Radio 1 vastaa

Keskiajan heinäkuu on radion juhlaa

  • 4 min
  • tillsvidare

Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki kertoo keskiajan heinäkuun ohjelmista.

Sändningar

  • lö 2.7.2016 12.47 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • "Mikä teitä siellä Ylessä oikein vaivaa?" Näin ystävällisesti aloittaa kirjeensä Leila. Ennen kuin rupean luettelemaan kolotuksiani ja jomotuksiani on parasta lukea kirjettä eteenpäin:

    "Onko teillä siellä jokin Guggenheimin museon vastainen missio? Kaikki uutisointi aiheesta on siellä negatiivista, vaikka tuollaisen kulttuurihelmen saaminen Helsinkiin olisi koko maan etu jo pelkästään taidemielessä, mutta ennen kaikkea turistivirtojen kääntämiseksi Helsinkiin. Kuitenkin jopa kulttuuriohjelmissa, kuten Radio yhden Kultakuumeessa erilaiset itseään asiantuntijaksi tituleeraavat toimittajat esittävät mitä kummallisimpia salaliittoteorioita museohankkeesta. Tuntuu kuin Guggenheim olisi onnistunut yhdistämään perinteisen kulttuurivastaisuuden, Helsinki-kaunaisuuden, tiettyjen taidepiirien kateuden, vasemmiston äidinmaidossa saaman USA-kammon ja jopa antisemitismin. Nämä kaikki piirit vastustavat hanketta vahvasti ja ovat saaneet Yleisradiosta itselleen voimakkaan välineen vastalobbaukselleen. Mieheni arveli, että syy on siinä, että Perussuomalaisilla on vahva asema Ylen hallinnossa ja sieltä on tullut toimituksille tällainen ohjeistus. Onko siis näin? Pyrittekö heitä liehittelemällä takaamaan edes jonkinlaisen rahoituksen?"

    Näin epäili siis Leila. Mitä tulee tuohon poliittiseen painostukseen niin täytyy sanoa, että monenlaista tarinaahan on siitä, kuinka joskus takavuosina poliitikot pyrkivät kovastikin painostamaan toimituksia toimimaan haluamaansa suuntaan. Jos sellaista on joskus ollut, ovat ne ajat toivottavasti lopullisesti takana. Ohjelmapäällikkönä uskoisin, että minä olisin yksi henkilöistä, joita painostettaisiin, mutta ikinä ei yksikään poliitikko mistään puolueesta ole yrittänyt minua painostaa Guggenheim- tai missään muussakaan asiassa. Sinänsä kyllä jaan Leilan havainnon: myös minä olen ihmetellyt useiden toimittajien melko tunteenomaista ja negatiivista suhtautumista Guggenheim-museoon. Ennen kaikkea osa kulttuuriväestä toimii tällä tavalla, mikä sinänsä jo ihmetyttää. Ehkä syynä on tuo perinteinen USA-kammo, vaikka suurin osa Guggenheimin taidekokoelmasta ei suinkaan ole Amerikoista. En tiedä enkä oikein ymmärrä, mutta Ylen hallintoneuvostoa ja muita poliitikkoja tästä on turha syyttää.

    Sitten Kertun kysymykseen:
    "Ystäväni arvelee minun tietävän, milloin joululaulujen toivekonsertti on.
    Kun en tiedä vielä, kysyn nyt."
    Varsinaista toivekonserttia ei tänä vuonna ole ohjelmistossa, mutta paljon muuta joululauluohjelmaa on luvassa. Joulupäivänä esimerkiksi radioimme suorana lähetyksenä Turun Mikaelinkirkosta "Kauneimmat joululaulut"-lähetyksen kello 18 ja heti sen perään kuulemme Ylioppilaskunnan laulajien joulukonsertin. Tämä näin pienenä kurkistuksena jouluohjelmistoon, mistä tulette vielä kuulemaan.

    Sitten vielä yksi kiitos ja kysymys:
    "Yle ykkösen kuuluttajat ovat aivan mielettömän hyviä. Kuinka voisinkaan elää ilman omaa kanavaani! Ihan kohta Klassista kahteen.
    Mutta kysymykseen. Hartaasti toivon vastausta teiltä, koska en onnistunut sitä itse löytämään. Muistojen bulevardilla lauloi tänään 22.11. latvialainen laulajatar venäläisen Paistakoon aurinko aina. Kuulin nimen Larisa Monros, mutta en googlaamalla löytänyt sillä nimellä mitään. Mikä laulajan nimi on?"

    Tuon laulun esitti Larisa Mondrus. Toivottavasti tietoa löytyy. Muistojen bulevardi on muutenkin saanut jälleen paljon kiitosta eikä mikään ihme, että se on syksyn aikana noussut Yle Radio yhden kuunnelluimmaksi ohjelmaksi! Mikä mukavinta, sillä on kaiken ikäisiä kuuntelijoita: niin varttuneempaa väkeä, joka ilmeisesti nauttii musiikin luomasta nostalgisesta tunnelmasta kuin selvästi nuorempaa yleisöä, joka ilmeisesti vain arvostaa sellaista hyvää musiikkia, mitä ei juuri muualta kuule.

    Kiitoksia jälleen palautteesta. Sitä otamme riemumielin vastaan joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten ensimmäinen adventti. Nauttikaamme siitä.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 26.11.2016

  • Kritiikkiä on meille yhä tullut siitä, kuinka amerikkalaiset äänestivät väärin tai oikein ja kuinka toimittajat olivat niin pielessä. Eiköhän anneta sen asian olla ja siirrytään olennaiseen:

    "Hyvät yleradioykkösläiset! Olen päivittäinen kuuntelijanne. Radio on päällä aamusta alkaen, ja yllättäen saan kuulla musiikkia tai asiaa, jota en edes tiennyt haluavani kuulla. Täsmäiskujakin on. Yksi tärkeimmistä on lauantai-illan kolmituntinen Lukupiiri. Jos käsiteltävä teos ei ole tuttu, luen sen ennen lähetystä. Viime kerran Mirdja-keskustelun loppu jäi kuulematta, samoin maininta seuraavan Lukupiirin teoksesta, jos se mainittiin
    Kuka kertoisi minulle, minkä kirjan luen seuraavaksi?
    Kiittäen Leila"

    Leilalle ja kaikille muillekin kirjallisuuden ystäville kerrottakoon, että seuraava Lukupiiri lähetetään kolmas joulukuuta ja aiheena on Hannu Salaman "Siinä näkijä missä tekijä".

    Siiten musiikkiin:
    "Kuuntelemme parhaillaan Faunin iltapäivää Isien päivänä. Upeaa on musiikki, mutta erityisesti Jari Aulan "kuulutukset" kappaleiden välissä. Kokonainen tarina syntyy. Tällaisia "teemajuttuja" saisi olla lisää. Kiitos siitäkin huolimatta, että hiukan liian tummaa tuli pannarista, kun unohduimme kaikki kuuntelemaan."
    Kiitoksia terveisistä vaikka olenkin pahoillani pannukakun takia.

