen:

    "Hyvät yleradioykkösläiset! Olen päivittäinen kuuntelijanne. Radio on päällä aamusta alkaen, ja yllättäen saan kuulla musiikkia tai asiaa, jota en edes tiennyt haluavani kuulla. Täsmäiskujakin on. Yksi tärkeimmistä on lauantai-illan kolmituntinen Lukupiiri. Jos käsiteltävä teos ei ole tuttu, luen sen ennen lähetystä. Viime kerran Mirdja-keskustelun loppu jäi kuulematta, samoin maininta seuraavan Lukupiirin teoksesta, jos se mainittiin
    Kuka kertoisi minulle, minkä kirjan luen seuraavaksi?
    Kiittäen Leila"

    Leilalle ja kaikille muillekin kirjallisuuden ystäville kerrottakoon, että seuraava Lukupiiri lähetetään kolmas joulukuuta ja aiheena on Hannu Salaman "Siinä näkijä missä tekijä".

    Siiten musiikkiin:
    "Kuuntelemme parhaillaan Faunin iltapäivää Isien päivänä. Upeaa on musiikki, mutta erityisesti Jari Aulan "kuulutukset" kappaleiden välissä. Kokonainen tarina syntyy. Tällaisia "teemajuttuja" saisi olla lisää. Kiitos siitäkin huolimatta, että hiukan liian tummaa tuli pannarista, kun unohduimme kaikki kuuntelemaan."
    Kiitoksia terveisistä vaikka olenkin pahoillani pannukakun takia.

    Sitten ystävämme Tapani Kuopiosta:
    "Yle Radio 1 tuottaa jatkuvaa mielihyvää, joka toimii kaamosaikana hyvänä ikäväntorjujana. Haluan kiittää aamun hartaista sävelistä, joilla uusi päivä lähtee aina kivasti käyntiin. Samalla on tullut tavaksi laittaa kädet ristiin kun on saanut herätä uuteen aamuun. Pidän Radion kamarikuoron sekä Psallamus-kuoron esityksistä erityisesti. Avaan radion töissä aina aamuisin klo 6 ja kanava toimii ystävänä kun työskentelen yksin. Olen oppinut nauttimaan klassisesta musiikista kanavanne ansiosta kun kuuntelen Klassista kahteen ja Faunin iltapäivää usein.
    Erityisen lämpimät kiitokset haluan tuoda esiin kahdesta elämyksestä ihan viime aikoina. Olin Turun Mikaelin kirkossa kun sieltä radioitiin lohdun ja kaihon lauluja suorana lähetyksenä. Turun konservatorion lapsikuorot esiintyivät ja kuuluttajana toimi aina miellyttävä Maaria Holma. Jaakko Salonoja oli kaverina ja oli haltioissaan kun houkuttelin hänet sinne mukaan.
    Toinen erityiskiitos Pyhäinpäivän Sävel on vapaa -ohjelman tekijöille kuuntelijat mukaan lukien, koska heidän toiveita saimme kuulla. Helena Hannikainen kokosi niistä hienon kokonaisuuden. Juontajat Sari Rautio Olarin seurakunnasta ja Miikka Maunula esiintyivät edukseen ja tuottivat suurta mielihyvää minulle. Sari Raution ansiosta innostuin mm. Claudio Monteverdin teoksista ja elämästä ja kävin jo kirjastossa lainaamassa aineistoa. Näin Yle Radio 1 saa minut liikkeelle kohti uusia elämyksiä ja tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin tuttavuuksiin, joiden olemassaolosta en tietäisi muuten mitään."
    Kiitoksia Tapanille, terveiset välitetään.

    Lähettäkää taas lisää palautetta, kysymyksiä ja ideoita. Näin voitte tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 19.11.2016

  • Kuluneella viikolla on tullut palautetta esimerkiksi Markus Leikolan ja Jussi Lähteen maanantai-iltaisesta Politiikan luontoillasta, jossa käsiteltiin ensi viikolla ratkeavaa U.S.A:n presidentinvaaleja. Ohjelma on saanut paljon ansaitsemaansa kiitosta. Sen voi vieläkin kuunnella Areenasta.

