Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Raamattu – maailman luetuin bestseller

  • 23 min
  • tillsvidare

Raamattu on avain länsimaisen kirjallisuuden, taiteen ja musiikin ymmärtämiseen. Näin sanoo eksegetiikan tutkija, emeritaprofessori Raija Sollamo, jonka mukaan Raamatun tuntemus on viime vuosikymmenien aikana heikentynyt. Raamattu on myös muokannut esimerkiksi ihmiskäsitystämme ja naiskuvaamme, halusimme sitä tai emme.

Raamattu on säilyttänyt asemansa vuosisatoja kristillisen kirkon ansiosta, joka on opettanut Raamattua ja kääntänyt sen kansan kielille. Toisaalta vanhoina aikoina ei juuri ollut kilpailevaa kirjallisuutta, joka olisi uhannut Raamatun asemaa.

Toimittajana Salme Unkuri.

Sändningar

  • lö 23.4.2016 12.12 • Yle Puhe

Avsnitt

  • Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

    Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet säveltäjänerot Bachista Beethoveniin tulivat Euroopassa tärkeiksi. Samaan aikaan sinfoniaorkestereiden ja oopperan vakavoitumisen vastapainoksi syntyi länsimainen viihdeteollisuus, joka valloitti koko maailman.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Arja Lento/Yle
    Nuottikirjoitusta.

  • Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten.

    Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan satoja vuosia myöhemmin modernismi on etsinyt asioiden ydintä pyrkimällä eroon turhasta. Toisaalta teollistuminen sekä tieteen ja tekniikan kehitys loivat aivan uudenlaiset edellytykset 1900-luvun rakentamiselle.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle
    La Maison Carrée, Rooman aikainen temppeli, Nîmes, Etelä-Ranska.

  • Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius.

    Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka sananvapaudelle on niin sanottu hiljennysvaikutus, jota tapahtuu, kun seuraukset julkaisusta ovat niin epätoivottavia, että on helpompi vaieta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kalle Kultala
    Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa.

  • Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä.

    Myös Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat on saanut osakseen arvostelua. Visurin mukaan YK:n suurin merkitys on siinä, että järjestö antaa kansainväliselle toiminnalle normeja, vaikka niitä välillä rikotaankin. Lisäksi toiminnassaan ovat onnistuneet hyvin YK:n eri alajärjestöt kuten esimerkiksi pakolaisjärjestö UNHCR sekä rauhanturvatoiminta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Hannu Hellstén/Yle
    Yhdistyneiden kansakuntien päämaja Manhattanilla New Yorkissa.

  • Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla.

    Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja turvallisuuspoliittisen tason lisäksi maailma oli jakautunut talousjärjestelmien ja poliittisten järjestelmien perusteella, ja eri tasoilla rajat maailmassa menivät eri tavoin. Toisaalta myös puolueettomuus oli mahdollista.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Helena Myllykoski/Yle
    Osa jäljellä olevaa Berliinin muuria Kreutzbergin kaupunginosassa, 2011.

  • Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta.

    Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna 1939 ei ollut yllätys, sillä Saksassa vuonna 1933 valtaan noussut Adolf Hitler oli alkanut varustaa Saksaa uudelleen, mistä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot huolestuivat.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: SDASM Archives
    Toinen maailmansota, 1939-1945.

  • Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia.

    Sodan alkaessa uskottiin, että tämä “suuri sota” olisi sota, joka lopettaa kaikki sodat, mutta Versailles´n rauhansopimus kylvi jo uuden sodan siemenen Eurooppaan, kertoo emeritusprofessori Seppo Hentilä. Noin 16 miljoonaa kuolonuhria vaatineen sodan tuhot olivat valtavat uuden tekniikan takia, ja myös siviilit joutuivat sodan jalkoihin ensimmäistä kertaa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Mitchell Library, State Library of New South Wales
    Miehiä juoksuhaudassa kapteeni F. Hurleyn kuvaamana, 1917-1918.

  • Siirtolaisia ja pakolaisia koskevat kysymykset puhuttavat nyt paljon, mutta ihmiset ovat aina siirtyneet paikasta toiseen paremman elämän toivossa. Aikaisemmin eurooppalaiset lähtivät sankoin joukoin asuttamaan Amerikan mannerta ja Australiaa, nyt Eurooppa on maahanmuuton kohde.