    Sitten ystävämme Tapani Kuopiosta:
    "Yle Radio 1 tuottaa jatkuvaa mielihyvää, joka toimii kaamosaikana hyvänä ikäväntorjujana. Haluan kiittää aamun hartaista sävelistä, joilla uusi päivä lähtee aina kivasti käyntiin. Samalla on tullut tavaksi laittaa kädet ristiin kun on saanut herätä uuteen aamuun. Pidän Radion kamarikuoron sekä Psallamus-kuoron esityksistä erityisesti. Avaan radion töissä aina aamuisin klo 6 ja kanava toimii ystävänä kun työskentelen yksin. Olen oppinut nauttimaan klassisesta musiikista kanavanne ansiosta kun kuuntelen Klassista kahteen ja Faunin iltapäivää usein.
    Erityisen lämpimät kiitokset haluan tuoda esiin kahdesta elämyksestä ihan viime aikoina. Olin Turun Mikaelin kirkossa kun sieltä radioitiin lohdun ja kaihon lauluja suorana lähetyksenä. Turun konservatorion lapsikuorot esiintyivät ja kuuluttajana toimi aina miellyttävä Maaria Holma. Jaakko Salonoja oli kaverina ja oli haltioissaan kun houkuttelin hänet sinne mukaan.
    Toinen erityiskiitos Pyhäinpäivän Sävel on vapaa -ohjelman tekijöille kuuntelijat mukaan lukien, koska heidän toiveita saimme kuulla. Helena Hannikainen kokosi niistä hienon kokonaisuuden. Juontajat Sari Rautio Olarin seurakunnasta ja Miikka Maunula esiintyivät edukseen ja tuottivat suurta mielihyvää minulle. Sari Raution ansiosta innostuin mm. Claudio Monteverdin teoksista ja elämästä ja kävin jo kirjastossa lainaamassa aineistoa. Näin Yle Radio 1 saa minut liikkeelle kohti uusia elämyksiä ja tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin tuttavuuksiin, joiden olemassaolosta en tietäisi muuten mitään."
    Kiitoksia Tapanille, terveiset välitetään.

    Lähettäkää taas lisää palautetta, kysymyksiä ja ideoita. Näin voitte tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 19.11.2016

  • Kuluneella viikolla on tullut palautetta esimerkiksi Markus Leikolan ja Jussi Lähteen maanantai-iltaisesta Politiikan luontoillasta, jossa käsiteltiin ensi viikolla ratkeavaa U.S.A:n presidentinvaaleja. Ohjelma on saanut paljon ansaitsemaansa kiitosta. Sen voi vieläkin kuunnella Areenasta.

    Seuraavassa kiinnitetään huomiota kolmeenkin ohjelmaan:
    "Taas on aihetta Kiitokseen, nimittäin Aristoteleen kantapää on jäänyt vaille ansaittua huomiota. Kerrassaan mainio ohjelma jossa käsitellään laajasti pieniä arjen sanontoja ja lisäksi aika ajoin selvitellään esimerkiksi Paperiarkin A4 koko ja sen historia ynnä muita vastaavia pikku juttuja. Tai sanonta "menee pasmat sekaisin" ja vastaavaa yleissivistykseen liittyvää triviaalitietoa. Mukana on myös aina asiantuntija tai tutkija ja kielenkäyttö on huolellista kirjakieltä joka korostuu mukavasti siinä ohessa.

    Toinen kiitoksen aihe on Kantapöytä jossa esitellään klassisen musiikin nuoria lupauksia, netistä on melko helppoa löytää ulkomaisia vastaavia, mutta näitä kotimaisia lahjakkuuksia on sieltä vaikeampi löytää.
    Kolmantena on tämä Elli Salon luenta Keskiajan Syksystä, olen kuunnellut sitä alusta asti useampaan kertaan ja täytyy todeta että taso on aivan ainutlaatuinen, sarjan jaksossa 13 tunnelma ja lukija samaistuvat toisiinsa täydellisesti, tämä ihan vaan esimerkkinä tasosta.
    Terveisin Markku"

    Kiitoksia Markulle. Sitten on vuorossa Marja-Leena:
    "Hei
    Arvostan, että musiikkitoimittaja Kare Eskola on ottanut selvää viulisti Heimo Haiton tuotannosta ja nosti perjantaina 4.11. ohjelmassaan "Uudet levyt" juuri tämän taiteilijan kiistattoman taituruuden esiin.
    Arvostan erityisesti ihmisessä kykyä mennä itseensä, kykyä pohdiskella asioita syvällisesti, ja näkemään, ettei tiedä kaikesta kaikkea.
    Hyvää jatkoa Kare Eskolalle musiikkitoimittajana.
    terveisin Marja-Leena."

    Sitten hieman toisenlaiseen musiikkiin liittyvä palaute. Ensin kuitenkin pyydän anteeksi, että luen tämän vasta nyt. Vaikka osoitetiedot kirjeessä olivat aivan oikein, on se joutunut seikkailemaan siellä täällä ennen kuin se päätyi pöydälleni. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan:
    "Hyvä Yle Radio 1.
    Minulla on jälleen syytä pyytää teitä välittämään kiitokseni Kalevi Pollarille hänen toimittamastaan lähetyksestä Muistojen Bulevardi. Mitä pitempään ohjelmaa kuuntelin, olin yhä varmempi, että se oli Kalevi Pollarin laatima. Ja niinhän se oli. Hänen työnsä eroaa niin paljon muista. Hän kokoaa täydellisen ohjelman, koko musiikilla on sama sielu.
    Toivon, että Kalevi Pollari voi vielä pitkään jatkaa tätä työtä ja näin tuoda ainakin minun aamuihini lempeää nostalgista tunnetta."

    Näinhän me toivomme kaikki. Tämän kauniin kirjeen oli lähettänyt - jos oikein allekirjoitusta tulkitsen, Sinikka ja kuinka ollakaan Tampereelta!

    Tässäkin huomaa kuinka Yle Radio yhden monimuotoisuus eli hienosti sanottuna diversiteetti toimii: Kare Eskolasta Kalevi Pollariin, A4:n historiasta Keskiajan syksyyn. Yhdistävä tekijä näissä kaikissa on tekemisen laatu ja siitä vastaavat tietenkin osaavat ja paneutuneet toimittajat. Kiitokset siis heille ja kiitoksia myös kaikesta palautteesta.

