Metsäradio.

Metsäradio

  • 51 min
  • utgått

Sändningar

  • on 27.7.2016 20.06 • Yle Radio Suomi Rovaniemi

Avsnitt

  • Kuulutko sellaiseen saunakuntaan, joka vihtoo vain sellaisella vastalla, joka on sidottu sideoksalla eli vittaksella? Posion korkeudella koivunlehti on kesäkuun puolessa välissä noin kahden sentin pituinen. Niinpä vastamestari Taisto Tuomivaara neuvoi tekemään vastan vähän myöhemmin, kun koivunlehti on isompi, sillä näin lehti pysyy saunavastassa paremmin kiinni. Liian rento koivunoksa ei ole hyvä. Vastamestari oppi isältään vastan tekemisen. Hänestä sidonnan eli vittaksen oppii vain katsomalla ja tekemällä itse. Toimittajana oli Rita Trötschekes. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa tavattiin kansanedustaja Pertti Salolainen. Luontoharrastus on tullut hänelle tutuksi vuosikymmenien aikana ja nykyään kamerakalusto kulkee aina mukana, jos kuvattavat kohteet sattuvat tulemaan sopivalle etäisyydelle. Pertti Salolainen on aina myös puolustanut luontoa ja metsiä, jotka tulevina vuosina ovat entistä suuremman muutoksen edessä. Hossan kansallispuisto avattiin noin kuukausi sitten ja 40. kansallispuiston perustaminen ollut mikään läpihuutojuttu. Kansanedustaja Pertti Salolaisen tapasi Hossassa Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradion toimituksessa kuultiin kummia uutisia maakunnista. Kauhavalla, Etelä-Pohjanmaalla kuulemma poltetaan kaupungin lämpövoimalaitoksessa tuorepuuta, siis kuivaamatonta haketta ja vieläpä erittäin hyvällä hyötysuhteella. Vähemmästäkin olisi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki päättänyt ottaa asiasta parempaa selkoa. Siis miten on mahdollista, että tuoreesta puusta tietynlaisessa kattilassa polttamalla saadaan jopa parempi hyötysuhde kuin kuivasta puusta. Kauhavan lämpövoimalaitoksen kokeilu ja esimerkki on herättänyt ansaittua huomiota alan väen keskuudessa ja nyt vihitään asiasta tietävien piiriin myös Metsäradion kuuntelijat. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Luontoa voi havainnoida kaikilla aisteilla. Myös ilman näköaistia luonnosta löytyy paljon koettavaa. Minna Pyykkö kävi joitain viikkoja sitten linturetkellä Tuusulassa näkövammaisten luontoharrastajien kanssa ja vaikuttui siitä miten tarkasti he kuvasivat ääniä ja suunnistamista luonnossa äänten, tuoksujen ja kaikujen avulla. Lintuharrastaja Heidi Koivunen yrittää kaverinsa kanssa kerätä tämän vuoden aikana sata linnunääntä Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tuusulan retkellä ei uusia ääniä tullut 59 äänen listalle. Retken aikana kuultiin kuitenkin monta laulajaa ja Heidi muisteli sitä miten jännittävää on joskus päästä tunnustelemaan eläimiä esim täytetyistä näytteistä ja havaita minkä kokoisia ja muotoisia ne ovat. Joskus mielikuvat eivät vastaa todellisuutta. Näin kävi esimerkiksi kun hän pääsi tutustumaan siileihin lapsena. Luontoharrastaja Jenni Nyholm puolestaan muistelee millaisen vaikutuksen oravat tekivät aikanaan ja mukana keskustelussa on myös Hannes Tiira. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsä ei aina kasva ihan niin kuin on luultu tai toivottu. Eli kun metsän kaataa, ei aina voi olettaa, että 30 vuoden päästä paikalla on jo kunnon taimikko tai nuori metsä. Juha Laaksonen ja Heikki Ropponen vierailevat erikoisella hakkuulla Oulankajoen pohjoispuolella aivan Itärajan pinnassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomussalmella noin kuukausi sitten. Uuden kansallispuiston maisema on tuttu viitasaarelaiselle Seppo Korhoselle, joka on vieraillut alueella yli 30 vuoden ajan. Hossan lampien ja järvien kirkkaat vedet ja niitä ympäröivät vaihtelevat kangasmaastot houkuttelevat kesäisin yhä uudestaan Kainuuseen. Seppo Korhosen tapasi Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Uusi Loimu-liitto on toiminut nyt puolisen vuotta. On siis aika kuulostella, että miten jäsenistön edunvalvonta uudessa liitossa on lähtenyt liikkeelle. Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijoiden liitto, joka sai nimekseen Loimu. Uusi liitto perustettiin yhdistämällä kolme akavalaista liittoa ja tässä yhteydessä lopetettiin muun muassa 90-vuotta toiminut Metsänhoitajien liitto.
    Loimussa on 15 000 jäsentä, jotka työskentelevät Suomen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta keskeilillä aloilla: metsätaloudessa, metsäteollisuudessa ja muissa biotalouteen liittyvissä tehtävissä sekä luonnonvarojen tutkimuksessa ja ympäristönsuojelussa. Skaala on siis laaja. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki piipahti Loimu-liiton toimistossa Helsingin ydinkeskustassa tapaamassa liiton toiminnanjohtaja Jari Lehtoa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Harjusinisiipi on yksi Suomen uhanalaisimmista päiväperhosista. Sen ainut luontainen elinalue sijaitsee Säkylänharjun metsärinteellä Porin prikaatin ammunta-alueella. Viime kesänä Säkylänharjulta siirrettiin aikuisia perhosia Hämeeseen tarkoin hoidetulle alueelle, ja toivottiin kädet ristissä että laji ottaisi uuden alueen omakseen. Tänä kesänä Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä käy etsimässä perhosia haavin kanssa. Hänen mukaansa pääsi myös Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradiossa puhuttiin luonnon muovaamasta ja veden hiomasta taiteesta. Hossan kansallispuiston järvet ja lammet ovat erittäin kirkasvetisiä ja niiden rannoilla kulkeva retkeilijä voi havaita veden uumenissa eri kokoisia hakopuita. Aiemmin Hossan rannoilta kaatuneet puut ovat hyvässä kunnossa veden alla. Joskus tällaiset hakopuut ovat viettäneet vedenalaista elämää satoja vuosien ajan. Asko Hauta-aho vieraili Hossan kansallispuistossa Metsähallituksen sisävesien erikoissuunnittelija Jari Ilmosen kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Klipp

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Lyssna också