Kultakuume

fr 1.7.2016

  • 21 min
  • utgått

Kooste Kultakuumeen viikon lähetyksistä. Syötävän hyvää kuunneltavaa! Juontajana Lisa Enckell.

Sändningar

  • fr 1.7.2016 21.38 • Yle Radio 1

Avsnitt

  • Koomikon syksyn stand up -kiertueella käydään läpi Suomen 100-vuotinen historia. Ilari Johanssonia sekä itketti että nauratti, kun hän kävi läpi maamme itsenäisyyden taivalta. Mutta mille kaikelle saa nauraa?

    Rikos, rakkaus ja pako kiehtovat vuosikymmenestä toiseen. Helsinkiläisistä ylioppilasteatterilaisista ja teatterikoululaisista koostuva ryhmä teki ohjaaja Pauli Patisen johdolla rikos- ja elokuvahistorian kuuluisista kiertolaisista Bonniesta ja Clydesta musiikkinäytelmän, joka ottaa haltuun julkista tilaa kahdeksassa suomalaisessa kaupungissa.

    Encore! Makupaloja viime viikkojen varrelta. Kirjailija Kjell Westö ottaa kantaa moraalisiin kysymyksiin ja kertoo miten voittaa pelon. Kapellimestarit Hannu Lintu ja Okko Kamu pohtivat vaaditaanko huippu-uraan musiikillisten taitojen normaalia suurempaa narsismia. Musica Kalevi Aho festivaalijohtaja Alpo Suhonen kertoo miten rakennetaan toimiva festivaali. Kuvataiteilija Nanna Suden taideteokset syntyvät inspiraation ja kokemuksen vuorovaikutuksessa.

    Kolumnisti kirjailija Riina Katajavuori kyselee oletko Anna- vai Emilia - ihmisiä

    Juontajana Lisa Enckell

  • Nanna Susi maalaa meheviä tauluja aiheinaan väsymys ja suru. Kuvataiteilija Nanna Sudella on takana menetysten vuosi, mutta samalla on syntynyt uusia maalauksia. Suden kaksitoista suurta öljyvärimaalausta ovat esillä Tampereella Finlayson Art Arean Vooninki-salissa. Susi täyttää syksyllä 50 ja pohtii mm. sitä, miten ikä on muuttanut häntä taiteilijana.

    Tammerkosken teollinen kansallismaisema on myös taiteellinen. Finlaysonin tehdasympäristössä on esitelty taidetta jo vuosikausia, mutta vuodesta 2015 järjestetty kesätapahtuma Finlayson Art Area on muokannut siitä taidekeskuksen. Tapahtumajohtaja Pertti Ketosella on juuret monessa suomalaisessa taidetapahtumassa. Kultakuume tutustuu alueeseen.

    Rintamateatterin esityksessä kasvetaan aikuiseksi liian nuorena. Joel Härkösen ohjaama näytelmä Kotimaa on kuvaus 1990-luvun sukupolven lapsuudesta. Miten rankka aihe toimii kesäteatterina, josta ensimmäisenä tulee mieleen hauskuus ja kepeys?

    Mestarikurssit eivät kiinnosta suomalaisia muusikoita. Suomen ainoa kansainvälinen, nykymusiikkiin keskittyvä festivaali Musiikin aika järjestää konserttien ja yleisöluentojen lisäksi mestarikursseja säveltäjille ja muusikoille. Festivaalin taiteellinen johtaja, säveltäjä Johan Tallgren pohtii, miten muusikoita voisi innostaa kursseille.

  • Taiteilijat Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger ovat tuoneet matkoiltaan Suomeen kasveja ja siemeniä ilman tarvittavia maahantuontipapereita. Lajeista he istuttavat puutarhoja, joissa kasvit kertovat matkatarinansa yksikön ensimmäisessä persoonassa. Uusin, kahdentoista lajin istutus on nimeltään Paperittomien puutarha. Se on esillä Riihimäen taidemuseon ja poliisilaitoksen yhteisellä piha-alueella.