    Sitähän voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista Pyhäinpäivää.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 5.11.2016

  • "Toivottavasti toimittajanne ainakin lukevat läpi palautteeni. Niissä radio-ohjelmissa, joissa palautteita luetaan ääneen, käsitellään kai vain kehuvia palautteita."
    Ja höpsistä! Nytkin aloitin heti moitteilla. Näin ne kuuluvat:

    "Jonkin aikaa sitten Radio 1 kertoi keskittävänsä jazzohjelmat sunnuntai-iltaan. Siellä onkin sitten pitkä lähetys. Ja olkoon, silloin ei jazzin vihaajan tarvitse radioon päin katsoakaan. Mutta minkä ihmeen vuoksi sitä jazzia pitää puskea minun rauhalliseen perjantai-iltapäivääni? Yle radio 1 on rauhallinen taustani viikonlopun alkaessa mutta rauhallisuus häipyy välittömästi kun jazzia alkaa tulla. Ettekö oikeasti voisi pitää lupaustanne ja lähettää jazzinne vain sunnuntai-iltaisin? Jazz on minulle kuin punainen vaate härälle, se ärsyttää ja nostaa verenpaineen pilviin."

    Jazz-musiikki on todellakin keskitetty sunnuntai-illan jazz-klubiin. Toki jazzia kuullaan silloin tällöin myös Muistojen bulevardissa, mutta harvoin muissa ohjelmissa. Perjantai-iltapäiviin ei siis ole perustettu mitään jazz-paikkaa. Mutta jatketaan kirjettä:
    "Toinen perjantai-iltapäivääni häirinnyt juttu oli "Näistä levyistä en luovu"-ohjelma. Olen toki tottunut alatyyliseen kielenkäyttöön, valitettavasti, pakosta, mutta radio ykkösen musiikkiohjelmiin se ei mielestäni kuulu.
    Vastauksenne minulle varmaan kuuluu että kannattaisi a) laajentaa musiikkimakua jazzin suuntaan, b) löysätä pipoa, c) tulla nykyaikaan tai d) vaihtaa kanavaa mutta niihin mihinkään en vapaaehtoisesti suostu.
    Haluaisin edelleen, että minulle mukavin ja tutuin radiokanava säilyisi sellaisena että viitsisin sitä kuunnella. Toivon että vanhojen uskollisten kuuntelijoidenkin ääni olisi tärkeä kanavanne toimittajille.
    Lokakuun terveisin kuuntelija pohjoisesta."

    Kiitoksia sinne pohjoiseen. Ensinäkin tuohon monivalintatehtävään: missään nimessä en kannata ainakaan kohtaa d eli kanavan vaihtamista, hyvä että et suostu. Muista kohdista voidaan keskustella.
    Alatyylisestä kielenkäytöstä olen aivan samaa mieltä ja kyllä: uskollisten kuuntelijoidemme mielipide on meille tärkeä.

    Mahtuu tähän ohjelmaan kiitoskin:
    "Kiitos Elli Salon radioluennasta Yle Radio 1:ssä.
    Tämä Elli Salon lukema Huizingan "Keskiajan syksy" on
    ajatuksia herättävä onnistuminen ääneen luennan tasossa. Ylen
    puheohjelmissa aikoinaan Tuomas Anhavan luomasta ideaalista (Anhava
    luki muistaakseni Giuseppe Acerbin matkakirjan sekä Lönnrotin matkoja) Elli
    Salo poikkeaa, mikä osoittaa itsenäisyyttä. Nerokkuutta radiotuotannossa on luettavan teoksen luonne, aika Unheimlich menneiden vuosisatojen ajatuskummallisuuksien kirjauksena.
    Ja sen sitten Salo tarjoilee tyynesti: tällainen on ihminen!"

    Kiitoksia. Myös minä olen ihastunut tavasta, jolla Elli Salo lukee lempiteostani "Keskiajan syksy". Vielä pari sanaa musiikista yleensä ja Aamusoitosta erityisesti:

    "Kiitos taas Aamusoiton kokoajalle. Oli oikein riemullista kuunnella mieleistään musiikkia hyvin nukutun yön jälkeen. Aamusoitto parhaimmillaan lisää huimasti nostetta hyvinä aamuina.
    Erityisesti innosti Bachin sonaatti huilulle ja kanteleelle. Se oli kaunista ja ylevöitti mieltä. Kiitos. Myös Jorma Silvastia on aina ilo kuulla.
    Sydämelliset kiitokset kaikille Ylen ykkösen musiikkitoimittajille musiikillisista rajoista piittaamatta! Teette tavattoman arvokasta työtä. Varsinkin meille ns. haja-asutusalueiden kuuntelijoille te olette arkipäivien ilo, riemukkaasti soiva orkesterimme. Jatkakaa ja jaksakaa."

    Sen verran täydennän tyytyväisen kuuntelijan kirjettä, että tuossa Bachissa oli kyse Sonaatista huilulle ja continuolle numero 1, mikä oli nerokkaasti sovitettu huilulle ja kanteleelle. Huilistina oli Sami Junnonen ja kanteletta soitti Heidi Äijälä.

    Lähettäkää taas palautetta kaikkia mahdollisia reittejä pitkin esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 29.10.2016

  • "Hei taas Ykköset!"

    Onpa hieno alku kirjeelle! Mitäs me Ykköset! Mutta jatketaanpa itse viestiin:
    "Vaikka asiani on jo viikon vanha, se on silti tärkeä. Radioteatterin Kuunnelma Neljä oli niin sykähdyttävän hyvä ja uudenlainen, etten voi olla sitä kehumatta. Se oli niin raikas ja yllättävä että vieläkin on hyvä mieli. Jo aihe oli iättömän ajankohtainen ja toteutus kaikkineen nappisuoritus.
    Tunnelma Neljässä oli niin iholle käyvä että välillä melkein ihokarvat värisivät. Näyttelijätyö oli aitoa ja kiihkeää, parempaa harvoin kuulee. Ja vuorosanoissa ei ollut yhtään falskiutta. Se oli niin hirmuisen todentuntuista.

    Ennen kuunnelmaa esiteltiin myös äänittäjä (toivottavasti ammattinimike oli tuo) ja hän kertoi osuudestaan kuunnelman teossa. Tapahtuminen aidoissa ympäristöissä toimi herkullisen hyvin, aijai. Ja ne ihmiset rooleissaan; Heitäkin varmaan inspiroi työskennellä oikeassa paikoissa studion sijaan. Iso halaus koko tekijäryhmälle. Piristitte uskomattoman hienolla tavalla sunnuntai-iltapäivääni!

    Kieli rajuudessaan lisäsi tilanteiden aitoutta ja uskottavuutta. Uskon kuunnelman peilanneen hyvin totuudenmukaisesti monenkin suomalaisen parisuhteen kipukohtia tänä päivänä. Kiitos Radioteatterille ja Ylen ykköselle!"

    Näin innostuneesti kirjoitti Raili kuunnelmasta "Neljä". Oikea ammattinimike haastatellulle taitaa muuten olla "äänisuunnittelija", mutta eivätköhän kiitokset mene perille hieman puutteellisellakin tittelillä Johanna Puuperälle, joka äänisuunnittelusta vastasi. Kyseessä oli Turun kaupunginteatterin ja Radioteatterin yhteistyönä syntyneestä kuunnelmasta, joka - kuten viikko sitten kerroin - närkästytti osaa kuuntelijoista kielenkäytöllään ja jonkin verran myös aihevalinnaltaan - puhuttiinhan siinä avioliitoista, syrjähypyistä ja vääjäämättä siis myös seksistä. Mutta Raili siis arvosti, kuten itse asiassa moni muukin.  Kuunnelma on yhä kuunneltavissa Areenassa.

