Luontoretki.

sö 14.8.2016

  • 12 min
  • tillsvidare

Suomen ahmakanta on arviolta vain noin 230-250 yksilöä. Tämä Euroopan suurin näätäeläin, joka tunnetaan myös nimellä osma, osmo, ahmaloinen tai kätkä, on siis Suomen luonnossa paljon harvinaisempi kuin karhu tai ilves. Luontoretkellä ollaan ahman jäljillä Lieksan Keljänpurolla. Onko ahmoja ollut yöllä liikkeellä? Se paljastuu kun Erä-Eero Kortelainen noutaa Juha Laaksosen piilokojusta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sändningar

  • sö 14.8.2016 8.10 • Yle Radio Suomi Hämeenlinna

Avsnitt

  • Suurikokoinen, salaperäinen huuhkaja on ollut yksi ihmismielen suurimmista kiihottajista. Sen näkeminen on aiheuttanut aikoinaan suoranaista pelkoa. Uskottiin, että huuhkajan ilmaantuminen pihapiiriin ennusti kuolemaa tai ainakin jonkinlaista tapaturmaa, joko sitten talolle tai sen isäntäväelle, vähintään tutuille tai sukulaisille. Pöllön tuoma epäonni yritettiin välttää hakkaamalla toisen huuhkajan raato talon oven yläpuolelle.
    Onneksi nykyään ajatellaan toisin. Huuhkajan näkemisestä iloitaan. Bubi-huuhkaja toi urheilukansalle hyvän mielen ja Forumin katolla pesivä pari poikasineen sai kansan vilpittömän suosion. Luontoretkellä päästään huuhkajan pesälle. Juha Laaksonen sai urakoitsija Matti Konttilalta yllättävän puhelun: etelä-suomalaisella louhoksella on huuhkajanpoikasia, jotka pomppivat kivikossa. Tällaista havaintoa oli Laaksosen pakko lähteä tarkistamaan. Ja tunnelma on kyllä kieltämättä käsin kosketeltava. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • 135 kilometriä pitkä Oulankajoki on monelle Koillismaan matkaajalle tuttu kohde. Tosin vain paikoittain, sillä yleensä pysähdytään ihailemaan maisemia Kiutakönkään luokse. Ja komeathan ne ovat, kieltämättä. Mutta vain aika harva turisti on laskenut Oulankajokea pitkin kanootilla tai kumiveneellä, vaikka siihen on kyllä tarjolla mahdollisuuksia. Juha Laasonenkaan ei päässyt jokiristeilylle, vaikka luontokuvaaja Olli Lamminsalo pyysi häntä mukaan. Piti kuulemma äänitellä aamuyöntunteina lintuja jossain ikimetsän siimeksessä. Laaksonen kuitenkin tapasi Lamminsalon heti aamutuimaan ja kyseli millaisen retken menetti kun ei tarttunut tarjoukseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on samaan aikaan peloton ja rohkea, eikä liiemmälti välitä ihmisestä. Varoitusääni on nasaalisensurraavaa ryystö, lähes samanlainen kuin monille hieman tutummalla hömötiaisella. Lapintiainen on yksi niistä tiaisista, joiden kannat ovat viime vuosina vähentyneet. Varsinkin eteläisimmät lapintiaiset ovat pulassa. Tuntuu siltä, että levinneisyysraja vetäytyy hiljalleen entistä pohjoisemmaksi. Miksi lapintiainen vähenee? Miltä sen tulevaisuus näyttää? Lapintiaisen pesällä Kuusamon Oivangissa vierailevat tutkimusavustaja Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä tutustuimme metsiemme vahvimpaan lintuun. Vahvimpaan sillä perusteella, että voima suhteutetaan linnun kokoon. Tämä laji voi napata itseään painavampia saaliita ja tällä lajilla on mielenkiintoinen työnjako. Koiras saalistaa itselleen, poikasilleen ja tuo ruokaa myös naaraalle haudonta-aikaan. Naaras ei suvaitse koirasta pesäkolossa vaan tulee nappaamaan koiraalta saaliin kolon ulkopuolelta ja syö itse osan ja ruokkii koiraan tuomilla antimilla poikaset. Aamun päätähti oli siis varpuspöllö. Mutta mitä jos naaras tai koiras kuolee pesinnän aikana, onko yksihuoltajalla mahdollisuus selvitä poikueen ruokkimisesta. Mm. tällaisia asioita Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Heikki Lokki pohtivat Koillismaalla Valtavaaran kupeessa Pihlajalammen rannalla. Jostain kuului myös varpuspöllön vihellys. