Metsäradio.

Metsäradio

  • 54 min
  • utgått

Sändningar

  • on 15.6.2016 20.06 • Yle Radio Suomi Pohjanmaa

Avsnitt

  • Parhaillaan eletään pihlajien kukinnan aikaa. Minna Pyykkö kävi kasviasiantuntija yli- intendentti Henry Väreen kanssa haistelemassa pihlajan kukintojen tymäkkää tuoksua Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa kaatosateessa ja juttelemassa siitä, minkälainen puu pihlaja oikein on.
    Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Itärajan tuntumasta löytyy useampia piilokojuja, missä voi ihailla suomalaisia suurpetoja ja kuvata niitä. Ahman, suden, karhun tai kotkan näkeminen omassa ympäristössään on vierailijoille valtava elämys. Karhuyrittäjä Jarmo Heikkisen piilokojut ovat Suomussalmen metsissä, hänet tapasi Hossassa Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaiset ovat aina suhtautuneet erikoisen tunteikkaasti koivuun ja huippunsa tuo tuntemus kokee juuri näihin aikoihin. Juhannuksena koivu on tärkeässä roolissa ja vielä merkityksellisemmäksi sen taikavoimat koettiin vanhan ajan agraariyhteiskunnassa, jossa kaikin tavoin pyrittiin edistämään lehmien hyvinvointia maidonsaannin rikastuttamiseksi. Tässä juuri koivu ja sen vihannat oksat olivat merkittävässä asemassa.
    Sittemmin koivunoksin on koristeltu huoneita ja porraspieliä, pihamaita ja jopa liikennevälineitä. Ei ihme, että Puutarhaliitto on keksinyt nyt Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi juhannukseen liittyvän koivukampanjan, josta Metsäradio kertoi lisää. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Lohenkalastus on pääsemässä vauhtiin Tornionjoella Lapissa ja nyt aiempaa vilkkaampana. Vilkkautta lisää sekin, että Tornionjoelle pyrkii nyt myös paljon Tenon lohestajia. Syynä siihen ovat Tenolla tiukennetut luparajoitukset. Lapissa odotetaan jälleen hyvää lohikesää. Pohjoisen vapaissa väylissä käy melkoinen vilske, kun tuhannet lohensoutajat ja perhokalastajat pyrähtävät vesille. Sää lämpeneminen oli selvä lähtölaukaus kesälle ja Lapin lohimatkailulle. Petri Uusitalon lohenkalastuspaikassa Pellon Naamisuvannossa kävi Jorma Korhonen. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

  • Metsäradiossa ihailtiin luonnon muovaamia puita ja pahkoja. Erkki Salonen on työskennellyt vuosikymmenien ajan metsäalalla ja on siinä samalla tehnyt löytöjä, joita ei ole voinut jättää metsään. Luonnon tekemiä puumuodostelmia ja pahkoja on kertynyt noin 300 ja jokaiseen liittyy myös tarina. Nastolan Järvistenkylällä kävi Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradion toimituksen kahvipöydässä leikiteltiin ajatuksella perustaa haketta polttava lämpövoimalaitos. Siinä sitten ryhdyttiin miettimään, että mistä tällä uudelle yritykselle löytyisi paras mahdollinen sijoituspaikka. Hyväksi onneksi toimituksen tietoon tuli tieto siitä, että Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta on aikaansaatu niin kutsuttu Biomassa-atlas, joka pitää sisällään tiedot muun muassa maan eri kolkkien raaka-ainemäärät ja kuvitellun hankkeen kannalta monet muutkin elintärkeät tiedot.
    Biomassa-atlas on juuri avattu ja kaikille avoin tietopankki. Pitkällisen hankkeen vetäjänä on toiminut Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva Lehtonen, jonka Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on houkutellut haastateltavakseen.

  • Usein ajatellaan, että melkein kaikki ihmisen tekemät muutokset luonnossa heikentävät eläinten elinmahdollisuuksia. Että pesäpaikat ja ruokailualueet häviävät. Ihminen voi kuitenkin toiminnallaan luoda sattumalta joillekin eläimille esimerkiksi suojaisia pesä- ja piilopaikkoja. Mitkä eläimet hyötyvät ihmisten muokkaamista tai rakentamista lohikoista ja luolastoista. Itärajan pinnassa Ylämaalla tätä pohtivat tutkija Katja Holmala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aatos Ämmälä on tehny pillejä koko elämänsä ja tietää kokemuksen perusteella niistä paljon. Jos hyvin soivan pillin haluaa tehdä, niin nyt kun kasvukausi on meneillään, olisi otollisin hetki, kun kuori lähtee helpoiten irti. Antti Kettumäki lähti pillimaakarin oppiin. Kuva: Antti Kettumäki / Yle

  • Suomen satavuotisjuhlavuosi on pannut alulle ja liikkeelle monenlaisia tempauksia. Yksi metsään liittyvä merkittävä tapahtuma on rekka-auton puoliperavaunuun mahtuva biotaloutta esittelevä näyttely, joka aloitti loppuvuoteen saakka kestävän kierroksensa ympäri Suomea maanantaina Helsingissä. Rautatien torilla annettiin silloin bioaikarekalle viralliset alkuvauhdit ja esiteltiin rekan mukana kulkevat oheisnäyttelyt. Sadalla paikkakunnalla pysähtyvä kiertue pyrkii tavoittamaan ennen kaikkea nuorisoa, vaikka sen anti on toki kaikille avointa. Bioaikarekassa on tietty pysyvä sisältönsä, jonka lisäksi paikallisväriä tuovat eri paikkakuntien omat yrittäjät. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli läsnä avaajaistilaisuudessa, siis viime maanantaina, ja tapasi siellä ennen kaikkea Rovaniemen väkeä. Sisällöllinen suunnittelu kun on ollut pitkälti tiedekeskus Pilkkeen vastuulla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipp

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Lyssna också