    Sitten tällainen kokonaisvaltaisempi kiitos:
    "Olin viime viikon lauantaina kotona yksin sairaana. Raahustin radioni luo painamaan sen auki Yle 1:n kohdalta. Ja sitten takaisin peiton alle kuumeessa. Juha Salomaan vakaa ääni tuntui lohduttavalta. Aika kului sairastaessa oikein mukavasti näin "Muistojen bulevardista" iltapäivään saakka. Tuolloin vaihtui kuulutusvuoro, ja Juhan tilalle tuli lähes aina iloisen oloinen Tuija Kurvinen! "Paul Temple ja Valentinen tapaus" vei iltapäivää nopeasti eteenpäin.
    Ilta sujuikin hyvin eli aamusta iltaan Tuijan ja Juhan seurassa. Tuntui, kuin he olisivat "myötäsairastaneet" kanssani. Kiitos lauantaista! Silloin lähetettiin vielä tavanomaistakin huomattavasti parempi " Klassista kahteen", kiitos myös siitä! Ja "Välilevyt" oli miellyttävä barokkisäveltäjineen.
    Voisiko Vanhan musiikin Sävel on vapaa -konsertin lähettää kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä? Ja eikö Faunin iltapäivä voisi olla kerran viikossa - esimerkiksi keskiviikkoisin - vanhaa musiikkia? Kiitos, jos minun ja ystävieni toiveet toteutetaan!"
    Kiitoksia ideasta. Miksipä ei, täytyy pohtia toimituksen kanssa. Ainakin tuo "Sävel on vapaa"-osio tuntuu minusta aivan mahdolliselta.

    Moitteita on tällä viikolla tullut lähinnä teknisistä ongelmista Areenassa ja ne on toivoakseni taas korjattu.

    Moitteita, kiitoksia, ideoita ja kaikenlaisia ajatuksia otetaan riemumielin vastaan Joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. 
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Lopetetaan tänään tuoreen Nobel-runoilija Bob Dylanin sanoihin, jotka sopivat myös syksyyn:
    Life is sad
    Life is a bust
    All ya can do is do what you must
    You do what you must do and ya do it well

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 15.10.2016

  • "Teillä on siellä aivan loistava uusi ohjelma, jossa kokeneet fiksut naiset ja miehet pohtivat suuria ja tärkeitä asioita." Näin aloittaa viestinsä Päivi ja jatkaa:

    "Tarkoitan tässä maan mainiota Laajakulma-ohjelmaa, jota muuten Ylelle nihkeä Hesarikin kehaisi.
    Toinen hyvä ohjelma tänään torstaina oli "Mikä maksaa". Vaikka muuten kavahdan, kun jotain henkilöä tai asiaa tituleerataan etuliitteellä "nais" kuten naisministeri, naispresidentti tai jopa naispappi, niin yrittäjyydestä puhuttaessa sukupuolella on väliä ja siksi ohjelma "naisyrittäjyydestä" oli perusteltu. Sen verran erityisongelmia heillä tuntuu olevan."

    Tämä viesti tuli siis Päiviltä Tampereelta. Tämänviikkoisessa Juho-Pekka Rantalan toimittamassa "Mikä maksaa"-ohjelman jaksossa olivat vieraina vastavalittu vuoden yrittäjänainen Johanna Närvä sekä Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander ja toimitusjohtaja Marju Silander. "Mikä maksaa" kuullaan Radio yhdessä aina torstaisin kello 10.05.

    Satu Kivelän toimittama Laajakulma kuullaan myös torstaisin, mutta kello 12.10. Tällä viikolla aiheena oli kehitysapu ja studiossa siitä keskustelemassa olivat kokeneet journalistit Tapani Ruokanen, Reetta Meriläinen sekä Seppo Simola.
    Nämäkin ohjelmat ovat kuultavissa myös Areenassa.

    Sitten ruusuista puhetta:
    "Haluan antaa teille sylin täydeltä ruusuja. Löysin Yle 1 radiokanavan pari vuotta sitten ja olen siitä lähtien ollut kuuntelijanne. Olen 28-vuotias nuori aikuinen nainen. Olen tällä hetkellä keskellä kompleksista elämänvaihetta, joka haastaa rajallisen ihmisolennon välillä äärimmilleen. Yle Radio 1 on tähän olemisen todellisuuteen antanut valtavasti "popcornia aivoille ja sielulle" eli siis hyviä tunnelmia ja mieltä kutkuttavaa informaatiota. Yle Radio1 tuottaa laadukasta kulttuurista ja yhteiskunnallista materiaalia: klassista ja maailmanmusiikkia, ajankohtaista keskustelua ja politiikkaohjelmia sekä mielenkiintoista itselle uutta asiaa erilaisten teemojen ja ohjelmien kautta. Erityisesti haluan nostaa ohjelman "Kesäkeiton syvin olemus", jossa käytiin vihannesten kulttuurihistoriaa läpi. Aivan loistava! Porkkana ja kumppanit saivat aivan uuden merkityksen. Lisäksi nautin paljon keskiaikateemasta ja kuunnelmasta "Ruusun nimi", itse en kyennyt kirjaa lukemaan, mutta kuunnelmana se oli mainio. Lisäksi kesto-ohjelmista haluan mainita Roman Schatzin keskusteluohjelman, Aristoteleen kantapään ja Brysselin koneen. Ovat mainioita. Kanavan tunnelma on rauhallinen, informatiivinen, laadukas ja ajankohtainen. Toimittajanne ovat asiansa osaavia ja miellyttäviä kuunnella. Mukavaa vaihtelua show-henkiseen mediakulttuuriin. Joten täten kiitän ja toivon, että tässä leikkauksien Suomessa kanavanne pysyy ja pystyy tuottamaan jatkossakin yhtä laadukasta materiaalia."

    Kiitoksia kovasti kannustuksesta ja tuesta - sitä me tässä muutosten maailmassa epäilemättä tulemme tarvitsemaan.

    Aamu- ja iltahartaudetkin - etenkin Hilkka Olkinuoran ja Eva Väljaksen toimittamat, mutta kyllä myös muut - ovat saaneet paljon kiitosta.

    Entä moitteet?
    Moitteita on jonkin verran tullut uskaliaasta ja eroottisesta kielenkäytöstä Radioteatterin viimeviikkoiselle kuunnelmalle. Kyseessä oli Turun kaupunginteatterin ja Radioteatterin yhteistyönä tehty Satu Rasilan käsikirjoittama "Neljä".
    "Todella roisia puhetta" kommentoi esimerkiksi eräs Henrik, mutta on siitä toisaalta pidettykin. Kannattaa käydä kuuntelemassa, jos kiinnostus heräsi. Vaikka kuulokkeilla, niin ei häiritse ympäristöään.