    Pakolaispolitiikan suuntaviivat muotoutuivat toisen maailmansodan kokemusten jälkeen, kun maailmassa oli paljon pakolaisia. Ihmisille haluttiin jonkinlainen suoja vastaavanlaisten tilanteiden varalle, kertoo sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Minna Säävälä. Taustalla oli myös Ranskan vallankumouksen ajoilta peräisin oleva ajatus yksilön oikeuksista, muun muassa uskonnonvapaudesta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Bain News Service/The Library Congress
    Puolalaisia pakolaisia ensimmäisen maailmansodan aikana, 1914-1918.

  • Britanniasta 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous synnytti muun muassa työväestön, nykyaikaisen kapitalismin ja talouskasvun, joka on jatkunut näihin päiviin asti, kertoo taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta. Lisäksi Pohjois-Amerikan talous yhdentyi osaksi Eurooppa- keskeistä maailmantaloutta.

    Samaan aikaan ihmiset alkoivat tehdä entistä enemmän työtä ja heistä tuli osa tuotantokoneistoa. Teollisen vallankumouksen aiheuttamat mullistukset ihmisten elämässä muistuttavat tämän päivän työelämän muutoksia siinä mielessä, että myös tuolloin osa ammateista katosi kokonaan ja toisaalta syntyi uusia ammatteja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The U.S. National Archives
    Valokuvaaja Lewis Hine
    Tekstiilityöntekijä Whitnelin puuvillatehtaassa Pohjois-Carolinassa, 1908.

  • Kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun maailma jaettiin löytöretkien jälkeen Espanjan ja Portugalin kesken. Kolonialismin toinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla eikä se ole ehkä vieläkään päättynyt, sanoo yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin yliopistosta.

    Kolonialismia on ollut monenlaista ja sitä ovat harjoittaneet niin yksilöt, kauppakomppaniat kuin valtiotkin. Siirtomaiden luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi alueita haluttiin asuttaa oman maan kansalaisilla ja luoda uusia Euroopan kaltaisia alueita. Seuraukset olivat tuhoisia, kun eurooppalaiset katsoivat tehtäväkseen sivistää muuta maailmaa viemällä siirtomaihin oman uskontonsa, tapakulttuurit ja moraalikäsitykset.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The British Library
    Piirros Robert Brownin teoksessa The Story of Africa and its Explorers, 1892.

  • Euroopasta lähdettiin 1400-luvulla löytöretkille sekä taloudellisista että uskonnollisista syistä, kertoo yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta. Löytöretket johtivatkin Euroopan herruuteen maailmankaupassa ja samalla alkoi maailman eurooppalaistaminen.

    Löytöretkistä seurasi myös ihmiskunnan historian suuri katastrofi, Amerikan alkuperäisväestön menehtyminen. Kahden suuren mantereen väestöstä kuoli jopa 90 prosenttia eurooppalaisten tuomiin tauteihin. Samalla tuhoutui valtaosa ihmiskunnan saavutuksista ja maapallon kulttuureista.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Internet Archive Book Images
    Kristoffer Kolumbus kuvattuna C.F. Petersonin teoksessa Ett hundra år: en återblick på det nittonde seklet, 1892.

  • Kansainvaellukset alkoivat Euroopassa 300-luvulla, kun hunnien hyökkäys länteen sai gootit liikkeelle kohti Rooman valtakuntaa. Kansainvaellusten aikana piirrettiin jo pohjaa Euroopan kartalle, vaikka liikkeelle lähteneet ryhmät eivät olleetkaan kansoja siinä mielessä kuin me ne tänä päivänä ymmärrämme.

    Suomen Akatemian tutkijatohtori Jesse Keskiaho Helsingin yliopistosta kertoo, että kansainvaellukset vaihtelivat improvisoiduista ryöstöretkistä organisoituihin armeijoiden liikkeisiin. Siksi Keskiaho ei puhuisikaan kansainvaelluksista Eurooppaan viime vuosina pyrkineiden siirtolaisten ja pakolaisten yhteydessä.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Internet Archive Book Images
    Emile Bayardin piirros teoksessa Ridpath's history of the world,1897.

Inga kommande avsnitt

Lyssna också