    Koirat ja kasvit muuttavat taiteen tekemisen näkökulman. Esitystaiteilija Tuija Kokkonen on tutkinut töissään lajien välistä kanssakäymistä. Hän kyseenalaistaa ihmisen valta-aseman esityksissä. Eläinten ja kasvien nostaminen päärooliin muuttaa käsitystä itsestämme ja maapallon tulevaisuudesta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

  • Kuvataiteilija Artturi Nokelaisen näyttely Play hard, play safe kehottaa turvaseksiin. Mutta miten aihetta voi käsitellä koskettavasti mutta saarnaamatta? Kultakuume vierailee näyttelyssä Creat Space -galleriassa Albertinkadulla Pride-kulkueen alla.

    Kesämökki on suomalaisen elämän suuri näyttämö. Mökillä seikkaillaan lapsuuden seikkailut, opetellaan kalastusta ja puutöitä, jännitetään anoppia ja vävykandidaattia, koetaan sukupolvien onnet ja surut. Niin hyvässä kuin pahassa, mökkeily omaleimaisine piirteineen kuuluu suomalaisuuden symboleihin. Kultakuumeen suorassa lähetyksessä Mökillä-antologian toimittaja Lauri Oino ja suomalaisen mökkikulttuurin asiantuntija Kati Pitkänen

    Runoilija Heli Laaksosen kesänäytelmä on täynnä vitsejä. Samppalinnan kesäteatterissa Turussa Heli Laaksosen käsikirjoittama puhenäytelmä Eloheinäkesän ytimessä on komediallisuus. Lauri Tähkä debytoi näytelmämusiikin saralla ja hänen sävellyksiään kuullaan Jussi Vahvaselän sovittamana. Eloheinäkesässä seurataan kahden eläköityneen opettajan sattumusten täyteistä elämää. Absurdit käänteet eivät näytelmästä lopu, kun kaiken nähneet ja kaikkitietävät opettajat lähtevät hakemaan oikeutta senioreille.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Helsinki-Vantaan lentoaseman pop up-kirjastossa voi tavata kirjailijoita. Juhannuksen jälkeisellä viikolla terminaalien yhdyskäytävän kirjakeitaalla voi löytää Salla Simukan, Siri Kolun tai Antti Tuomaisen.

    Suomesta tulee poikkeuksellisen paljon kansainvälistä uraa tekeviä kapellimestareita. Kultakuumeessa Hannu Lintu ja Okko Kamu pohtivat, kuinka paljon karismaa ja narsismia tarvitaan, jotta kansainvälinen ura aukeaa.

    Nykyään eläimetkin ovat kuluttajia ja idoleita. Esimerkiksi koira käy kaljalla kapakassa siinä missä sen emäntä. Turun yliopiston historiantutkijat, lehtori Tuomas Räsänen ja professori Taina Syrjämaa, ovat toimittaneet kirjan eläinten muuttuvista rooleista yhteiskunnassa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Ruoka tuo mieleen tarinoita. Tietokirjailija Antti Kauppisen ja taiteilija Paavo Halosen keittokirjassa kuljetaan Moskovasta Tatarstaniin ja lukioajan krapula-aamiaiselta itäsuomalaiseen pakolaiskeskukseen.

    Keittokirjat ovat kulutustavaraa. Ruokatoimittaja ja keittokirjojen kustantaja Kenneth Nars sanoo, että keittokirjabisneksessä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuri muutos - niitä on oltava jokaiseen makuun. Parhaissa keittokirjoissa on tarina ja ne ovat kokonaisvaltaisia lukukokemuksia.

    Keittokirja kertoi miten kuninkaat elivät ja millaista oli sota-aikana. Maarit Knuuttila on tutkinut keittokirjojen historiaa ja tietää, miten ne muuttuivat rikkaiden kirjoista koko kansan oppaiksi.