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Juhannussunnuntain Luontoretki vietettiin kukkien parissa. Juha Laaksonen oli retkellä lehtojen suojelualueella Länsi-Kuusamossa Riihivaaran rinteellä. Mitkä ovat tämän juhannuksen kukat? Vaihtoehtoja löytyy, mutta nyt valinta kuulostaa suorastaan jännittävältä. Ovatko neidonkenkä ja tikankontti tuttuja? Jos eivät ole, niin kohta ovat ja samalla paljastuu myös millainen kasvi on salaperäinen tataarikohokki. Orkideoihin ja muiden mielenkiintoisten kasvien maailmaan meitä johdattaa dosentti Anne Jäkäläniemi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Avohakkuu vai harvennushakkuu? Istutus, taimikko, hoitotyöt ja seuranta. Töitä metsissä riittää. Luontoretkellä puhutaan metsien hoidosta, ja esimerkkinä on jatkuvan kasvun metsä. Hetkinen jatkuvan kasvun metsä, mitä se oikein tarkoittaa. Eivätkö kaikki metsät kasva jatkuvasti? Nyt puhutaankin siitä, että tietyn metsäalan puista kaadetaan vain osa. Merkittävä määrä jätetään pystyyn. Onko tämä metsätaloudellisesti järkevää, onko siitä hyötyä metsän omistajalle tai luonnolle? Juha Laaksosen retkikaverina Lopen Hirvijärven maastoissa on metsänomistaja Sampo Manninen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä aiheena on sellainen nisäkäs, joka on ian kaiken herättänyt monia mielipiteitä ja erilaisia tunteita. Ja herättää myös tulevaisuudessa. Aina kun puhutaan susista, tunnelma tiivistyy. Nyt päästään melko urbaanien susien jäljille. Luontoharrastaja Pertti Panula kertoo susihavainnoistaan kehäkolmosen sisäpuolella. Retkikaverina Kirkkonummella on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Yleensä se pesii puussa ja tekee vielä komean risulinnan, jossa on kattokin. Mutta nyt on tapahtunut jotain outoa. Lintu on pyöräyttänyt neljä munaa nurmikolle, eikä pesäaineksia ole kerätty lainkaan. Ei risun risua. Aika mistä lajista on kyse? Sellaisia ovat Huutjärven hullut harakat. Juha Laaksonen kanssa lintujen touhuja ihmettelee Urpo Koponen ja Jouko Villikka. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metso on suomalaisen linnuston aatelia. Se on ehdottomasti yksi maamme kauneimmista, mielenkiintoisimmista, voimakkaimmista ja sympaattisimmista linnuista. Metso on kiistatta monen suomalaisen suosikkilintulaji. Tämän aamun Luontoretkellä päästään tarkkailemaan tätä ikiaikaista metsäkanalintua Janakkalassa. Antero Junttila ja Juha Laaksonen aikovat tutustua vanhaan herraan melkeinpä kädestä pitäen, ihan lähietäisyydeltä. Saa nähdä tuleeko vanha homenokka kimppuun. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Karvainen pallero, joka lyllertää somasti. Jos sen näkee, sen näkee valtatien varrella, mutta valitettavasti kuolleena. Monet supikoirat kokevat ikävän kohtalon, ne jäävät auton alle. Tänään Luontoretkellä etsitään eläviä supikoiria ja vieraillaan jopa pesällä, jos sellainen vain löytyy. Juha Laaksosen oppaana oli supikoiria väitöskirjatyössään tutkinut Katja Holmala. Miten kaakonkulmalla homma onnistui? Kuva: Arvi Tyni / Vastavalo.fi

  • Villisika on melko uusi tulokaslaji Suomessa. Se on omin avuin levittäytynyt meille Venäjän puolelta. Kaakkois-Suomessa on parhaat mahdollisuudet tutustua villisikoihin, mutta toistaiseksi aika harva on päässyt näkemään tämän sympaattisen tuttavuuden. Juha Laaksosen oppaana Virolahdella oli Jarmo Koskela. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Täpläturkkinen kissapeto, ilves, on monen suomalaisen suosikkilaji. Se on yleistynyt viime vuosina, mutta on edelleen sen verran harvalukuinen, että vain onnekkaat ovat päässeet näkemään ilveksen luonnossa. Mitä ilveksistä nykyään tiedetään? Ovatko esimerkiksi lähialueen naaraat tosilleen sukua? Miten ilvekset tutustuvat toisiinsa, tunnistavatko ne sukulaisensa? Onko uroksilla nyt toukokuussa perhetehtäviä ja onko ilves huolehtivainen äiti? Äitienpäivän Luontoretkellä tutustutaan ilvesten elämään. Juha Laaksosen oppaana Ylämaalla Itärajan pinnassa, Etelä-Karjalan maakunnan alueella, on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lyssna också