Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Pimeä keskiaika ei ollut kovin pimeä

  • 25 min
  • tillsvidare

Luostarit säilyttivät ja ylläpitivät antiikin sivistystä varhaiskeskiajalla, jota on pidetty pimeänä aikakautena Euroopan historiassa. Toisaalta suuri merkitys läntisen kristikunnan kehitykseen oli myös arabi- ja juutalaissivilisaatioilla.

Euroopan historian dosentti Tuomas Lehtonen Helsingin yliopistosta kertoo, että Euroopassa oli jo sydänkeskiajalla eräänlainen renessanssi, jonka aikana syntyi esimerkiksi kouluja ja yliopistoja. Tätä 1100-luvun renessanssia voidaan pitää tärkeänä harppauksena kohti nykytiedettä antiikin ja tieteellisen vallankumouksen ohella.

Toimittajana Salme Unkuri.

Sändningar

  • lö 14.5.2016 12.12 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Fyysikko Albert Einsteinin oivallukset näkyvät monissa nykypäivän sovelluksissa. Esimerkiksi laser, ydinvoima ja GPS-paikannus hyödyntävät Einsteinin teorioita, kertoo teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen.

    Albert Einstein on symboli uudelle aikakaudelle, jolloin muun muassa aika, avaruus ja materia jouduttiin ajattelemaan uudelleen. Einstein tunnetaan parhaiten suhteellisuusteorioistaan ja tärkeästä roolistaan kvanttiteorian synnyssä. Lisäksi hänen myöhempi kritiikkinsä kvanttiteoriaa kohtaan on edelleen vilkkaan filosofisen keskustelun aihe.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja jää tauolle, mutta jatkuu jälleen keväällä.

  • Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung tunnetaan analyyttisen psykologian perustajana. Jung oli Sigmund Freudin kollega, josta Freud toivoi työnsä jatkajaa, mutta heidän yhteistyönsä päättyi välirikkoon. Tästä alkoivat psykoterapia-alan yhä jatkuvat eri koulukuntien väliset riidat, mitä dramaturgi, psykoanalyytikko Harri Virtanen pitää valitettavana.

    Ihmisen sisäistä kokemusta korostanut C.G. Jung kehitti muun muassa teorian kollektiivisesta piilotajunnasta, arkkityypeistä ja yksilöitymisestä. Jungin maailmassa tärkeässä osassa ovat uskonto, myytit, sadut ja unet.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Itävaltalainen lääkäri ja tutkija Sigmund Freud mullisti käsityksiä ihmisen psyykestä 1800-luvun lopussa. Uutta oli muun muassa Freudin ajatus siitä, että tietoisuutemme on vain pieni osa mielemme toimintaa, kertoo dosentti, psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta.

    Freudin ajattelussa tärkeitä ovat uni- ja seksuaaliteoria sekä ajatus oidipuskompleksista. Freudin mukaan ihmistä olennaisesti määrittävä tekijä on seksuaalisuus. Se ilmenee jo lapsena seksuaalisena energiana ja tulee osittain torjutuksi. Unien tulkinnassa Freudin keskeinen ajatus on, että unet ovat lapsenomaisten toiveiden toteumia.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Saksaksi ajatellut filosofi Friedrich Nietzsche on sekä filosofian että kirjallisuuden klassikko, jonka seurassa aika ei käy pitkäksi, sanoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Nietzschen vaikutus oli mittaamaton 1800-luvun lopusta ensimmäiseen maailmansotaan asti, ja hän on kestänyt aikaa hyvin.

    Nietzsche tiesi rakentavansa arvoituksia ja ymmärsi, että hänen teoksistaan etsittäisiin merkityksiä ja herätteitä vielä pitkään. Hän loi omia käsitteitä kuten yli-ihmisyys, mutta pohti myös nihilismiä yleisenä käsitekatona. Nietzsche on yhdistetty natsismiin, vaikka hän eli ennen sen syntyä ja vastusti niin nationalismia kuin antisemitismiä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Charles Darwin ymmärsi jo ennen evoluutioteoriansa julkaisemista, että teoria mullistaisi 1800-luvun maailmankuvan. Lajien synty -teos oli yleisömenestys, mutta sai osakseen arvostelua sekä tiedeyhteisön että kirkon taholta.

    Darwinin teoriat evoluutiosta ja luonnonvalinnasta loivat pohjaa nykyaikaiselle evoluutioteorialle, vaikka perinnöllisyystiede jäi Darwinille vielä arvoitukseksi, kertoo teoreettisen filosofian professori Matti Sintonen Helsingin yliopistosta. Toisaalta Darwiniin on saatettu osin liittää esimerkiksi rodunjalostusoppi, vaikka hän itse irtisanoutuikin siitä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: StockSnap

  • Sosialismin romahdus heikensi Karl Marxin aatteiden suosiota 1990-luvulla, mutta meneillään oleva talouskriisi on taas lisännyt kiinnostusta Marxia kohtaan, kertoo valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen. Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmiskunnan historiaan 1800-luvun lopulta lähtien.