    Yhdysvaltalainen saksofonisti-säveltäjä Kalevalan pauloissa. Äidin suomalainen isoäiti, collegen kirjastosta käteen tarttunut englanninkielinen Kalevala ja kohtaamiset oikeiden ihmisten kanssa tekivät Rent Romusista melkein suomalaisen.

    Luonnonsuojelu on todellisuutta, jossa on kaikki pelissä. Juha Hurme sanoo kolumnissaan, että luonnonsuojelijat omistavat planeetan tulevaisuuden ja haluavat saada elää.

  • Kesäisissä kulttuurilehdissä pohditaan valtaa ja arvoja.

    Kerrostalo täyttyi taiteella Mäntyharjulla. Purettavaksi tuomitun talon jokaisen huoneiston on vallannut eri taiteilija. Suurin osa teoksista on tehty nimenomaan tähän paikkaan - seiniä jyrsimällä, lattioihin maalaamalla, komeroihin kokoamalla. Näyttelyn kuratoinut Veikko Halmetoja johdattaa Kultakuumeen kuulijat huoneistosta toiseen.

    Kaupunkeja rakennetaan brändien ja tarinoiden pohjalta. Konkreettisen kiven, betonin ja talon taustalla on aina ensin idea: ajatus ja ideologia siitä, millaista ympäristöä ollaan rakentamassa. Helsingin isoihin rakennushankkeisiin kuuluvat Kalasataman ja Jätkäsaaren kaupunginosat. Kirjallisuudentutkija Lieven Ameel on kiinnostunut tarinoiden ja kaupunkien suhteesta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Dekkarista on kuoriutunut salonkikelpoinen kirjallisuuden laji. Yksitasoisesta viihdekirjallisuudesta on kuoriutunut yhteiskunnallisesti kommentoivaa kirjallisuutta, sanoo kirjallisuudentutkija Paula Arvas. Tällä viikolla vietetään dekkariviikkoa.

    Viisaus, uteliaisuus ja empatiakyky ovat avaimia tasa-arvoisempaan elokuvamaailmaan. Tätä mieltä on näyttelijä ja Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.

    Elokuva-alan toimijoista puolet ovat naisia, mutta vain neljännes julkisesta rahoituksesta menee naispuolisille elokuvataiteilijoille. Kultakuumeen studiossa ehdotuksia tilanteen parantamiseksi pohtivat tuottajat Elli Toivoniemi ja Jesse Fryckman. Ylen roolia elokuvan mahdollistajana kommentoi Yle Draaman tilaaja Erkki Astala.

    Kaikki me ollaan ihmisiä. Valokuvataiteilija Hannu Pakarinen matkusti läpi satavuotiaan Suomen ja kuvasi ”ihan tavallisia suomalaisia”, jotka ovat syntyneet vuosina 1917–2017. Pakarisen kuvissa on suomalainen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Kuvat ovat esillä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.

    Sodankylän elokuvajuhlat alkavat. Juho Kuosmasen mykkäelokuva Salaviinanpolttajat nähdään elokuvajuhlilla erikoisnäytöksessä. Salaviinanpolttajat on Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva, joka tehtiin 110 vuotta sitten. Juho Kuosmanen ohjasi elokuvan uudestaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Maaginen katse teki Ville Valosta tähden. Ville Juurikkala kuvaa koti- ja ulkomaisia rocktähtiä. Hänen kuvansa muun muassa Ville Valon luotsaamasta HIM:istä, Apocalypticasta ja Sonata Arcticasta ovat nähtävillä Helsingissä Tiketti Galleriassa ja ensi viikolla Helsingin taidemuseo HAM:issa.

    Hyvä valokuvakirja on persoonallinen kokonaistaideteos. Suosittujen Valokuvakirjojen kiehtovaa olemusta avaavat Kultakuumeen studiossa Maahengen entinen taiteellinen johtaja Liisa Heikkilä-Palo sekä valokuvaajat Kristoffer Albrecht ja Wilma Hurskainen.