    Kiitoksia jälleen kaikista yhteydenotoista: moitteista, kehuista ja yleisestä kannustuksesta.
    Niitä halajamme toki lisää vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rentouttavaa ja rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 8.10.2016

  • Viime keskiviikkona Yleisradio julkisti suunnitelmansa siitä, kuinka yhtiö aikoo varautua tulevaan ja toisaalta myös viime kesänä annettuun parlamentaarisen työryhmän, niinsanotun Satosen työryhmän Ylelle antamiin uusiin velvoitteisiin.

    Yhtenä toimenpiteenä mainittiin kulttuuriohjelmien vähentäminen ja toisaalta radiokanavien tarkastelu. Tästä ripeimmät ihmiset sekä myös uutistoimitukset vetivät sen johtopäätöksen, että radion kulttuuriohjelmat - ja ehkä myös kulttuurikanavakin - on loppumassa tyystin. Tällähän tarkoitettaisiin Yle Radio yhtä.

    Mark Twainia mukaillakseni kerron, että huhut Yle Radio yhden kuolemasta ovat liioiteltuja ja vahvasti ennenaikaisia. Kuten toimitusjohtajamme Lauri Kivinen asiasta totesi: "Kulttuuritehtävä on Ylelle aivan keskeinen ja sitä vaalimme, mutta samalla haluamme huolehtia siitä, että tavoitamme kulttuurisisällöillä yleisömme myös 2020-luvulla, kun sekä tekniikka että median kulutustavatkin alati muuttuvat. Kulttuuriohjelmia on siis vahvalti tarjonnassamme vastaisuudessakin."

    Näin siis Lauri Kivinen ja olisin asiasta täsmälleen samaa mieltä, vaikka hän ei olisikaan pomoni.
    Me uskomme täällä vahvasti, että myös 2020-luvulla on suomalaisia, jotka arvostavat hyvin tehtyjä asia- ja kulttuuriohjelmia käsittäen niin musiikin, draaman kuin erilaiset puhesisällöt. On kuitenkin hyvä aika ajoin tarkastella tekemisiään ja varmistaa, että teemme ohjelmia todellakin tässä ajassa eläville ihmisille heitä kiinnostavalla tavalla. Tämä koskee niin sisältöjä kuin jakelutekniikkaakin. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että suin päin olisimme siirtämässä kaiken tarjonnan nettiin - emme tietenkään. Suuri yleisö haluaa yhä kuunnella ohjelmansa fm-radion kautta, ja yleisöä vartenhan me täällä olemme. Toki netinkin mahdollisuudet kannattaa hyödyntää ja niinhän me olemme tehneet jo vuosikausia esimerkiksi Areenan tapaan. Tällaisesta kehitystyöstä on nyt kysymys.

    Sanon vielä, että vaikka useampikin kuuntelija onkin pelännyt, että radiokanavien profiilien tarkastelu - ei siis suinkaan mikään myllertäminen, kuten jossain uutisessa väitettiin - tarkoittaisi sitä, että Yle yhden juontajat rupeaisivat "lässyttämään banaliteetteja", tai kuten yksi kuuntelija luonnehti "rupeaisi sekin levittämään läppäsaastetta", niin ei. Tällä tarkastelulla on tarkoitus parantaa eikä latistaa tai huonontaa tarjontaamme.

    No nyt, kun tämä asia on käsitelty luetaan yksi ihan ohjelmistoon liittyvä palaute:
    "Kiitos paljon dokkari-illasta ja erityisesti yksinäisyystutkijoista studiossa. Oli ihana suoran lähetyksen tuntu, ja vielä kun oli lähetysikkunakin auki.
    Minua miellytti kovasti viimeisenä lähetetty dokumentti, Venäjä - Vodka - Venäjä. Siinä oli hienosti yhdistetty suomea ja kaunista venäjän kieltä. Ja Suuri ja mahtava Tavallisen Taavin laulamana oli hienoa. Ja kaikki ne venäjänkieliset rallatukset. Tulin kovin iloiseksi dokumentista ja tulivat mieleeni muistot Neuvostoliiton matkoista. Hyvä!"

    Kuuntelija muisteli tässä paitsi Neuvostoliittoa niin myös viime maanantaista Hannu Kariston toimittamaa dokkari-iltaa, jonka alaotsikko oli "Kymmenen teesiä yksinäisyydestä". Nuo dokumentit ja koko ohjelmakin on yhä kuunneltavissa Areenassa, missäpä muualla.

    Kiitoksia taas palautteesta ja erityisesti kannanotoista. On hienoa huomata kuinka tärkeänä monet pitävät tätä kanavaa.

    Kaikenlaista postia voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Nyt taitaa olla syksy koko Suomessa.

    Kaj Färm

    Yle Radio vastaa 1.10.2016

  • ”Vastaan aina ääneen, kun aamukuuluttaja toivottaa hyvää huomenta ja esittelee päivän. Kiitos siitä. Olen 87-vuotias yksinasuva isomummi. Voisitteko toivottaa joskus myös hyvää yötä!”

    Aivan ihana palaute. Kerroin tästä kuuluttajillemme ja he sanoivat, että ajatus siitä, että joku vastaa heille, kantaa kyllä pitkälle. Oma, jo edesmennyt isoisäni vastasi myös aina toivotuksiin, tulivat ne sitten radiosta tai televisiosta. Ehkä sen aiheuttaa hyvä vanhanajan kasvatus.

    Mitä tulee hyvän yön toivotuksiin, niin kyllä nekin toivotetaan juuri ennen Yöklassisen alkua eli yleensä hieman yhdentoista jälkeen illalla. Se on toki melko myöhäistä, jos on herännyt kuulemaan jo hyvän huomenen toivotuksia.

    Kiitoksia tästä kovin lämmittävästä viestistä.

    Pysytellään yön teemassa. Tämä kirje tulee Tuusulasta:

    ”Kiitokset ohjelmistanne, joita seuraan yötä päivää. Kun vanhan miehen fysiologia vaatii yöllä heräämisen, on suuri ilo kuunnella, mitä Jari Rantschukoff on täksi yöksi valinnut Yöklassiseen. Hän on huikea kulttuuripersoona. Ääni on lempeä baritoni, musiikin tietämys pohjaton. Eivät hänestä jää jälkeen muutkaan musiikin toimittajanne: maisteri Lindgren, Eva Tigerstedt, Kare Eskola, Risto Nordell etc. Suomella on huippuorkesterinjohtajien lisäksi huipputoimittajia musiikin kentällä. Niitä riittää myös televisioon.

    Minun lempiharrastukseni on yrittää määrittää kesken unen kuultu musiikkikappale. Aika usein siinä onnistun. Aktiivinen radion kuuntelu ja 46 vuotta RSO:n ja HKO:n kausikorttivieraana, eli lähes tuhat elävää konserttia, kantaa hedelmää.