    Marxilaisessa ajattelussa kommunismi on utopinen yhteiskunnan tila, jossa vallitsee yleinen runsaus eikä valtion puuttumista ihmisten elämään tarvita. Sosialismi on puolestaan välivaihe, kun siirrytään kapitalismista kommunismiin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Saksalainen filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel on vaikuttanut monien tuntemiemme filosofien ajatteluun, vaikka on itse jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi. Hegelin ajatuksilla oli suuri vaikutus muun muassa marxismiin.

    Väitöskirjatutkija Lauri Kallio Helsingin yliopistosta kuvailee Hegeliä ristiriitojen filosofiksi, joka yhdisti vastakkaiset asiat joksikin korkeammaksi. Tästä ajatuksesta on saanut nimensä Hegelin dialektiikka. Suomessa kansallista herättäjää J.V. Snellmania on pidetty puhdaslinjaisena hegeliläisenä, joka korosti muun muassa tavallisen kansan sivistystä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kansalliskirjasto

  • Sirpaloitunut Eurooppa tarjosi Napoleon Bonapartelle oivan tilaisuuden valloittaa ja yhdistää maanosaa, kertoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Valistuksen ja vallankumouksen hengessä Napoleon myös edisti yhteistä hyvää muun muassa uudistamalla lainsäädäntöä ja koulujärjestelmää sekä rakentamalla sairaaloita.

    Professori Kolben mukaan Napoleon on osa Euroopan vahvaa historiallista itseymmärrystä. Napoleonin kautta voimme yhä pohtia, mikä eurooppalaisuudessa on olennaista, mikä paikallisuudessa on tärkeää, ja miten näiden asioiden välillä voidaan käydä vuorovaikutusta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kuvapalvelu
    Maalaus: Montfort. Napoleon jättää jäähyväiset kaartilleen Fontainebleaun linnan hovissa.

  • 1700-luvulla lopulla Euroopassa alkoi vaikuttaa uusi taiteellinen ja älyllinen suuntaus - romantiikka. Romantiikka korosti järjen sijasta tunteita, vapautta ja mielikuvitusta, kertoo filosofian tohtori Markku Kekäläinen. Ihmisen pimeät puolet alkoivat kiinnostaa ja taiteilijasta tuli luova nero, joka oli välittäjä jumalallisen luovuuden ja inhimillisyyden välillä.

    Romantiikan vaikutukset näkyvät tänä päivänä muun muassa keskiajasta ammentavassa fantasiaviihteessä ja kauhutarinoissa. Myös koskemattoman villin luonnon arvostaminen on peräisin romantiikan ajalta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Wikimedia Commons
    Caspar David Friedrich: Abtei im Eichenwald

  • Englannissa 1500-luvulla syntynyt William Shakespeare elää vahvasti keskuudessamme näytelmillään ja lausahduksillaan, vaikka koko hänen olemassaolonsa on kyseenalaistettu. Shakespearella oli eläessään hyvin kiinteä ja elävä yhteys teatteriin ja teatterintekijöihin sekä muihin kirjailijoihin, kertoo yleisen kirjallisuustieteen professori Hannu K. Riikonen.

    William Shakespeare loi uutta kieltä ja tragikomedian, mutta sai myös runsaasti vaikutteita muun muassa antiikin kirjallisuudesta ja englantilaisista kronikoista. Shakespeare kuvaa kaunistelematta ihmistä ja elämää monitahoisten henkilöhahmojensa kautta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

  • Ranskan vallankumoukseen johtaneet ajatukset ihmisten tasa-arvosta ja ihmisarvosta loivat pohjaa myös naisliikkeelle, kertoo sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Feminismin ensimmäisen aallon katsotaan kuitenkin alkaneen vasta sata vuotta myöhemmin 1800-luvun lopussa.

    1960-luvulla syntyneen feminismin toisen aallon monien vaiheiden kautta on edetty kyseenalaistamaan koko sukupuolijärjestelmä. Samalla tiedemaailmassa naistutkimuksesta on tullut sukupuolentutkimusta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja jää kesätauolle, mutta sarja jatkuu syksyllä uusin aihein.

  • Nationalismi syntyi Euroopassa 1700-luvulla, levisi laajalti 1800-luvulla ja vaikutti hyvin dramaattisella tavalla Euroopan 1900-luvun historiaan. Eri ideologioista nationalismin merkitys Euroopan kehitykselle on ollut suurin, sanoo historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.

    Jos kansallisvaltio joutuu jostain syystä vaikeuksiin tai kriisiin, kansallismieliset vaatimukset voivat muuttua vaarallisiksi ja nationalismi kansalliskiihkoksi, mikä on nähtävissä tämänkin päivän Euroopassa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

Lyssna också