    Intohimosta valokuvakirjaan syntyi nettisivusto Photobooks from Finland. Omia kirjasuosikkejaan esittelevät valokuvaajat ja valokuvakirjaentusiastit Johannes Romppanen ja Nita Vera.

    ITE-taide on vapauden juhlaa taidekoulujen opeista. ITE-taiteilija Alpo Koivumäen teokset alkoivat syntyä karjanpidon loputtua Suomen EU-jäsenyyden myötä. Nyt Alpon eksoottisia eläinhahmoja on kiertänyt näyttelyissä yli kymmenessä maassa.

    Kulttuurin ajankohtaiohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Kirjojen kuuntelusta on tullut ilmiö. Sähköisten kirjojen myynti on lähes tuplaantunut viime vuodesta. Muutenkin kirjamyynti on kääntynyt nousuun aallon pohjalta, kertoo kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen.

    Muotitaiteilija Jukka Rintala pohtii muodin ja taiteen yhtymäkohtia näyttelyssään Didrichsenin taidemuseossa. Retrospektiivinen näyttely esittelee Rintalan pukuja, luonnoksia, maalauksia, tekstiilejä, valokuvia sekä koruja museon taidekokoelman yhteydessä. Rintalan näyttely on ensimmäinen muotiin keskittyvä näyttely Didrichsenin taidemuseossa.

    Mäntän kuvataideviikot keskittyvät kesään. Näyttelyn kuraattorin, kuvataiteilija Pirjetta Branderin luotsaamaan Mäntän kuvataideviikkojen näyttelykokonaisuuteen osallistuu 37 taiteilijaa ja kaksi taiteilijaryhmää. Yhteisenä teemana kaikilla teoksilla on kesä.

    Kari Heiskanen ohjaa "Seitsemän veljestä" Suomenlinnassa. Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Ryhmäteatterin tulkinta Aleksis Kiven "Seitsemästä veljeksestä". Kesäkuun puolivälissä ensi-iltansa saava näytelmä on roolitettu nuorilla ammattilaisilla ja näyttelijätyön opiskelijoilla.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • "Soturimunkin oppipoika" kertoo Kiinasta, jossa ikiaikaiset perinteet yllättävät länsimaiset vieraat. Joonas Tolvanen toteutti unelmansa ja lähti asepalveluksensa jälkeen opiskelemaan kung-futa Kiinaan. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Tolvanen on Shaolin-soturimunkkien ikiaikaisen perinteen jatkaja.

    Kuvataiteilija Marjatta Tapiola maalaukset syntyvät antiikin myytien ja alitajunnan inspiroimina. Syvissä punaisen, oranssin ja purppuran värisävyissä sykkii voima ja herkkyys. Taiteilijan hyödyntämä temperaväri on vuosisatoja vanha työskentelymateriaali, joka palautuu aina antiikin taiteisiin saakka.

    Nukketeatterilla voidaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nukketeatteritaiteilija ja -ohjaaja Merja Pöyhönen on yksi turkulaisen "Aura of Puppets" -verkoston avainpelaajista. Pöyhönen on ohjannut muun muassa suuruudenhulluja Shakespeare-tuotantoja, joista viimeisin - Romeo ja Julia - on kutsuttu Tampereen Teatterikesän viralliseen ohjelmistoon.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

  • Kirjoittaminen on ajattelua eikä lukutaito periydy geeneissä.  Äidinkielen ylioppilaskoetta uudistetaan, käytännössä se tarkoittaa kokeen lyhentämistä. Opettajat ovat huolissaan jääkö kokeesta pois essee, jota pidetään koko lukion kypsyysnäytteenä ja sen kirjoittamista identiteettityönä. Ylioppilaskoetta uudistavan työryhmän puheenjohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen perustelee Kultakuumeessa uudistustarvetta. Äidinkielenopettaja Ulla Lahdes ja viestinnän ja brändien asiantuntija Jukka Hakala pohtivat kirjoittamisen merkitystä koulumaailmassa ja modernissa työelämässä.