    Myös puheohjelmat ovat huippuluokkaa. Niitä on turha asettaa paremmuusjärjestykseen. Yle Radio ykköstä kuuntelemalla pysyy ajan tasalla.

    Jotta en olisi kritiikitön fani, toivon Ylen kertovan nuorille toimittajilleen, joilla on aukko kielellisessä sivistyksessä, että saksan kielessä on äänne fau. Tuntuu pahalta, kun toimittaja kerran toisensa jälkeen haastattelee von Julinia tai puhuu Volkswagenista. Latinan sijalle on tullut englannin kieli, mutta Ylen arvon mukaista ei ole päästää ääneen tällä tavoin kielipuolta toimittajaa.

    Kiitokset teille, on vaikea kuvitella, että Yle ykköstä voisi paljoa parantaa.”

    Tämän hienon kirjeen lähetti varatuomari Erkki M. Tuusulasta. Kiitoksia – totta joka sana.

    Vielä yksi riemastuttava palaute:

    ”Oli hieman hämmentävää, mutta ehdottoman hienoa, että paras pitkään aikaan kuulemani ohjelma Punkista, tuli Radio Ykkösestä! Kiitokset Leikolalle ja Lähteelle!”

    Mika viittaa tässä toissaperjantaiseen Markus Leikolan ja Jussi Lähteen ohjelmaan ”Punkkarit politiikassa”. Tuokin ohjelma on yhä kuultavissa Areenassa.

    Kiitoksia kauniista sanoistanne. Tähän ohjelmaan ei nyt tainnut mahtua kovin paljoa moitteita, mutta kyllä sellaistakin palautetta otamme mieluusti vastaan. Opiksi ja ojennukseksi.

    Kuten kaikkea muutakin palautetta sekä ohjelmaideoita tai muita toiveita kannattaa lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 24.9.2016)

  • Paljon on viikon mittaan tullut postia Ylen 90-vuotisjuhlista ja juhlaohjelmista. On tullut onnitteluja ja kiitoksia, mutta osa on myös pahoittanut mielensä, kun joko oma suosikkiohjelma tai toimittaja vuosien varrella ei ollutkaan mukana juhlistamassa tai sitten ainakin kysyttiin vääriä asioita vääriltä ihmisiltä. Sellaista se on.

    Täysin riippumatta juhlallisuuksista lataa Seppo Haapavedeltä oikein täyslaidallisen. Juuri mikään ei ole yhtiössä oikein:
    "Olen vuosikausia ihmetellyt, miten Yle:ssä voitiin tehdä sellainen järjetön päätös, jolla ainoa lasten satu- ja musiikkipitoinen tunti lopetettiin sunnuntai-aamuilta Radio Ykkösestä. Nyt sitten ei ole lapsille radiopuolella juuri mitään. TV:ssä on vain Pikku Kakkonen, joka sekin sisältää nykyisin melkein vain teknisesti tuotettuja piirrosfilmejä ja vain harvoin eläviä esityksiä, satunäytelmiä tai lastenmusiikkia.
    TV 1 lähettää päivittäin lasten katsomisaikoihin murhasarjoja ja melkeinpä joka ohjelmaväliin erittäin pelottavia ohjelmamainoksia. Yle Teemasta on tullut ainakin osittain rokkikanava kuten myös muista Ylen radiokanavista.
    En muista pitkään aikaan kuulleeni radiosta suomalaisia kansanlauluja, joita on valtavat määrät. Kansanmusiikki on ahdettu tiistai-iltaan, lähes mahdottomaan kuunteluaikaan. Kuorolauluja laulelee vain epäsointinen entinen radion kamarikuoro, vaikka maa on täynnänsä kaikenlaisia kuoroja.
    Suhteellisuudentaju on ollut kateissa jo vuosikausia Ylessä. Eiköhän olisi jo aika tehdä täydellinen remontti YLE:n kanaviin ja ohjelmiin."

    Niin… kuten sanotaan, kannattaa varoa, mitä toivoo, sillä joskus toiveet toteutuvat.
    Ainakin pari asiaa tuossa liittyi tähän radiokanavaan, joten kommentoin niitä. Yle Radio 1:ssä oli todellakin vuosia sitten lastenohjelmaa sunnuntaiaamuisin. Niiden ongelma oli vain siinä, että ne eivät tavoittaneet lapsia eikä lasten vanhempia. Eikä paljon ketään muutakaan. Nyttemmin lastenkuunnelmia ja tarinoita kuullaan sunnuntaiaamuisin Yle Puheelta, mutta olen ymmärtänyt, että ne eivät oikein sielläkään löydä yleisöään. Lasten mediakäyttö on nykyään niin toisenlaista.
    Mitä tulee kansanmusiikkiin tällä kanavalla, niin erilaista kansanmusiikkia kuullaan joka tiistai yli kahden tunnin ajan kello 19 lähtien. Ei se minusta mikään mahdoton aika ole.

    On toki tullut toisenlaistakin palautetta. Tällä kertaa asiaohjelmista:
    "Tiedeykkönen on aivan mahtava ohjelma, varsinkin haastateltaviksi löydätte jatkuvasti erinomaisia henkilöitä. Petrus Repo oli mielestäni erityisen hyvä valinta haastateltavaksi ohjelmoinnista."

    Kuuntelija puhuu tiistain Tiedeykkösestä, jossa paneuduttiin tietokoneohjelmoinnin saloihin. Haastateltavina olivat ohjelmakehittäjä Petrus Repo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Tomi Männistö. Toimittajana oli Seppo Heikkinen ja ohjelma on tietenkin yhä kuunneltavissa Areenassa.

    Myös eilinen Tiedeykkönen, jossa oltiin "suomalaisugrien ja muiden muinaisgeenien jäljillä" sai heti tuoreeltaan kiitosta. Siinä ohjelmassa toimittaja Leena Mattila haastatteli yliopiston lehtori Päivi Onkamoa. Suosittelen kaikille ja ennen kaikkea heille, jotka mielellään puhuvat "puhtaasta suomalaisesta perimästä".

    Kiitoksia jälleen vaivannäöstänne lähettäessäne palautetta eri muodoissa ja olkaa ystävällisiä ja tehkää niin vastakin:
    Joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Vielä riittää kuulaita syysilmoja, joista kannattaa nauttia.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 17.9.2016

  • Kuten valppaimmat kuuntelijoistamme ovat saattaneet huomata, Yleisradio juhlii 90-vuotispäiviänsä. Eilen perjantaina tuli kuluneeksi tasan 90 vuotta siitä, kun Alexis af Enehjelm aloitti ensimmäisen lähetyksen ja juhlinta jatkuu koko viikonlopun eri tavoin sekä myös ensi viikolla esimerkiksi keskiviikkoiltana, jolloin on Radiodraaman 90-vuotisjuhlalähetys. Eli draamaa oli ohjelmistossa jo heti Yleisradion ensimmäisellä viikolla.