    Seuraavassa kiinnitetään huomiota kolmeenkin ohjelmaan:
    "Taas on aihetta Kiitokseen, nimittäin Aristoteleen kantapää on jäänyt vaille ansaittua huomiota. Kerrassaan mainio ohjelma jossa käsitellään laajasti pieniä arjen sanontoja ja lisäksi aika ajoin selvitellään esimerkiksi Paperiarkin A4 koko ja sen historia ynnä muita vastaavia pikku juttuja. Tai sanonta "menee pasmat sekaisin" ja vastaavaa yleissivistykseen liittyvää triviaalitietoa. Mukana on myös aina asiantuntija tai tutkija ja kielenkäyttö on huolellista kirjakieltä joka korostuu mukavasti siinä ohessa.

    Toinen kiitoksen aihe on Kantapöytä jossa esitellään klassisen musiikin nuoria lupauksia, netistä on melko helppoa löytää ulkomaisia vastaavia, mutta näitä kotimaisia lahjakkuuksia on sieltä vaikeampi löytää.
    Kolmantena on tämä Elli Salon luenta Keskiajan Syksystä, olen kuunnellut sitä alusta asti useampaan kertaan ja täytyy todeta että taso on aivan ainutlaatuinen, sarjan jaksossa 13 tunnelma ja lukija samaistuvat toisiinsa täydellisesti, tämä ihan vaan esimerkkinä tasosta.
    Terveisin Markku"

    Kiitoksia Markulle. Sitten on vuorossa Marja-Leena:
    "Hei
    Arvostan, että musiikkitoimittaja Kare Eskola on ottanut selvää viulisti Heimo Haiton tuotannosta ja nosti perjantaina 4.11. ohjelmassaan "Uudet levyt" juuri tämän taiteilijan kiistattoman taituruuden esiin.
    Arvostan erityisesti ihmisessä kykyä mennä itseensä, kykyä pohdiskella asioita syvällisesti, ja näkemään, ettei tiedä kaikesta kaikkea.
    Hyvää jatkoa Kare Eskolalle musiikkitoimittajana.
    terveisin Marja-Leena."

    Sitten hieman toisenlaiseen musiikkiin liittyvä palaute. Ensin kuitenkin pyydän anteeksi, että luen tämän vasta nyt. Vaikka osoitetiedot kirjeessä olivat aivan oikein, on se joutunut seikkailemaan siellä täällä ennen kuin se päätyi pöydälleni. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan:
    "Hyvä Yle Radio 1.
    Minulla on jälleen syytä pyytää teitä välittämään kiitokseni Kalevi Pollarille hänen toimittamastaan lähetyksestä Muistojen Bulevardi. Mitä pitempään ohjelmaa kuuntelin, olin yhä varmempi, että se oli Kalevi Pollarin laatima. Ja niinhän se oli. Hänen työnsä eroaa niin paljon muista. Hän kokoaa täydellisen ohjelman, koko musiikilla on sama sielu.
    Toivon, että Kalevi Pollari voi vielä pitkään jatkaa tätä työtä ja näin tuoda ainakin minun aamuihini lempeää nostalgista tunnetta."

    Näinhän me toivomme kaikki. Tämän kauniin kirjeen oli lähettänyt - jos oikein allekirjoitusta tulkitsen, Sinikka ja kuinka ollakaan Tampereelta!

    Tässäkin huomaa kuinka Yle Radio yhden monimuotoisuus eli hienosti sanottuna diversiteetti toimii: Kare Eskolasta Kalevi Pollariin, A4:n historiasta Keskiajan syksyyn. Yhdistävä tekijä näissä kaikissa on tekemisen laatu ja siitä vastaavat tietenkin osaavat ja paneutuneet toimittajat. Kiitokset siis heille ja kiitoksia myös kaikesta palautteesta.

    Sitähän voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista Pyhäinpäivää.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 5.11.2016

  • "Toivottavasti toimittajanne ainakin lukevat läpi palautteeni. Niissä radio-ohjelmissa, joissa palautteita luetaan ääneen, käsitellään kai vain kehuvia palautteita."
    Ja höpsistä! Nytkin aloitin heti moitteilla. Näin ne kuuluvat:

    "Jonkin aikaa sitten Radio 1 kertoi keskittävänsä jazzohjelmat sunnuntai-iltaan. Siellä onkin sitten pitkä lähetys. Ja olkoon, silloin ei jazzin vihaajan tarvitse radioon päin katsoakaan. Mutta minkä ihmeen vuoksi sitä jazzia pitää puskea minun rauhalliseen perjantai-iltapäivääni? Yle radio 1 on rauhallinen taustani viikonlopun alkaessa mutta rauhallisuus häipyy välittömästi kun jazzia alkaa tulla. Ettekö oikeasti voisi pitää lupaustanne ja lähettää jazzinne vain sunnuntai-iltaisin? Jazz on minulle kuin punainen vaate härälle, se ärsyttää ja nostaa verenpaineen pilviin."