    Vankilateatteritoiminnalla on tärkeät päämäärät: vankien kuntoutuminen ja vapauteen valmistaminen. Tarkoituksena on vahvistaa vankien itsetuntemusta, harjoittaa heitä toimimaan ryhmässä ja antaa kokemuksia vastuunottamisen merkityksestä. Taittuu ry. on ensimmäinen vankilateatteritoimintaa järjestävä taho Suomessa ja se solmu tänä keväänä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa kolmen vuoden sopimuksen teatteritoiminnan järjestämiseksi vankiloissa ympäri Suomen.

    Nukketeatteri näkyy ja kuuluu! Turkulainen Aura of Puppets on onnistunut rakentamaan nukketeatteritaiteilijoiden verkostomallin, joka kiihdyttää aikuisten nukketeatterin taiteellista tasoa Suomessa. Turkulaisen mallin vahvuuksista kertovat nukketeatteritaitelijat Timo Väntsi, Antti-Juhani Manninen sekä Pia Kalenius.

Klipp

  • Tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan empatiaa, viisautta ja uteliaisuutta, sanoo näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä. Kesän alussa julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat elokuva-alan rahanjaossa vähemmistöä. Alan toimijoista lähes puolet on naisia, mutta naisten ohjaamille elokuville ja naispuolisille elokuvataiteilijoille on ohjautunut viime vuosina vain neljännes tuotantoon suunnatusta julkisesta rahoituksesta.

    Elina Knihtilä, joka on myös elokuva- ja televisioalan tasa-arvoa edistävän WIFT Finlandin puheenjohtaja pohtii Kultakuumeessa yhden tarinan vaaraa ja esittää toivomuksen portinvartijoille.

  • Yleisradion runouspalkinto Tanssiva Karhu -ehdokkaista esitellään tänään 24-vuotiaan Erkka Filanderin teos Torso. Peruskoulun jälkeen kirjoittamiseen keskittyneen Filanderin asuminen Roomassa vaikutti teokseen, jonka kantavia teemoja ovat marttyyrius ja yhdelle asialle pyhitettyjen rakennusten arkkitehtuuri. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Kultakuume esittelee toukokuussa kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa Sirpa Kyyrönen teoksellaan Ilmajuuret. Kyyrönen on paitsi runoilija myös runousaktiivi. Hän on toiminut niin runousosuuskunta Poesiassa kuin runoyhdistys Nihil Interitissä. Naiseus ja äitiys ovat hänen runojensa toistuvia aiheita. Tanssiva karhu- palkintoehdokkaana oleva Ilmajuuret on Kyyrösen kolmas runoteos. Ilmajuurten runojen puhuja on äiti ja nainen, joka kasvattaa juuria puolisoon ja perheeseen ja opettelee päästämään irti isoiksi kasvaneista lapsistaan. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Kultakuume esittelee kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa on Harri Nordell teoksellaan Hajo. Tanssiva karhu -palkinnon Nordell on jo voittanut kerran kokoelmallaan Tomunhäikäisyvalo vuonna 2000. Hajo on Nordellin kuudes runoteos. Alkuaikojen teosten tapaan sen tyyli on tiivis ja minimalistinen. Uusia sanoja luova ja haiku-muotoakin käyttävä teoksen voi tulkita käsittelevän hajoamista ja katoamista – vaikka runoilija itse ei haluakaan nimetä teokselleen teemaa. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.
    Kuva: Veikko Somerpuro

  • Tanssiva karhu runouspalkinto ehdokkaiden esittelyvuorossa on Catharina Gripenbergin ja teos "Handbok att bära till en dräkt". Palkintoraati on kuvaillut kirjaa seuraavasti: Kirja käsittelee perustavanlaatuista sopeutumattomuutta, olomuotoa johon ei löydy neuvoja itsehoito-oppaista. Runot puhuvat identiteetistä ja sen puuttumisesta, josta Gripenberg lopuksi kirjoittaa itsensä vapaaksi: ”Näyttää siltä että olen jäänyt eloon”. Lisa Enckell sai runoilijan kiinni Japanista.