    On tärkeätä muistella menneitä, mutta vielä tärkeämpää on olla ajassa kiinni ja valmistautua tulevaisuuteen. Tosin tuntuu olevan myös heitä, jotka soisivat Yleisradion jäävän historiaan tai korkeintaan toimivan jonkinlaisena arkistona ja menneen maailman museona, mutta pois se meistä!. Eteenpäin mennään ja mikäs on mennessä, kun meillä on fiksu ja uskollinen kuuntelijakunta, joka pitää meidät oikealla tiellä.

    Esimerkiksi kuuntelijamme Raija on lähettänyt ihailtavan analyyttisen kirjeen, joka on jaettu kolmeen osaan, aivan kuin Danten Jumalainen näytelmä. Nämä Raijan kolme osaa ovat nimeltään: "Kiitokset”, ”Mutta mutta” sekä kolmantena ”Ja vielä”:

    1. Kiitokset:
    - Upeista aamunaloituksista kello 5.55: luonnon ääniin on hyvä herätä. Sama koskee erilaisia tauko ja siirtymä-ääniä ohjelman alkua odoteltaessa.
    - Loistavista kuuluttajista: rentoa, selkeää, ytimekästä puhetta sekä luontevia korjauksia virheen sattuessa.
    Iiris ja viettelykset -kuunnelmasta. Muistiin palaa Knallin ja sateenvarjon aika lauantaisin. Kuten siitä aikoinaan niin nyt tästä alkaa lauantai-ilta hyvin. Suorastaan hersyvästi.

    2. Mutta, mutta:
    - Mikä on musiikki- ja puheohjelmien suhde? Onko Yle Radio 1 ensisijaisesti musiikki- ja musiikkiin liittyvien ohjelmien kanava? Vaikutelmani on, että etenkin iltaisin on mahdollista kuunnella lähes pelkästään musiikkia. Kuuntelin sunnuntai-iltana radiota eri kanavilta. Ainoastaan Radio Dei tuotti puheohjelmaa ja Yle Puhe urheiluselostuksen, mikä lienee puheohjelma sekin. Miksi kiinnostavat yhteiskunnalliset ohjelmat on sijoitettu pääosin keskipäivään – siis päivätyöläisen työaikaan?
    - Ei minulla silti mitään musiikkiohjelmia vastaan ole.

    3. Ja vielä:
    - Kerrotteko mikä kanava on yhteiskunnallisten ohjelmien kanava? Antaisittepa kuuntelumahdollisuuden myös päivätyössä käyville yhteiskunnallisia ohjelmia kaipaaville kuuntelijoille.
    - Uusinnat ovat myös tärkeitä: näitä ohjelmia ei kannata tehdä yhtä kertaa varten. Kiitos kuitenkin myös Areenasta.

    Huh huh. Siinä tuli paljon viisasta asiaa hyvin jäsenneltynä. Kiitoksia Raija, yritän vastata parhaan kykyni mukaan:

    Onko Radio 1 ensisijaisesti musiikki- vai puhekanava? Oikeastaan ei kumpaakaan vaan kulttuurin, asiapuheen ja musiikin kanava. Joka vuosi näihin aikoihin pohdimme kiihkeästi ja suorastaan kuumeisesti oikeaa suhdetta näiden kesken. On totta, että illat painottuvat musiikkiin ja se johtuu paljolti siitä, että me radioimme mielellämme esimerkiksi RSO:n konsertteja suorina lähetyksinä ja konsertit alkavat yleensä kello 19.00.

    On kuitenkin totta, että monet painavimmat puheohjelmat tulevat aikaan, jolloin monikaan työssäkäyvä ei niitä ehdi kuuntelemaan. Toisaalta päiväajat ovat ehdottomasti radion prime-timea eli parasta kuunteluaikaa. Siellä vat suurimmat yleisöt.

    Vastaus lienee Raijan mainitsemissa pikauusinnoissa. Meidän on kyettävä löytämään näille puheohjelmille enemmän uusinta-aikoja illoista ja viikonlopuista. Osahan jo uusitaan, mutta ei kaikkea. Ja kuten minua on moneen kertaan muistutettu: kaikille ei Areena ole luonteva tai mieluisa tapa kuunnella radiota, vaikka hieno palvelu onkin.

    Kiitokset kuluneista 90-vuodesta, kiitokset kuluneesta viikosta ja kaikesta sen tuomasta palautteesta ja jatkakaa sen lähettämistä.

    Joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Jatketaan 90-vuotisjuhlintaa, mutta ollaan ihmisiksi, sillä seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden tähden tarvitsee hiljaisuutta.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 10.9.2016

  • Aloitetaanpas tämä palautesessio reippaasti kritiikillä:

    ”Hei, nyt kyllä meni lauantain toivotut liian pitkälle - Holstin Planeetat on ihan liian pitkä kappale tässä ohjelmassa soitettavaksi. Lauantain toivottujen perinteinen idea on uusi kappale, jota ei etukäteen kuuluteta, vaan kuulijalle se tulee arvattavaksi... Jos teillä on toivekappaleista puutetta, niin soittakaa ainakin Syysillan tuuli, Höstvisa, I Left my Heart in San Francisco, Suudelmin suljetut kirjeet, tai mikä tahansa Matti Salmisen ja Sauli Tiilikaisen kappaleista!”

    Kiitos palautteesta, mutta se kaipaa välitöntä oikaisua: Holstin Planeetat olisi totta vie aivan liian pitkä kappale Lauantain toivottuihin, mutta eihän sitä niissä kuultukaan. Lauantain toivotut loppui viime lauantaina, kuten aina, kello 19 uutisiin ja niiden jälkeen alkoi konsertti-ilta, jossa kuultiin mainittu Holstin sävellys.

    Mitä taas tulee tuohon kuuntelijan esittämään Lauantain toivottujen ”perinteiseen ideaan” yllätyksistä, niin en ole siitä kovinkaan varma. Lauantain toivottujen perinteinen idea on soittaa toivottuja levyjä klassisesta populaarimpaan musiikkiin. Kiitos muuten omista toiveistanne, välitän ne toimitukseen. On vielä sanottava, että heti noiden moitteiden jälkeen tuli toinen mielipide samoista lauantain toivotuista:

    ”Aivan ihana tämä 27.8 Lauantain toivotut. Todellisia aarteita. Kiitos.”

