Luonto-Suomi.

on 1.6.2016

  • 1 t 44 min
  • tillsvidare

Menneillä vuosisadoilla pohjolan kallioluolat ovat tarjonneet turvapaikan monille ihmisille. Useat eläinlajit hakevat myös pesäpaikkansa luolan uumenista. Uusia luolia löytyy Suomesta joka vuosi ja alan harrastajat pitävät tiiviisti yhteyttä. Melkein jokaiseen luolaan tai rotkoon liittyy uskomattomia tarinoita menneiltä vuosisadoilta. Studiossa asiantuntijoina ovat geologi Aimo Kejonen ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Sändningar

  • on 1.6.2016 18.03 • Yle Radio Suomi Turku

Avsnitt

  • Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista luontoharrastusmuodoista. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä. Filmikuluja ei ole, joten kuvia voi ottaa niin paljon kuin haluaa. Kenellä tahansa on periaatteessa mahdollisuus huippukuvaan. Tilanteita syntyy, kun vain on ahkera. Lähetyksessä annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä neuvoja. Kysymyksiin ovat vastaamassa Markku Könkkölä, Markus Varesvuo, toimittajina Juha Blomberg ja Juha Laaksonen.

  • Kärppä, lumikko, minkki, hilleri, kettu, supikoira. Suomen luonnossa hiippailee, väijyy ja saalistaa useita eläimiä, jotka tappavat syödäkseen. Pienimmät niistä eivät keskity ainoastaan saalistamiseen vaan ne joutuvat itsekin olemaan alati varuillaan. Luonto-Suomen pienpetoillassa puhutaan nisäkäspedoista sekä kuullaan kohtaamisista näiden karvaturrien kanssa. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Lähetyksessä mukana meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Monille linnuille talvi on raskasta aikaa. Ruokaa pitää löytää lyhyen valoisan päivän aikana riittävästi että energia riittää kylmän talviyön läpi. Miten linnut selviävät pakkasesta? Kerro muistojasi lintujen talvenvietosta tai kysele aiheesta. Kysymyksiin vastaamassa on Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Orava on yleinen nisäkäs koko Suomessa. Tuo metsän siimeksessä käpyjä nakerteleva huiskuhäntä on nykyään sopeutunut erinomaisesti kaupunkielämään. Toisin kuin maalaisserkut, kaupunkioravat ovat kesyjä ja osa lähes röyhkeän rohkeita. Mikä oravissa kiehtoo? Asiantuntijoina ovat Sanna Mäkeläinen ja Tytti Turkia, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Kookas hirvisonni on Suomen painavin eläin. Sillä voi olla massaa yli 500 kiloa ja suuri eläin syö paljon. Kesällä tuoreiden versojen sekä suo- ja vesikasvien kulutus on jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Miten Suomen hirvikanta nykyään voi, miten hirviaidat ovat vaikuttaneet hirvien liikkeisiin, miksi hirvet ovat vuosisatoja olleet suomalaisille tärkeitä eläimiä? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Tuire Nygren ja Heikki Willamo, toimittajina Minna Pyykkö ja Petri Rinne.

  • Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Yle juhlii vuonna 2016 90-vuotiasta taivaltaan ja samalla vietetään myös Ylen luontovuotta. Luonto- ohjelmilla on Ylellä erityisesti radiossa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Teemaillassa muistellaan kuuntelijoiden kanssa luonto-ohjelmien ikimuistoisimpia hetkiä ja pohditaan tulevaisuutta - millaisia luonto-ohjelmat voisivat olla jatkossa? Studiossa ovat luontotoimittajat Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö sekä television Ulos luontoon -sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Markku Sipi. Juontajana on Juha Blomberg.

  • Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä olivat Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, studiossa Juha Blomberg.

  • Viikon luontoääniä on kuultu radiossa jo vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden osalta sarja päättyi syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Juha Blomberg, Asko Hauta-aho ja Juha Laaksonen.

  • Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen sekä toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita? Lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan, millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille. Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle, studiossa Juha Blomberg.

Klipp

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Lyssna också