  • Kultakuume esittelee toukokuussa kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa on tamperelainen runoilija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen ja runoteos Multa. Mullan yksi teema liikkuu vuoden kiertokulussa ja maan mullassa, mutta se myös kirja minulta sinulle: kirjoittajalta muistisairaalle kirjan sinälle. Kirja on myös eräänlainen kokonaistaideteos, sen keltamustavalkoisessa on Tiina Lehikoisen tekemä kuva. Toimittaja on Anna Tulusto.

    JJ:
    Runoilija Tiina Lehikoista haastatteli Anna Tulusto.

  • Kultakuume esittelee kaikki kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Sarjan aloittaa V.S. Luoma-aho ja hänen teoksensa Mantra. Anna Tulusto tapasi kolmekymppisen runoilijan, joka arvostaa lyyristä proosaa ja löytää itsestään aforistikon. Seuraavassa avataan myös runoilijan mahdollista pessimismiä ja mietitään, mitä tekemistä sillä on jokerin-roolin kanssa. Aloitetaan kysymällä, miksi V.S. Luoma-aho alkoi runoilla.

  • Kari Heiskanen ohjaa Suomenlinnan kesäteatteriin Aleksis Kiven Seitsemää veljestä. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Oopperalibretistien Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen matka Mannerheimin seurassa kesti kaksi vuotta. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli aikamoinen hurmuri, joka liikkui sulavasti ruhtinattarien, kreivittärien ja paronittarien seurassa. Kaksi naista oli hänelle kuitenkin erityisen rakkaita.

  • Italowesternien "mies ilman nimeä", Likainen Harry ja Armottoman William Munny. 31. toukokuuta 87 vuotta täyttävä Clint Eastwood on lännenelokuvien näyttelijälegenda, joka 1990-luvulla kuoppasi westernit ja on siitä asti menestynyt elokuvaohjaajana. Toimittaja Janne Sundqvist kävi kuuntelemassa Eastwoodia Cannesin elokuvajuhlilla.

  • Perussuomalaisilla ei ole vanhoja tiukkoja kulttuurisidonnaisuuksia puolustettavana. Toista päivää kulttuuriministerinä toimiva Sampo Terho (ps) pitää kuitenkin tärkeänä myös korkeakulttuurin valtakunnallista saatavuutta. Toimittaja Janne Junttilan haastattelussa Terho kertoo mm. arvopohjastaan ja suosikkiteoksistaan, joihin kuuluu Sibeliuksen Kullervo ja Mika Waltarin historiallisen romaanit. Kuva: Erik Vierkens

  • François-Auguste Biard (1799-1882) oli Ranskan viimeisen kuninkaan Ludvig Filipin hovimaalari, joka kulki kuninkaan varustaman ensimmäisen tieteellisen retkikunnan mukana Lapissa vuonna 1839. Tutkimusretken oppaana toimi Lars Leevi Laestadius, tiedemies ja monikielinen kosmopoliitti. Rovaniemen taidemuseo Korundi on vihdoin saanut Biard'in ainutlaatuisia Lappi-aiheisia tauluja näyttelyynsä, joka jatkuu juhannukseen 2017. Näyttelystä kertoo museon johtaja Hilkka Liikkanen. Tapaamme myös paikallisen ranskalais-suomalaisen yhdistyksen puheenjohtajan, kunniakonsuli Marja Jalkasen. Rovaniemen ranskalaista maaliskuuta 2017 kunnioitti kapellimestari ja huilisti Patrick Gallois, joka johti Rovaniemen kamariorkesteria kahdessa konsertissa. Yleisön iloksi Gallois'n puoliso, taiteilija Tiina Osara maalasi konserttimusiikin inspiroimana suurelle kankaalle. Toimittaja Sini Sovijärvi/Yle

Lyssna också