    Niin monta mieltä kuin miestä, sanoisi joku. Mutta eteenpäin:

    ”Hyvä Radio1:n Toimitus, Koska monen muun kuulijan tavoin nautin suunnattomasti juuri Roman Schatzin ohjelmista, kysyn täten että olisiko mahdollista ensi vuoden ohjelma-aikatauluja suunnitellessanne sovittaa juuri tämän ohjelman uusinnat muulle päivälle kuin sen saman päivän iltaan, jolloin ohjelman ensiesitys on tullut aamulla. Eläkeläisenä minulla ovat juuri maanantaiaamut täynnä eri harrastuksia ja illalla olen liian väsynyt pysyäkseni ylhäällä edes Romanin tähden. Viikonloppuna iltapäivisin on usein luppoaikaa kuunnella rästiin jääneitä kultahetkiä tämän hurmaavan, niin monisärmäisen toimittajan kanssa. Nyt ehkä vastauksena on että ohjelman voi myös kuunnella Areenalta, mutta puhun nyt myös heidänkin puolesta, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Heitä on vielä monta.
    Ystävällisin terveisin, Tytti Lohjalta”

    Toki mietimme aina vuoden vaihteessa paljon näitä kaavioasioita, joihin pikauusinnatkin kuuluvat. Harkitaan, mutta aivan kaikkien toiveita emme milloinkaan pysty täyttämään - yksi harrastaa maanantaina, toinen keskiviikkona, mutta koetetaan.

    Vielä yksi kirje mahtuu mukaan:

    "Olen melko ahkera Ylen Ykkösen kuuntelija. Kiitos lukuisista tavattoman hienoista ohjelmistanne, joita päivän mittaan lähetätte. Erityiset kiitokset laajasta musiikkituotannostanne. Toimittaja Minna Lindgrenin hauskat ja sisällöltään erinomaisen monipuoliset ja rikkaat musiikkiaiheiset esitelmät ovat lajissaan ylittämättömiä. Olen lähes koukussa Maisteri Lindgreniin. Lisäksi teillä on huikea kaarti erittäin taitavia musiikkitoimittajia vain Risto Nordellin, Lotta Emanuelssonin ja Outi Paanasen mainitakseni. Heitä on aina suuri nautinto kuunnella.
    Ylen keskiaika-teemassa oli hienosti toteutettuja ja mielenkiintoisia ohjelmia. Urheilua en seuraa, en edes olympialaisia, mutta kuunnelma Elmosta, mestariurheilijasta on aina yhtä valloittava. Parhain kiitokseni näille mainitsemilleni ammattitaidollaan ja syvällisyydellään loistaville toimittajille ja koko Radio 1:n toimituskunnalle monista elämyksistä, joista olen tämänkin kesän aikana saanut kauttanne nauttia."

    No jopas. Kiitoksia kovasti taas kaikesta palautteesta, jota toivon jatkossakin saavani joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kuten runollisuuteen taipuvainen ystäväni sanoi: Minä olen syyskuussa ja syyskuu minussa.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 3.9.2016)

  • "Näinköhän ajattelet Kaj Färm, että kahdessa viikossa ihmiset ehtivät unohtaa lupauksesi, että ensi viikolla on haukkujen vuoro? Olen lähettänyt asiallista kritiikkiä viime ja toissaviikolla, nyt se ilmeisesti ohitetaan tyystin? Sääli."

    On niin mukava palata viikon lomalta töihin, kun on posti täynnä viestejä. Sanoin pari viikkoa sitten, että ensi kerralla - en ensi viikolla. Mutta saivartelu sikseen. Koska äskeisen palautteen antaja ei käyttänyt viestissään nimimerkkiä saati nimeä, en osaa sanoa, mitä asiallista kritiikkiä juuri hän on lähettänyt, mutta löysin kuitenkin ainakin yhden haukun:
    "Keskiajan heinäkuu on eskapismia, paluuta muinaisuuteen. Yle 1:n ei pitäisi vierottaa kuuntelijoitaan vallitsevasta todellisuudesta, vaan pysyä ajan hermolla. Siksi ensi kesän heinäkuun täytyy olla Ilmastonmuutoksen heinäkuu! Mitäs sanotte? Voisiko olla enää tärkeämpää ja ajankohtaisempaa aihetta?"

    Ilmastonmuutoksen heinäkuu. No, kaikkea voi pohtia. Ystäväni geologi, joka ajattelee maapalloa minimissään kymmenientuhansien vuosien jaksoissa, on sitä mieltä, että etenemme kohti uutta jääkautta teimmepä mitä tahansa. Teemaheinäkuiden idea on siinä, että kaikki radio yhden ohjelmaalueet musiikista draamaan voivat olla siinä mukana. Mutta kiitos ajatuksesta. Keskiajan heinäkuu on muuten saanut pelkästään kiitosta, kuten:

    "Uskomatonta! Vielä on jotain hyvää sanottavana Ylestä. Se on tämä Keskiajan heinäkuu. Enpä olisi uskonut, että Ylelle vielä saadaan kunnon ohjelmaa. Nyt saatiin Keskiajan heinäkuu. Tähän mennessä todella paljon kunnollisia ohjelmia. Koko juttu hyvin suunniteltu. Kiitos hyvistä ohjelmista!"
    Kiitoksia Annikille palautteesta. Sitten asiaa tiskaamisesta:

    "Hei, tiskatessani kuuntelin samalla taas kerran hyvää keskusteluohjelmaa. Ei haitannut, vaikka kyseessä oli uusinta, sillä hyvin toimitettua ohjelmaa kuunteli hartaudella toistamiseen. Ralf Långbacka selvitti toimittajalle näkemyksiään musiikista ja ohjauksesta. Tasapainoinen, rauhallinen, asiassa pysyvä keskustelu, ei voi muuta toivoa, kiitos. Ohjelma oli nimeltään kai Musiikin voima. Sai siitä voimia tähän päivään, ja tiskivuorikin tuli selätettyä samalla! Monista muistakin ohjelmista voisin kiittää erikseen, mutta tämä tällä kertaa. Terveisin Sirpa Tampereelta."
    Ja jatkoa riittää:

    "Kuuntelin juuri päättynyttä Timo Asikaisen keskustelua Ralf Långbackan kanssa. Kyllä Yle Radio 1 on ykkönen! Koko sarja Musiikin voima on ollut loistava ja tämä nyt kuultu todellinen timantti. Onnittelut Asikaiselle ja koko toimitukselle! Te teette koko Ylen! Varmistatte Ylen olemassaolon oikeutuksen!"
    Kiitoksia. Siihen me pyrimme joka ikinen päivä.

    "Lämpimät kiitokseni radio Yle 1:n tasokkaista kesäohjelmista. Etenkin toivoisin, että kiitolliset terveiseni lähetettäisiin Minna Lindgrenille korkeatasoisesta ohjelmastaan "Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä". Toimittaja on laajasti sivistynyt ihminen, jonka jokaisesta ohjelmasta tämänkin kesän aikana olen oppinut paljon uutta. Kaikkea hyvää jatkossakin!"

    Minna Lindgren on saanut paljon kiitosta ohjelmasarjastaan ja mielestäni aivan aiheesta. Toki reipasotteisena toimittajana hän on myös ärsyttänyt joitakin. Niin pitääkin.

    Lisää haukkuja ja kiitoksia otetaan vastaan ja nyt lupaan olla enää lomailematta. Kaikkea voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
    Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 27.8.2016

Lyssna också