Metsäradio.

Metsien kätkemä

  • 12 min
  • tillsvidare

TV yhdessä alkaa kesäkuussa uusi yhdeksänosainen sarja, joka tutustuttaa katsojat ei vain suomalaiseen luontoon, vaan myös luontoon liittyviin tarinoihin. Ohjelmasarja nähdään parhaaseen katseluaikaan kesäisinä tiistai-iltoina. Ohjelmasarjan nimi on Metsien kätkemä. Sen ovat käsikirjoittaneet Reetta Ranta ja Antti Huttunen, jotka toimivt myös sarjan johdattelijoina.
Kuvaus on suorastaan upeaa ja tässä vaiheessa voidaan pitää jo selvänä, että vallankin luontoväen piirissä Yleisradion panostus tulee herättämään huomiota. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi uuden tv-sarjan ideoijat. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Sändningar

  • on 8.6.2016 20.10 • Yle Arenan

Avsnitt

  • Kansallinen kaupunkipuisto on laaja ja hoidettu kulttuuriympäristö, joka on saanut arvoisensa statuksen, tavallaan virallisen aseman. Tällaisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on turvata kaupunkien luonto- ja maisema-arvoja. Kansallisia kaupunkipuistoja ei voi olla kovin suurta määrää, kuten kohta kuullaan. Tavoite on niin kunnianhimoinen, että suinkaan kaikki kaupungit eivät edes halua mukaan tällaiseen omalla tavallaan velvoittavaan yhteisöön. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen Porin kaupungin kansallisesta kaupunkipuistohankkeesta vastaavan projektipäällikkö Heli Nukin.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Millaisessa paikassa pesii ruskosuohaukka. Se paljastui, kun lähdettiin soutuveneellä Lohjansaareen etsimään pesää ja rengastamaan poikasia. Juha Laaksosen oppaina olivat Esa Aaltonen ja Anna Ristseppä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Heinäkuun alkupuolella uuden Loimu-liiton toiminnanjohtaja Jari Lehto kertoi Metsäradiossa tuoreen ammattiliiton alkutaipaleesta. Liittohan aloitti toimintansa vuoden vaihteessa, kun kolme keskeistä metsä- ja ympäristöalan liittoa pani niin sanotusti hynttyyt yhteen, kokosi ryhtinsä ja lähti ajamaan yhteisvoimin alan työntekijöiden etuja. Tuossa yhteydessä jo mainittiin, että pian palataan 15 000 jäsenen liiton poliittisiin tavoitteisiin. Sanomattakin on selvää, että jos Suomen metsäsektorilla menee hyvin, pääsevät menestyksestä nauttimaan erityisesti alan työntekijät koko kansakunnan ohella. Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastateltavana on Loimun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Kuulutko sellaiseen saunakuntaan, joka vihtoo vain sellaisella vastalla, joka on sidottu sideoksalla eli vittaksella? Posion korkeudella koivunlehti on kesäkuun puolessa välissä noin kahden sentin pituinen. Niinpä vastamestari Taisto Tuomivaara neuvoi tekemään vastan vähän myöhemmin, kun koivunlehti on isompi, sillä näin lehti pysyy saunavastassa paremmin kiinni. Liian rento koivunoksa ei ole hyvä. Vastamestari oppi isältään vastan tekemisen. Hänestä sidonnan eli vittaksen oppii vain katsomalla ja tekemällä itse. Toimittajana oli Rita Trötschekes. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa tavattiin kansanedustaja Pertti Salolainen. Luontoharrastus on tullut hänelle tutuksi vuosikymmenien aikana ja nykyään kamerakalusto kulkee aina mukana, jos kuvattavat kohteet sattuvat tulemaan sopivalle etäisyydelle. Pertti Salolainen on aina myös puolustanut luontoa ja metsiä, jotka tulevina vuosina ovat entistä suuremman muutoksen edessä. Hossan kansallispuisto avattiin noin kuukausi sitten ja 40. kansallispuiston perustaminen ollut mikään läpihuutojuttu. Kansanedustaja Pertti Salolaisen tapasi Hossassa Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradion toimituksessa kuultiin kummia uutisia maakunnista. Kauhavalla, Etelä-Pohjanmaalla kuulemma poltetaan kaupungin lämpövoimalaitoksessa tuorepuuta, siis kuivaamatonta haketta ja vieläpä erittäin hyvällä hyötysuhteella. Vähemmästäkin olisi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki päättänyt ottaa asiasta parempaa selkoa. Siis miten on mahdollista, että tuoreesta puusta tietynlaisessa kattilassa polttamalla saadaan jopa parempi hyötysuhde kuin kuivasta puusta. Kauhavan lämpövoimalaitoksen kokeilu ja esimerkki on herättänyt ansaittua huomiota alan väen keskuudessa ja nyt vihitään asiasta tietävien piiriin myös Metsäradion kuuntelijat. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Luontoa voi havainnoida kaikilla aisteilla. Myös ilman näköaistia luonnosta löytyy paljon koettavaa. Minna Pyykkö kävi joitain viikkoja sitten linturetkellä Tuusulassa näkövammaisten luontoharrastajien kanssa ja vaikuttui siitä miten tarkasti he kuvasivat ääniä ja suunnistamista luonnossa äänten, tuoksujen ja kaikujen avulla. Lintuharrastaja Heidi Koivunen yrittää kaverinsa kanssa kerätä tämän vuoden aikana sata linnunääntä Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tuusulan retkellä ei uusia ääniä tullut 59 äänen listalle. Retken aikana kuultiin kuitenkin monta laulajaa ja Heidi muisteli sitä miten jännittävää on joskus päästä tunnustelemaan eläimiä esim täytetyistä näytteistä ja havaita minkä kokoisia ja muotoisia ne ovat. Joskus mielikuvat eivät vastaa todellisuutta. Näin kävi esimerkiksi kun hän pääsi tutustumaan siileihin lapsena. Luontoharrastaja Jenni Nyholm puolestaan muistelee millaisen vaikutuksen oravat tekivät aikanaan ja mukana keskustelussa on myös Hannes Tiira. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsä ei aina kasva ihan niin kuin on luultu tai toivottu. Eli kun metsän kaataa, ei aina voi olettaa, että 30 vuoden päästä paikalla on jo kunnon taimikko tai nuori metsä. Juha Laaksonen ja Heikki Ropponen vierailevat erikoisella hakkuulla Oulankajoen pohjoispuolella aivan Itärajan pinnassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomussalmella noin kuukausi sitten. Uuden kansallispuiston maisema on tuttu viitasaarelaiselle Seppo Korhoselle, joka on vieraillut alueella yli 30 vuoden ajan. Hossan lampien ja järvien kirkkaat vedet ja niitä ympäröivät vaihtelevat kangasmaastot houkuttelevat kesäisin yhä uudestaan Kainuuseen. Seppo Korhosen tapasi Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Klipp

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Lyssna också