Radioateljee

Radioateljeen keskiaika: Abelard ja Heloise

  • 59 min
  • utgått

Keskiajantutkija Samu Niskasen feature esittää kuuluisan rakkaustarinan 1100-luvun alusta. Ohjelma on rakennettu alkuperäisistä historiallisista dokumenteista, ja kertojina toimivat asianosaiset itse. Heloisen kirjeet ja Abelardin omaelämänkerta lomittuvat muihin, aikaansa sidottuihin ja toisaalta ajattomina pidettyihin teksteihin. Yksilöiden ääni kohtaa kulttuurin suuret kertomukset.

Myytti pimeästä keskiajasta elää sitkeästi. Aikakausi nähdään kulttuurimme taikauskoisena lapsuutena, josta modernisaation prosessi on meidät pelastanut. Tarvitsemmeko tällaisen peilin vain nähdäksemme itsemme tärkeämpinä kuin olemme? Radioateljeen luoma kuva keskiajasta ei ole pimeä, vaan akustisen valon läpäisemä.

Kertojina ovat Tiia Louste, Aki Raiskio ja Eero Saarinen, musiikki on Leif Carlsonin ja Jontte Knifin käsialaa ja ohjaus on Jaakko Tahkokallion. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.

Sändningar

  • fr 8.7.2016 22.06 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Ikkunalaudoilla pelargonit, rispaantuneet pitsisalusiinit. Harmaat hirsiseinät, ja ne kujoset. Keittiöpuutarha, lauluja ne kosket kuohuu, ja mie ja sie, myö ja työ. Ja hyö.
    Mutta kenen tämä karjala on? Missä nämä karjalat ovat? Kenen ovat nämä muistot ja kuvitelmat toisista todellisuuksista ?
    Radioateljeen Kuin olisi tullut kotiin pohtii Karjalan käsitteen ulottuvuuksia muun muassa evakkomuistelmien, aiempien vuosisatojen karelianististen kirjoitusten ja nykypäivän sanomalehtiotsikoiden valossa.

    Ohjelman käsikirjoitus: Tiina Seppä. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki.
    Kertoja: Minna Haapkylä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta?

    Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

  • Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

    Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden.

    Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko.
    Kertoja: Antti Reini.
    Tekninen toteutus: Pekka Lappi.
    Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Lyssna också