    Jazz-musiikki on todellakin keskitetty sunnuntai-illan jazz-klubiin. Toki jazzia kuullaan silloin tällöin myös Muistojen bulevardissa, mutta harvoin muissa ohjelmissa. Perjantai-iltapäiviin ei siis ole perustettu mitään jazz-paikkaa. Mutta jatketaan kirjettä:
    "Toinen perjantai-iltapäivääni häirinnyt juttu oli "Näistä levyistä en luovu"-ohjelma. Olen toki tottunut alatyyliseen kielenkäyttöön, valitettavasti, pakosta, mutta radio ykkösen musiikkiohjelmiin se ei mielestäni kuulu.
    Vastauksenne minulle varmaan kuuluu että kannattaisi a) laajentaa musiikkimakua jazzin suuntaan, b) löysätä pipoa, c) tulla nykyaikaan tai d) vaihtaa kanavaa mutta niihin mihinkään en vapaaehtoisesti suostu.
    Haluaisin edelleen, että minulle mukavin ja tutuin radiokanava säilyisi sellaisena että viitsisin sitä kuunnella. Toivon että vanhojen uskollisten kuuntelijoidenkin ääni olisi tärkeä kanavanne toimittajille.
    Lokakuun terveisin kuuntelija pohjoisesta."

    Kiitoksia sinne pohjoiseen. Ensinäkin tuohon monivalintatehtävään: missään nimessä en kannata ainakaan kohtaa d eli kanavan vaihtamista, hyvä että et suostu. Muista kohdista voidaan keskustella.
    Alatyylisestä kielenkäytöstä olen aivan samaa mieltä ja kyllä: uskollisten kuuntelijoidemme mielipide on meille tärkeä.

    Mahtuu tähän ohjelmaan kiitoskin:
    "Kiitos Elli Salon radioluennasta Yle Radio 1:ssä.
    Tämä Elli Salon lukema Huizingan "Keskiajan syksy" on
    ajatuksia herättävä onnistuminen ääneen luennan tasossa. Ylen
    puheohjelmissa aikoinaan Tuomas Anhavan luomasta ideaalista (Anhava
    luki muistaakseni Giuseppe Acerbin matkakirjan sekä Lönnrotin matkoja) Elli
    Salo poikkeaa, mikä osoittaa itsenäisyyttä. Nerokkuutta radiotuotannossa on luettavan teoksen luonne, aika Unheimlich menneiden vuosisatojen ajatuskummallisuuksien kirjauksena.
    Ja sen sitten Salo tarjoilee tyynesti: tällainen on ihminen!"

    Kiitoksia. Myös minä olen ihastunut tavasta, jolla Elli Salo lukee lempiteostani "Keskiajan syksy". Vielä pari sanaa musiikista yleensä ja Aamusoitosta erityisesti:

    "Kiitos taas Aamusoiton kokoajalle. Oli oikein riemullista kuunnella mieleistään musiikkia hyvin nukutun yön jälkeen. Aamusoitto parhaimmillaan lisää huimasti nostetta hyvinä aamuina.
    Erityisesti innosti Bachin sonaatti huilulle ja kanteleelle. Se oli kaunista ja ylevöitti mieltä. Kiitos. Myös Jorma Silvastia on aina ilo kuulla.
    Sydämelliset kiitokset kaikille Ylen ykkösen musiikkitoimittajille musiikillisista rajoista piittaamatta! Teette tavattoman arvokasta työtä. Varsinkin meille ns. haja-asutusalueiden kuuntelijoille te olette arkipäivien ilo, riemukkaasti soiva orkesterimme. Jatkakaa ja jaksakaa."

    Sen verran täydennän tyytyväisen kuuntelijan kirjettä, että tuossa Bachissa oli kyse Sonaatista huilulle ja continuolle numero 1, mikä oli nerokkaasti sovitettu huilulle ja kanteleelle. Huilistina oli Sami Junnonen ja kanteletta soitti Heidi Äijälä.

    Lähettäkää taas palautetta kaikkia mahdollisia reittejä pitkin esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 29.10.2016

Lyssna också