Minna Pyykön maailma

sö 31.7.2016

  • 26 min
  • tillsvidare

Miksi perhosten siivissä on silmäkuvioita? Pelottavatko ne lintuja luulemaan, että niitä tuijottaa joku saalistaja? Jyväskylän yliopiston evoluutioekologi professori Johanna Mappes on tutkimusryhmineen osoittanut tämän 150 vuotta kiistellyn hypoteesin todeksi. Ohjelma on uusinta viime kesältä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sändningar

  • sö 31.7.2016 13.29 • Yle Radio Suomi

Avsnitt

  • On sanottu, että Jussi Huovinen oli vienalaisen runonlaulun viimeinen oksa Suomessa. Hän oli runonlaulajien suurta sukua. Jussi Huovinen kuoli kuukausi sitten toukokuun 12. päivä 93- vuotiaana. Tässä ohjelmassa, joka on tehty kolme vuotta siten, vierailtiin Jussi Huovisen kotona Suomussalmen Hietajärven kylässä. Ohjelmassa kuultiin Jussi Huovisen laulua ja kertomuksia luonnosta: vanhoista metsistä, linnuista sään ennustajina ja aikamoisista säännenistä. Lisäksi vienan perinteen tuntija professori Pekka Laaksonen kertoi ohjelmassa Jussi Huovisen merkityksestä runonlauluperinteen tallentajana. Ohjelman on toimittanut Minna Pyykkö. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Millaista on harrastaa luontoa näkövammaisena? Mitä vaikeuksia eteen tulee ja miten niistä selvitään? Entä voiko näköaistin puutteesta olla joskus jotain hyötyäkin? Voiko lintujen äänten avulla suunnistaa? Kuinka paljon hajut auttavat hahmottamaan ympäristöä? Entä sade?

    Minna Pyykkö osallistui lintuharrastaja Hannes Tiiran Lintujen yö- retkelle Tuusulassa. Lintujen kuuntelun lomassa ryhmän näkövammaiset juttelivat luontoharrastuksestaan ja alkukesän luonnon kauneudesta. Ohjelmassa kuullaan mm. Heidi Koivusen, Saara Suomisen, Jenni Nyholmin, Markus Jalosen ja Tero Kokon luontotarinoita ja kokemuksia. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Luonto on läsnä kaikessa Tove Janssonin taiteessa- väittää taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen. Minna Pyykkö juttelee Helsingin taidemuseossa Tuula Karjalaisen kanssa Tove Janssonin luontokokemuksista ja erityisesti lapsuuden kesien merkityksestä.Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Miten perhoset lähtevät keväällä liikkeelle? Miten kylmässä ne voivat lentää? Missä ne ovat piileskelleet talviajan? Entä minkälainen perhonen olisi sopiva kansallisperhoseksi Suomelle? Ja miksi Suomi tarvitsee oman kansallisperhosensa?
    Minna Pyykkö oli etsimässä keväisiä kansallisperhosehdokkaita Vantaalla Westerkullan kartanon lähistöllä hyönteisasiantuntija Jaakko Kullbergin ja Vuokon luonnonsuojelusäätiön puheenjohtajan Pertti Nupposen kanssa.
    Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Minkälainen on pöllönpoikasten lapsuus pesäpöntössä? Miten tärkeä syntymäjärjestys on? Miksi nokka ja kynnet kasvavat jykeviksi jo siinä vaiheessa kun muu lintu muistuttaa vielä pöyhenpalloa? Miksi poikaset lähtevät pesästä vaikka eivät vielä osaa lentää? Näitä aiheita pohditaan Minna Pyykön maailma- ohjelmassa, jossa ollaan rengastamassa lehtopöllön poikasia Lohjalla Esa Aaltosen kanssa. Ja sekin selviää, että pöllönpöntössä haisee aika väkevästi. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Mitä lepakoiden kevääseen Suomessa kuuluu? Mitä siitä tiedetään ja mitä kaikkea ei vielä tiedetä? Lepakkotutkija Eeva- Maria Kyheröinen ja Minna Pyykkö olivat lepakkoretkellä Kirkkonummella ja yrittivät saada lepakoita kiinni rengastusta varten. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Voiko lintu laulaa nokka kiinni? Miten se hengittää laulaessaan? Miksi juuri pienet ja mitättömän ruskeat linnut ovat laulumestareita? Miksi monet linnut laulavat aamuisin? Ovatko jo lintujen esi-isät, dinosaurukset laulaneet?
    Minna Pyykkö kävi Liminganlahdella jututtamassa Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtolaa linnunlaulun ihmeistä. Ohjelma on uusinta viime kesäkuulta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miten kanahaukat ovat löytäneet tiensä pääkaupunkiseudulle? Miten ihmeessä vanhojen metsien arka petolintu pystyy pesimään keskikaupungin hälinässä? Minna Pyykkö lähtee haukkatutkija Tapio Solosen kanssa kanahaukkaretkelle Helsingin uimastadionille. Kuva: Tapio Salonen

  • Muurahaistutkija Heikki Helanterä on parhaillaan käynnistämässä tämän vuoden muurahaistutkimuksiaan Tvärminnessä, niinkuin on tehnyt jo 20 vuoden ajan. Minna Pyykkö tutkijan kanssa retkellä Helsingin keskuspuistossa ennen tätä maastokauden alkua. Kysymyksiä oli paljon: miten muurahaiset tietävät milloin on kevät? Miten ne suunnistavat? Mitä ne muistavat talven jälkeen edelliskesästä? Kuka keossa päättää asioista?

  • Alleilla ja allin äänellä on suuri merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja entisajan sielunmaisemassa. Allien saapuminen on merkinnyt ravinnon lisäksi varmastikin kevättä, iloa ja valoa mutta siinä on myös haikeutta mukana. Näin Pääsiäisenä on hyvä hetki lähteä retkelle seuraamaan kevään etenemistä ja nykyään Suomenlahdella saattaa myös nähdä alleja kevätasuissaan. Minna Pyykkö kävi juttelemassa allien laulusta professori Antero Järvisen kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Liminganlahden kevät alkaa näihin aikoihin, kun tuhannet hanhet saapuvat alueelle muuttomatkallaan. Ne tunnistavat varmaankin tutut maisemat, mutta ehkä eivät Liminganlahden luontokeskuksen hoitajaa Ulla Matturia, joka kuitenkin on paikalla vuodesta toiseen vastaanottamassa niitä. Minna Pyykkö käy luontokeskuksessa juttelemassa Liminganlahden linnuista ja alueen kahdeksasta vuodenajasta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Mitä suomalainen mytologia kertoo metsistämme, joistamme, vesistämme, kallioistamme tähtitaivaistamme? Miten samanlaisin silmin menneet sukupolvet ovat katselleet ja ihmetelleet tätä maailmaa? Miten hienolta kevään saapuminen nähin aikoihin on tuntunut?
    Minna Pyykkö jututti aiheesta Seppo Knuuttilaa. Hän on Itä- Suomen yliopiston perinnetutkimuksen emeritusprofessori ja sai vastikään suuren Kalevalaseuran palkinnon työstään Kalevalan, kansanperinteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla. Kuva: Visa Knuuttila

Lyssna också